Käkisalmi

Käkisalmi; Kexholm
Luovutettu Neuvostoliitolle
vaakuna	sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta1
Perustettu 2	1143
Lakkautettu	1948; (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	km2 ; (1938)
– maa	12,50 km2
Väkiluku	5 083 ; (1939)
– väestötiheys	406,64 as/km2
	1 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa; 2 Mainitaan ensimmäisen kerran

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Приозерск, Priozersk
(Käkisalmi)


vaakuna	sijainti

Alue

Perustamisvuosi

19 500 (2005)

km²

as./km²

Käkisalmen piirin keskus

Käkisalmi (ruots. Kexholm, ven. Приозерск, Priozersk, vuoteen 1611 Корела, Korela, 1611–1918 ja 1940–48 Кексгольм ja 1918–1940 Кякисалми) on kaupunki Venäjällä, Leningradin alueella, Laatokan rannalla, Karjalankannaksella, Vuoksen pohjoisen sivuhaaran suistossa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella.

Nykyään Käkisalmi on Käkisalmen piirin keskus eikä oma kunnallinen muodostelmansa. Käkisalmessa on noin 19 500 asukasta (2005). Kaupungista on rautatieyhteydet Pietarin Suomen asemalle ja Hiitolan kautta Sortavalan suuntaan.

Suomelle kuuluessaan Käkisalmea ympäröi joka puolelta Käkisalmen mlk. Kaupungissa oli muun muassa Waldhofin selluloosatehdas ja sahoja. Käkisalmessa pidettiin myös kuuluisia markkinoita.

Ennen toista maailmansotaa Vuoksen pohjoista laskuhaaraa pitkin kulki kaupungista säännöllinen höyrylaivareitti maalaiskunnan puolelle Hirvisaareen ja Räisälän Unnunkoskelle. Reiteillä oli paljon laitureita, ja laivat Ala-Vuoksi ja Käkisalmi pysähtyivät niissä aikataulujen mukaisesti. Aamuisin maalaiset toivat laivalla myytävää kaupungin torille, ja iltapäivällä he matkustivat takaisin asuinsijoilleen tehtyään hankintojaan kaupungissa ennen paluukyytiä. Kun kellot olivat ennen vanhaan harvinaisia, laivareittien varrella asuneet tarkistivat ajan usein laivojen mukaan: missä rykissä eli laiturissa laiva milloinkin huusi. – Nykyisin näillä vesillä liikennöivät tilausristeilyt etenkin kotiseutumatkailutarpeisiin; nykylaivat eivät ole höyrylaivoja.

[muokkaa] Historia

Tarinan mukaan Käkisalmi perustettiin siihen, missä kuultiin ensimmäisen kerran käen kukkuvan. Nimen jälkiosa perustuu paikkaan, siinä on salmi, joka on muodostunut tärkeän paikan kauppareittien risteämässä. Alkujaan paikalla on ollut karjalainen suurkylä ja siihen liittyvä kylälinnake.

Novgorodin kronikoissa Korelaksi kutsuttu linnoitus mainitaan ensimmäisen kerran 1143, ja ruotsalaisissa kronikoissa siellä mainitaan asutun 1294. Kaupunki linnoitettiin 1200-luvulla. 1400-luvulla Korelan mainitaan olevan Novgorodin ruhtinaskunnan toiseksi suurin kaupunki.

Ruotsi valtasi Käkisalmen 1580 seitsemäksitoista vuodeksi, ja 1611 yli sadaksi vuodeksi. Vuonna 1580 ruotsalaiset rakensivat paikalle uuden, länsieurooppalaistyylisen linnoituksen. Vuonna 1617 kaupungin ruotsinkielinen nimi Kexholm esiintyi ensi kerran. Vuonna 1618 kaupunki sai kaupunginoikeudet. Venäjä sai kaupungin haltuunsa 1721. Linnoitus toimi vankilana 1700-luvun puolivälistä, ja siellä säilytettiin vuoden 1825 dekabristikapinan vankeja. Vuonna 1812 Käkisalmi liitettiin osana vanhaa Suomea Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Ennen talvisotaa Käkisalmen asukasluku oli noussut yli 5 000:een. Suomi joutui kuitenkin luovuttamaan kaupungin sodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 Neuvostoliitolle, jossa siitä tuli osa pian perustettua Karjalais-suomalaista neuvostotasavaltaa. Suomalaisjoukot valtasivat kaupungin jatkosodassa 1941, jonka aikana neuvostojoukot polttivat Käkisalmen perääntyessään niin, että rakennuskannasta jäi jäljelle vain noin 10 prosenttia. Suomalaiset joutuivat vetäytymään sodan lopettaneen Moskovan välirauhansopimuksen myötä 1944. Kuitenkin sodan merkkejä on yhä havaittavissa kaupunkikuvassa.

Neuvostovallan aikana kaupunki rakennettiin osittain uudelleen. Vuonna 1948 Käkisalmen venäjänkielinen nimi muutettiin Priozerskiksi. ^[3]

Käkisalmen vanha linna

[muokkaa] Kuuluisia käkisalmelaisia

Martti Joenpolvi, kirjailija
Harri Kaasalainen, runoilija
Iivari Kainulainen, laulaja ja näyttelijä
Aku Korhonen, näyttelijä
Jaakko Korhonen, näyttelijä ja ohjaaja
Veikko Leppänen, kuvanveistäjä
Liisa Linko-Malmio, oopperalaulaja
Erkki Melartin, säveltäjä
Rauno Meriö, entinen ilmavoimien komentaja
Jorma Palo, professori, tohtori ja kirjailija
Ain'Elisabet Pennanen, kirjailija ja runoilija
Juhani Sjöström, kirjailija
Göran Stubb, jääkiekkovaikuttaja
Olavi Veistäjä, toimittaja ja elokuvakäsikirjoittaja
Urpo Ylönen, entinen jääkiekkomaalivahti

[muokkaa] Lähteet

Temaattinen kirjallisuusluettelo Suomen autonomian ja itsenäisyyden ajan Viipurin lääniä käsittelevistä teoksista (PDF) toimittanut FM Olli-Matti Sopanen, Joensuun yliopiston historian laitos 2004.

[muokkaa] Viitteet

↑ Suomen tilastollinen vuosikirja, Uusi sarja -XXXIX- vuonna 1941. Tilastollisen päätoimiston julkaisema. Helsinki 1942.
↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
↑ http://www.priozersk.ru/1/text/0111.shtml

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Käkisalmi.

Leningradin alueen kaupungit

Suomen toisessa maailmansodassa luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kaupungit	Käkisalmi – Sortavala – Viipuri
Kokonaan luovutetut kauppalat	Koivisto – Lahdenpohja
Kokonaan luovutetut kunnat	Antrea – Harlu – Heinjoki – Hiitola – Impilahti – Jaakkima – Johannes – Kanneljärvi – Kaukola – Kirvu – Kivennapa – Koiviston mlk – Kuolemajärvi – Kurkijoki – Käkisalmen mlk – Lavansaari – Lumivaara – Metsäpirtti – Muolaa – Petsamo – Pyhäjärvi Vpl – Rautu – Ruskeala – Räisälä – Sakkola – Salmi – Seiskari – Soanlahti – Sortavalan mlk – Suistamo – Suojärvi – Suursaari – Terijoki – Tytärsaari – Uusikirkko – Valkjärvi – Viipurin mlk – Vuoksela – Vuoksenranta – Äyräpää
Osittain luovutetut kunnat	Ilomantsi – Inari – Jääski¹ – Kitee – Korpiselkä² – Kuusamo – Lappee – Nuijamaa – Parikkala – Pälkjärvi² – Säkkijärvi² – Rautjärvi – Ruokolahti – Saari – Salla – Simpele – Tohmajärvi – Uukuniemi – Vahviala² – Vehkalahti – Virolahti – Värtsilä – Ylämaa
Muita huomattavia paikkakuntia	Elisenvaara – Enso – Ihantala – Ilmee – Kolosjoki – Kyyrölä – Liinahamari – Pitkäranta – Pölläkkälä – Uuras – Valamo
1. Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntiin 1948. 2. Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946. Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.

[0] Suomen tilastollinen vuosikirja, Uusi sarja -XXXIX- vuonna 1941. Tilastollisen päätoimiston julkaisema. Helsinki 1942.

[1] Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93

[2] ttp://www.priozersk.ru/1/text/0111.shtml

[1]

[2]

[3]

Käkisalmi Kexholm
Luovutettu Neuvostoliitolle

vaakuna	sijainti
Lääni	Viipurin lääni
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta¹
Perustettu ²	1143
Lakkautettu	1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala	km² ^[1] (1938)
– maa	12,50 km²
Väkiluku	5 083 ^[2] (1939)
– väestötiheys	406,64 as/km²
¹ Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa ² Mainitaan ensimmäisen kerran

Käkisalmi

Wikipedia

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Kuuluisia käkisalmelaisia

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Näkymät

Henkilökohtaiset työkalut

Haku

Valikko

Osallistuminen

Työkalut

Muilla kielillä