Jaama

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Kingisepp” ohjaa tänne. Viron kaupungin Kuressaaren aiempi nimi on Kingisepa.
Jaama, Kingisepp
Ки́нгисепп
Jaaman kaupunkikuvaa.
Jaaman kaupunkikuvaa.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Jaaman kaupunkikunta Jaaman piirin kartalla
Jaaman kaupunkikunta Jaaman piirin kartalla

Jaama, Kingisepp

Koordinaatit: 59°22′7.1″N, 28°36′3.9″E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Jaaman piiri
Perustettu 1384
Väkiluku (2010) 48 667
Postinumero 188485[1]
Suuntanumero(t) +7 81375[2]

Jaama[3] eli Kingisepp (ven. Ки́нгисепп) on kaupunki Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Laukaanjoen varrella 138 kilometriä Pietarista lounaaseen.[4] Asukkaita kaupungissa on 48 700 henkeä (vuonna 2010).[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaaman linna 1600-luvun alussa.

Novgorodilaiset rakensivat vuonna 1384 Laukaanjoen rannalle kivisen linnoituksen, joka sai nimekseen Jam tai Jama (ven. Ям, Яма).[6] Vuosina 1395 ja 1444–48 linnoitus torjui ruotsalaisten ja Liivinmaan saksalaisten hyökkäykset.[4]

Jaama oli 1400–1500-luvulla tärkeä kauppapaikka ja Novgorodin Vatjan viidenneksen Jaaman kihlakunnan keskus. Ruotsalaiset valtasivat kaupungin vuonna 1583, mutta Täyssinän rauhassa se palautui Venäjälle.[6]

Alue siirtyi uudelleen Ruotsille Stolbovan rauhassa vuonna 1617.[6] 1630-luvulla Jaamaan perustettiin luterilainen seurakunta, ja seuraavalla vuosikymmenellä siellä toimi myös lastenkoulu.[7]. Kirkkoherranvirka ja koulu lakkautettiin ilmeisesti jo vuonna 1654[8] Jaaman linna räjäytettiin vuonna 1681.[4]

Venäjä valtasi Jaaman suuressa Pohjan sodassa vuonna 1703, minkä jälkeen Pietari I antoi sille uuden nimen Jamburg (ven. Ямбург). Vuodesta 1708 lähtien alue kuului ruhtinas Aleksandr Menšikoville, jonka karkotuksen jälkeen se palautui valtiolle.[6] Vuosisadan alkupuolella seudulle syntyi lasiteollisuutta.[4] Vuonna 1784 Jaamasta tuli samannimisen kihlakunnan hallintokaupunki.[6] 1700–1800-lukujen vaihteessa kaupungin lähelle perustettiin saksalaisia siirtokuntia (inkerinsuomeksi kalanistoja).

Jaama oli 1900-luvun alussa hiljainen maaseutukaupunki.[4] Vuonna 1922 se nimettiin Kingiseppiksi virolaisen kommunistijohtajan Viktor Kingisseppin mukaan.[6] Toisen maailmansodan aikana saksalaiset miehittivät kaupungin. 1960-luvun alusta lähtien Jaama kehittyi voimakkaasti laajojen fosforiittiesiintymien hyödyntämisen ansiosta.[4][9]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaama on Jaaman piirin alainen kaupunkikunta. Varsinaisen kaupungin lisäksi siihen kuuluu Porhovan kalaniston kylä (ven. Порхово, Porhovo).[6] Kunta rajoittuu koillisessa Opoljan, kaakossa Pustoperän ja lännessä Suuren-Lutskan maalaiskuntiin. Jaaman kaupunginosia ovat muun muassa Kaskolovka, Lesopirssa (Лесобиржа, Lesobirža) ja Lutskan kalanisto (Новый Луцк, Novyi Lutsk).[10]

Kaupunginhallinnon päämies on Jelena Antonova.[11]

Liikenne ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaaman läpi kulkee Pietarin ja Tallinnan välinen eurooppatie (M11, E20) ja rautatie. Kaupungista on kaukojunayhteys Tallinnaan ja Pietarin kautta Moskovaan. Linja-autoyhteydet esimerkiksi Pietariin ovat melko hyvät, mutta lähijunavuoroja ajetaan vain yksi edestakainen vuoro päivässä.[12][13][14]

Seudun tärkeimmät teollisuuslaitokset ovat fosforilannoitteita ja rehufosfaattia valmistava[15] sekä lasipakkauksiin erikoistunut Veda-Pak. Kaupungissa on myös elintarviketeollisuutta.[16]

EuroChemin omistama Fosforit sijaitsee kaupungin länsipuolella Suuren-Lutskan maalaiskunnan alueella[17]. Lannoitetehtaan jätealueelta Laukaanjokeen valuva fosfori on yksi Suomenlahden pahimpia saastuttajia.[18]

Kulttuuria ja nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksinen pyhän Katariinan kirkko.
Jaaman kotiseutumuseo.

Jaaman kaupunkikuva edustaa etupäässä sodanjälkeistä teollista arkkitehtuuria. 1700-luvun lopulla puretusta linnoituksesta on säilynyt vallien ja muurien jäänteitä. Kauppatorilla on kaksi 1800-luvun alun kauppahallirakennusta ja 1836 rakennettu maneesi.[4] Huomattavin nähtävyys on vuonna 1783 valmistunut Antonio Rinaldin suunnittelema barokkityylinen pyhän Katariinan kirkko, jonka alkuperäinen sisustus on tuhoutunut[19].

Kaupungissa on kulttuuritalo, lasten musiikki- ja taidekoulut sekä nuorisoteatteri.[20] Vuonna 1910 rakennetussa kauppaoppilaitoksen rakennuksessa toimii Jaaman piirin ja kaupungin historiaa esittelevä kotiseutumuseo.[21] Laukaanjoen toisella puolella sijainneen Romanovkan kartanon tiluksilla on viehättävä puistoalue.[22]

Vuonna 1995 Jaamaan perustettiin Inkerin kirkon seurakunta,[6] ja kaupungissa toimii myös Inkerin Liiton paikallisosasto[23].

Jaaman suomalainen ystävyyskaupunki on Raisio.[24][25] Jaamasta on kotoisin muun muassa 1900-luvun vaihteen merkittävänä julkisena vaikuttajana tunnettu Grigori Petrov ja sittemmin myös useita tunnettuja urheilijoita kuten jalkapalloilija Aleksandr Keržakov.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Leningradskaja oblast: Potštovyje indeksy Viitattu 28.2.2012. (venäjäksi)
  2. Leningradskaja oblast: Telefonnyje kody Viitattu 28.2.2012. (venäjäksi)
  3. Eesti Keele Instituudi kohanimeandmebaas Viitattu 19.1.2012.
  4. a b c d e f g Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 188. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.
  5. Tšislennost naselenija raionov i gorodskih naseljonnyh punktov subjektov Rossijskoi Federatsii (XLS) Viitattu 19.1.2012. (venäjäksi)
  6. a b c d e f g h Kultura Leningradskoi oblasti: Kingisepp Viitattu 19.1.2012. (venäjäksi)
  7. Väänänen, Kyösti: Herdaminne för Ingermanland I: Lutherska stifsstyrelsen, församlingarnas prästerskap och skollärare i Ingermanland under svenska tiden, s. 113. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1987. ISBN 951-9018-28-X.
  8. Nevalainen, Pekka & Sihvo, Hannes (toim.): Inkeri: historia, kansa, kulttuuri, s. 95, 99. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1991. ISBN 951-717-668-6.
  9. Ofitsialnyi sait administratsii MO ”Kingiseppskoje gorodskoje poselenije”: Istorija Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  10. Shemy projekta Generalnogo plana munitsipalnogo obrazovanija Kingiseppskoje gorodskoje poselenije Kingiseppskogo munitsipalnogo raiona Leningradskoi oblasti Viitattu 19.1.2012. (venäjäksi)
  11. Glava administratsii Viitattu 19.1.2012. (venäjäksi)
  12. Ofitsialnyi sait administratsii MO ”Kingiseppskoje gorodskoje poselenije”: Kak projehat do Kingiseppa Viitattu 27.2.2012. (venäjäksi)
  13. Ленинградская область. Санкт-Петербург. Большой автодорожный и справочный Атлас. Масштас 1:160 000, 1:240 000, 1: 90 000. ООО "Дискус Медиа", Санкт-Петербург, 2008. ISBN 978-5-940-59043-9. Mukana mm. linja-autoreittien kartta. (venäjäksi)
  14. Табло вокзала Кингисепп. Отправление. - Kingisepp-aseman juna-aikataulut (venäjäksi)
  15. JevroHim: Fosforit Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  16. Itogi sotsialno-ekomitšeskogo razvitija MO ”Kingiseppski munitsipalnyi raion” za 2010 god (doc) Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  17. Bolšelutskoje selskoje poselenije: Predprijatija na territorii poselenija Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  18. Venäläiseltä lannoitetehtaalta jättipäästöt Suomenlahteen Helsingin Sanomat. 18.1.2012. Viitattu 20.1.2012.
  19. Kultura Leningradskoi oblasti: Jekateriny Velokomutšenitsy sobor (g. Kingisepp) Viitattu 27.2.2012. (venäjäksi)
  20. Ofitsialnyi sait administratsii MO ”Kingiseppskoje gorodskoje poselenije”: Kultura Viitattu 27.2.2012. (venäjäksi)
  21. Ofitsialnyi sait administratsii MO ”Kingiseppskoje gorodskoje poselenije”: Muzei Viitattu 27.2.2012. (venäjäksi)
  22. Ofitsialnyi sait administratsii MO ”Kingiseppskoje gorodskoje poselenije”: Romanovka Viitattu 27.2.2012. (venäjäksi)
  23. Inkerin Liiton paikallisjärjestöt Viitattu 27.2.2012.
  24. Raision kaupunki: Ystävyyskaupungit Raision kaupunki. Viitattu 27.2.2012.
  25. Ofitsialnyi sait administratsii MO ”Kingiseppskoje gorodskoje poselenije”: Meždunarodnyje svazi Viitattu 4.1.2010. (venäjäksi)


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]