Hermann Hoth

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hermann Hoth
Erich von Manstein ja Hermann Hoth (vasemmalla)
Erich von Manstein ja Hermann Hoth (vasemmalla)
Henkilötiedot
Syntynyt 12. huhtikuuta 1885
Saksan keisarikunnan lippu Neuruppin, Saksa
Kuollut 25. tammikuuta 1971 (86 vuotta)
Saksan lippu Goslar, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta
Saksan lippu Weimarin tasavalta
Natsi-Saksan lippu Natsi-Saksa
Palveluvuodet 1903–1945
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo Kenraalieversti
Kunniamerkit Rautaristin ritariristi tammenlehvin ja miekoin

Kenraalieversti Hermann ”Papa” Hoth (12. huhtikuuta 1885, Neuruppin26. tammikuuta 1971, Goslar) oli toisen maailmansodan aikana saksalainen sotilaskomentaja, joka johti saksalaisia sotilasyksiköitä Ranskassa ja itärintamalla. Sodan jälkeen hän oli kuusi vuotta vankilassa sotarikoksista.

Sodan hyökkäysvaihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenraaliluutnanttina Hoth johti XV moottoroitua armeijaa 10. marraskuuta 1938 alkaen ja osallistui Puolan offensiiviin. Onnistuneen Ranskan valloituksen jälkeen hänet ylennettiin jalkaväenkenraaliksi 19. heinäkuuta 1940. Operaatio Barbarossan aikana Hoth komensi 3. armeijan komentajana. Hänen tehtäväkseen tuli Kaunasin valtaus ja sen jälkeen yhdessä kenraali Guderianin joukkojen kanssa Minskin operaatio. Heidän onnistui motittaa 290 000 neuvostosotilasta Bialystokin luona. Lokakuussa 1942 Hoth nimitettiin Ukrainassa taistelleen 17. armeijan komentajaksi ja hän palveli tässä yksikössä myös Stalingradin ja Kurskin taisteluissa. Pisimmillään hänen joukkonsa olivat vain 20 kilometrin päässä Moskovasta.[1]

Reservissä ja syytteessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 1943 Saksan kärsittyä raskaita tappioita puna-armeijalle Adolf Hitler syrjäytti Hothin ja siirsi tämän reserviin.[1] Keväällä 1945 Hoth ehti vielä toimia komentajana Harz-vuoristossa. Sodan jälkeen Hoth tuomittiin Nürnbergin oikeudenkäynnissä 15 vuodeksi vankeuteen sotarikoksista, mutta vapautettiin kuuden vuoden jälkeen vuonna 1954.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Drakenlordh, Rikard: Toisen maailmansodan avainhenkilöt, s. 76. Suom. Kortesuo, Petri. Karisto, 2005. ISBN 951-23-4674-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.