Saksan 4. panssariarmeija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
4. panssariarmeija
Toiminnassa 15. helmikuuta 1941 – 8. toukokuuta 1945
Valtio Natsi-Saksan lippu Saksa
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit panssari
Osa joukkoa Pohjoinen armeijaryhmä
Koko armeija

4. panssariarmeija oli Saksan maavoimien toisen maailmansodan aikainen kenttäarmeija. Yhtymä muodostui kuin helmikuussa 1942 4. panssariryhmä (Panzergruppe 4) täydennettiin armeijaksi. Yhtymään kuuluneet joukot osallistuivat Ranskan valtaukseen ja itärintaman taisteluihin.

Panssariryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. panssariryhmän kokoonpano 22. kesäkuuta 1941

Saksan 4. panssariryhmää johti koko sen olemassa olon ajan kenraalieversti Erich Hoepner. Panssariryhmä muodostettiin Saksan miehittämässä Ranskassa 17. helmikuuta 1941 XVI armeijakunnasta ja siihen liitettiin täydennyksenä LVI ja XLVI panssariarmeijakunta. Ryhmä siirrettiin Ranskasta itään lähelle Neuvostoliiton vastaista rajaa. Operaatio Barbarossan alkaessa se aloitti etenemisen kohti Moskovaa. Talvi ja puna-armeijan vastarinta pysäytti hyökkäyksen Moskovan edustalle. Vuodenvaihteessa panssariryhmää täydennettiin uusilla yksiköillä ja se nimettiin panssariarmeijaksi.

Panssariarmeija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. panssariarmeija muodostettiin itärintamalla 1. tammikuuta 1942. Se toimi itärintamalla sodan loppuun asti osallistuen taisteluihin Kurskissa, Donilla, Harkovassa, Kiovassa ja Veikselin varrella. Keväällä 1945 puna-armeija ajoi sen Puolasta edelleen Saksaan. Armeija taisteli Oderilla, Görlitzissä, Gubenissa ja Halbessa kunnes antautui Elbellä toukokuussa 1945.

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panssariarmeijan komentajina olivat[1]:

  • Kenraalieversti Erich Hoepner (perustaminen - 8. tammikuuta 1942)
  • Kenraalieversti Richard Ruoff (8. tammikuuta – 30. toukokuuta 1942)
  • Kenraalieversti Hermann Hoth (31. toukokuuta 1942 – 3. marraskuuta 1943)
  • Kenraalieversti Erhard Raus (3. marraskuuta 1943 – 21. huhtikuuta 1944)
  • panssarikenraali Walther Nehring (21. huhtikuuta - 1. toukokuuta 1944)
  • Kenraalieversti Josef Harpe (1. toukokuuta – 28. kesäkuuta 1944)
  • Panssarikenraali Hermann Balck (28. kesäkuuta – 2. heinäkuuta 1944)
  • Panssarikenraali Walther Nehring (2. heinäkuuta – 5. elokuuta 1944)
  • Panssarikenraali Hermann Balck (5. elokuuta – 21. syyskuuta 1944)
  • Panssarikenraali Fritz-Hubert Gräser (21. syyskuuta 1944 – antautumiseen)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]