Venäjän mafia

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Venäjän ”mafia” tai itämafia on nimitys, jota käytetään Venäjän tai koko entisen Neuvostoliiton alueen järjestäytyneestä rikollisuudesta ja sitä harjoittavista ryhmittymistä. Venäjällä ja Ukrainassa järjestäytyneistä rikollisryhmistä käytetään usein nimitystä bratva (eli veljeys, veljekset). Verrattuna perinteiseen Sisilian mafiaan, Venäjän mafia on paljon hajanaisempi ja löyhemmin organisoitu ilmiö. Tutkija Ilkka Ahtokiven mielestä sanan mafia käyttäminen muun kuin Sisilian mafian yhteydessä onkin harhaanjohtavaa.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Nykytilanne 3 Rahanpesu 4 Toiminta ulkomailla 5 Lähteet 6 Katso myös 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Järjestäytynyttä rikollisuutta harjoitettiin jo keisarillisen Venäjän^selvennä? ja Neuvostoliiton aikoihin. Läpi Neuvostoliiton ajan Venäjällä toimi laillisten varkaiden (Vory v Zakone) luokka tai löyhä organisaatio, jonka jäsenet noudattivat tiukkoja sääntöjä, kieltäytyivät tekemästä mitään yhteistyötä valtion kanssa ja olivat kunnioitettuja muiden rikollisten keskuudessa. Organisaatio säilyi hämmästyttävää kyllä Stalinin ajan vainojenkin läpi, mutta toisen maailmansodan aikoina osa laillisista varkaista sai isänmaallisen herätyksen ja alkoi sotilaiksi, mikä aiheutti sisällissodan järjestön keskuuteen. ^[1], ^[2]

Todellinen "läpimurto" rikollisjärjestöille tapahtui Neuvostoliiton romahdusta seuranneen erityisen heikon taloudellisen tilanteen aikoihin. Monet entiset neuvostohallinnon miehet ryhtyivät epätoivoisina ja helpon rahan toivossa rikoksen tielle, ja mafia oli luonnollinen jatke tälle kehitykselle. 1994 Venäjän silloisen sisäministerin Mihail Jegorovin mukaan järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä oli kasvanut Mihail Gorbatšovin ajan 785:stä 5 691:een, ja vuonna 1996 ryhmiä oli jo noin 8 000, joissa kussakin jäsenmäärä vaihteli 50 ja tuhannen välillä. Vuonna 1998 Venäjän hallituksen arvioiden mukaan mafia kontrolloi 40 % yksityisestä liiketoiminnasta ja 60 % valtionyhtiöistä. Arvioiden mukaan tuolloin myös 80 % Venäjän pankeista oli mafian käsissä.

[muokkaa] Nykytilanne

Virallisten tietojen mukaan noin 100 000 Venäjän kansalaista on kovan luokan gangstereita, ja lukematon määrä ihmisiä on jollakin tavoin kytköksissä järjestelmään. Rikollisryhmistä vain osalla on valtaa laajemmassa mittakaavassa.

Monien Venäjän mafiapäälliköiden ja korkea-arvoisten jäsenten uskotaan olevan entisiä Puna-armeijan ja KGB:n upseereita, jotka menettivät työpaikkansa, kun asevoimia supistettiin kylmän sodan päätyttyä. Lisäksi useissa väkivaltaisissa ryhmittymissä on mukana entisiä spetsnaz-erikoisjoukkojen miehiä. Kun Neuvostoliiton jälkeen urheiluun ei enää panostettu niin huomattavia summia kuin ennen, on rikollisuuden piiriin siirtynyt hankkimaan toimeentulonsa myös monia urheilijoita, kuten nyrkkeilijöitä, itämaisten taistelulajien harrastajia sekä painonnostajia.

Tyypillisimpiä Venäjän mafian toiminta-aloja ovat huumekauppa, palkkamurhat, salakuljetus ja lahjonta, sekä talousrikokset kuten konkurssirikokset ja luottopetokset. Yhteistyö valtion virkamiesten kanssa on vain syventynyt neuvostoajoista, ja julkisen talouden varoista huomattavia summia joutuu kavallusten ja väärinkäytösten kohteeksi. Asiaa vaikeuttaa se, että esimerkiksi lait virka-aseman väärinkäytöstä ovat vielä melko alkeellisella tasolla. Maailman mittakaavassa Venäjällä tehdään paljon väkivaltarikoksia. Vuosina 1993–1998 yhteensä 95 pankkiiria tapettiin. Myös muun muassa hotellien ja ravintoloiden pitäjiä, urheilutähtiä, liikemiehiä, poliitikkoja, journalisteja ja Afganistanin sodan veteraaneja on palkkamurhattu. Monilla Venäjän oligarkeista on väitetty olevan kytköksiä mafiaan.

Venäjän tuhansista rikollisryhmittymistä vain muutamilla on valtaa laajemmassa mittakaavassa. Suurimmat ryhmät ovat nimeltään Dolgopruadnanskaja ja Solntsevskaja (Moskovan lähiön Solntsevon mukaan), jossa arvellaan olevan noin 5 000 jäsentä. Ryhmät pääasiassa harjoitavat ase- ja huumekauppaa. Muita Moskovan varteenotettavia ryhmittymiä ovat Ostankino ja Lubertsi -klaanit, joille yritykset maksavat suojelurahoja. Pietarin alamaailmassa hallitsevana ryhmittymänä on Tambovin liittouma johtajanaan Vladimir Gavrilenkov. Myös tšetšeeneillä ja gruusialaisilla on perinteisesti vahva asema Venäjän alamaailmassa. Suurinta tšetšeenimafiaa kutsutaan nimellä Obshina, ja sen toiminta-aluetta ovat muun muassa pankkiryöstöt, kidnappaukset ja talousrikollisuus. Johtajana toimii Nikolai Suleimanov.

Vaikka kaoottisista 1990-luvun vuosista on kehitys mennyt ehkä rauhallisempaan suuntaan, on Venäjän mafialla nykypäivänä huomattavasti valtaa, ja sen katsotaan halinnoivan todella suurta osaa federaation talouselämästä. Suojelupoliisin ylietsivä Timo Myyryläinen sanoi vuonna 1999, että jokainen Venäjällä toimiva ulkomainen yrittäjä joutuu tekemisiin järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.^[3] Tutkimukset Venäjällä toimivista suomalaisyrityksistä eivät kuitenkaan tue väitettä.^lähde?

Venäjän hallitus on tehnyt toimenpiteitä rikollisuuden kitkemiseksi, ja mafian valta näyttää olevan hupenemaan päin. Pääministeri Vladimir Putin ei usko, että mitään mafiaa on olemassakaan.^lähde?

[muokkaa] Rahanpesu

Monien suurten venäläisten järjestöjen, suurimpana muun muassa Afganistanin sodan veteraanien liiton, uskotaan toimivan likaisen mafian rahan pesijänä. Vuonna 1994 järjestön johtaja murhattiin ja se jakaantui kahteen osaan. Seuraavana vuonna toisen haarauman johtaja Valeri Radhinov selvisi murhayrityksestä.

Rahanpesun ansiosta mafia on monin paikoin siirtynyt osittain laillisen liiketoiminnan puolelle, sijoittaen rahaa hyvin tuottaviin kohteisiin. Esimerkiksi Pietarin bensiinimyynnistä 80 % arvellaan olevan rikollisten hallussa.

1990-luvun aikana 25 miljardin dollarin edestä likaista venäläistä rahaa uskotaan pestyn muun muassa Liechtensteinin, Sveitsin ja Kyproksen pankeissa.

[muokkaa] Toiminta ulkomailla

1990-luvulla Venäjän mafia levisi myös ulkomaille kuten Israeliin^[4] ja Länsi-Eurooppaan. Yhdysvalloissa mafian keskuspaikkana toimii entisen Neuvostoliiton alueilta tulleiden siirtolaisten kansoittama Brighton Beach New Yorkissa. Brighton Beachissa vaikutti muun muassa nykyään Israelissa vankilatuomiota istuva ukrainanjuutalainen Ludwig "Tarzan" Fainberg.

Vuonna 1998 Israelin talouselämässä arvioidaan olleen Venäjän mafian rahaa noin neljän miljardin dollarin edestä. Eräs kuuluisimmista Israeliin loikanneista on oligarkki Grigori Lutšanski.

Yhdysvalloissa Venäjän mafia on monin paikoin astunut vanhempien perinteisten rikollisryhmien varpaille, ja tämä on johtanut raakoihin alamaailman sotiin muun muassa Italian mafian, Kiinan Triadin ja Japanin Yakuzan kanssa. Muun muassa tämän vuoksi Venäjän mafia ei ole niin voimakkaasti juurtunut Yhdysvaltoihin, kuten esimerkiksi italialaismafia.

Myös entisistä neuvostotasavalloista Georgiassa, Liettuassa, Moldovassa, Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Virossa toimii omat mafiansa, joilla on yhteydet Venäjän mafiaan. Venäjän mafialla uskotaan olevan yhteyksiä myös Kolumbian huumebisneksiin ja pienempiin ryhmittymiin, jotka syntyivät Neuvostoliiton hajotessa. Lisäksi on esitetty väitteitä, että Venäjän mafia toimisi eräänlaisena kattojärjestönä laittomia työntekijöitä Euroopan unionin alueelle kuskaaville ihmissalakuljettajille.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Katso myös

• Venäjän oligarkit

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Laaja sivusto Venäjän mafiasta ja sen päälliköistä (englanniksi)
• Vladimir Ivanidzen artikkeli
• Russian Organized Crime Groups in the United States (englanniksi)