Kreivisota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kreivisota
Kööpenhaminan saarto vuosina 1535–1536. (kuparipiirros)
Kööpenhaminan saarto vuosina 1535–1536. (kuparipiirros)
Päivämäärä:

1533–1536

Paikka:

Tanska

Casus belli:

protestanttien ja katolilaisten valtataistelu

Lopputulos:

Kristian III:n ja protestanttien voitto

Aluemuutokset:

Bornholm Lyypekille 50 vuodeksi

Vaikutukset:

uskonpuhdistus Tanskassa ja Norjassa

Osapuolet

Kristian II
katolinen aatelisto

Kristian III
protestanttinen porvaristo
Holstein
Lyypekki
Ruotsi

Komentajat

Kristian II
Kristofer

Johan Rantzau
Kustaa Vaasa

Kreivisota (tansk. Grevens Fejde) oli Tanskassa vuosina 1533–1536 käyty sisällissota, jonka seurauksena Tanskassa tehtiin uskonpuhdistus. Sodassa olivat vastakkain hansakaupunki Lyypekin tukema luterilainen porvaristo ja aateliston tukema Tanskan kuningas Kristian III. Myös Ruotsi liittyi sotaan, kun Lyypekki ja hansaliitto julistivat sodan Tanskalle ja Ruotsille.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonpuhdistuksen jälkeen Tanska jakautui uskonnollisesti kahtia: toisena puolena oli luterilaiset porvaristo ja talonpojat ja toisena katolinen aatelisto. Tämän seurauksena aatelisto päätti vuonna 1533 kuningas Fredrik I:n kuoleman jälkeen asettaa maahan väliaikaishallituksen. Vaihtoehtona oli Fredrikin pojan, luterilaisen Kristianin nousu valtaan. Kristian oli myös Holsteinin herttua. Aatelistoa vastaan alkoi kapina, jota tuki Lyypekin hansakaupunki. Kapinallisten ja Lyypekin tavoitteena tavoitteena oli nostaa Tanskan kuninkaaksi Kalmarin unionin sisällissodassa vuonna 1523 asemansa menettänyt entinen kuningas Kristian II ja tehdä Kööpenhaminasta ja Malmöstä hansakaupunkeja.

Sodan tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kapinallisten ja Lyypekin joukkoja johti Oldenburgin kreivi Kristofer, jonka mukaan sota on saanut nimensä. Kristofer hävitti ja ryösti Holsteinia. Hänen joukkonsa saartoivat ja valtasivat Kööpenhaminan, ja myöhemmin hän valtasi Själlannin sekä Malmön ja Skånen. Holsteinin herttua Kristian aloitti sotaretken Kristoferia vastaan. Jyllannin korkein aatelisto ja piispat tukivat Kristianin nousua uudeksi kuninkaaksi. Vuonna 1534 Tanskan rigsraad valitsi Kristianin Tanskan kuninkaaksi. Hän valtasi maata Kristoferilta ja työnsi tämän joukot Pohjois-Jyllannin Aalborgiin. Kristianin joukot valtasivat Ålborgin vuonna 1535 ja järjestivät kaupungissa verilöylyn. Ruotsi liittoutui Kristianin kanssa ja piiritti Malmön, Landskronan ja saartoi Själlannin. Kööpenhaminan saartaminen pakotti Kristoferin antautumaan heinäkuussa 1536 ja Kristian otti koko Tanskan näin haltuunsa.

Sodan seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan päätti Hampurin rauhansopimus vuonna 1536. Sodan seurauksena Lyypekki ja hansaliitto menetti ylivaltansa Itämeren kaupankäynnissä, vaikka se säilytti joitakin etuoikeuksia. Lyypekki sai Bornholmin saaren 50 vuodeksi korvaukseksi sodan aiheuttamista kustannuksista. Kristofer palasi takaisin Oldenburgiin ja joutui lupaamaan, että ei enää koskaan tulisi Tanskaan. Kuningas Kristian III perusti Tanskaan luterilaisen kirkon ja määräsi sen myös Norjan uskonnoksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Childs Kohn, George: Dictionary of Wars, s. 129, 276. Facts on File, 1999. ISBN 0-8160-4157-1.