Donin kasakat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Volga, Don ja Donin kasakoiden alue (Don Cossacks kartan vasemmassa reunassa) 1882 painetussa kartassa

Donin kasakat ovat kasakoita, jotka elävät Don-joen varrella. Yhteisö muodostui 1500-luvun jälkipuolella pääasiassa isovenäläisistä talonpojista, mutta heihin kuului myös tataareita. He olivat osa suurempaa kasakkaväestöä (muita olivat Asovan, Dneprin ja Zaporozjen kasakat eli zaporogit). Kukin kasakkaryhmä pyrki olemaan toisista riippumaton valitsemalla oman hetmanin.[1] Donin kasakka-armeija (донско́е каза́чье во́йско, donskoje kazatše voisko), joka toimi keisarillisen Venäjän aikana, muodostettiin vuonna 1570. Vuonna 1870 muodostettu Donin kasakoiden alue on nykyisen Rostovin alueen tietämillä.

Kasakoiden vapaus ja tasa-arvoisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasakoiden elämää ihannoidaan nykyäänkin sen tasa-arvoisuuden ja vapauden takia. Väestö kokoontui säännöllisesti kansankokouksiin, joissa käsiteltiin myös laki- ja rikosasiat. Ne myös valitsivat ylipäällikön (atamaani, hetmani). Elämä ei ollut yhtä tiukasti turpeeseen sidottua kuin muilla väestöryhmillä, sillä sotiminen oli sen keskeinen sisältö. Sodan aikana kasakkavapaus oli suurimmillaan, mutta ylipäällikköä oli toteltava ehdottomasti. Tasa-arvo oli käytännössä kuitenkin kaukana, sillä johtavat kasakkasuvut olivat etuoikeutettuja ja vauraita. Köyhempien keskuudessa sota tarkoitti usein ryöstelyä. Sodassa kasakoiden heikkoutena oli järjestelmällisen taktiikan puute ja sen halveksiminen.[2]

Stenka Razinin kapina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Stenka Razin

Kuuluisin Donin kasakka oli kapinapäällikkö Stenka Razin. Hän asettui vuonna 1667 noin tuhannen tyytymättömän kasakan johtajaksi. He hyökkäsivät ensin Iranin puolelle, sitten vuona 1670 Volgan suunnalle. Liike sai talonpoikaiskapinan piirteitä, kun joukkoon liittyi yhä uusia väestöryhmiä. Razinilla ei ollut kuitenkaan selviä uudistustavoiteita. Kapina päättyi Razinin vangitsemiseen ja teloitukseen vuonna 1671.[3]

Kasakat taiteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Donin kasakoiden elämästä vuosina 19171918 sisällissodan aikoina kertoo Mihail Šolohovin romaani Hiljaa virtaa Don. Tutkimuskirjallisuus tukee romaanin esittämiä tapahtumia, jossa kasakat alussa jakaantuivat kahtia valkoisten ja punaisten kannattajiksi, mutta lopulta kääntyivät joukolla bolševikkeja vastaan. Venäjän kirjallisuudessa ja taiteessa kasakka-aiheet ovat olleet keskeisiä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Halmesvirta, Anssi ym.: Historian sanakirja, s. 85. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1997. ISBN 951-20-5089-7.
  2. a b Otavan Suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten - Kreikka), art. Kasakat, s. 2733-5, Otava 1978. ISBN 951-1-04658-6
  3. Kirkinen, Heikki (päätoim.): Venäjän ja Neuvostoliiton historia, s. 119-121. Helsinki: Otava, 1986. ISBN ISBN 951-1-08450-X.