Toksova

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toksova
(Toksovo)
Токсово
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Toksovan kaupunkikunta Seuloskoin piirin kartalla.
Toksovan kaupunkikunta Seuloskoin piirin kartalla.
Valtio Venäjä
Subjekti Leningradin alue
Piiri Seuloskoi
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 176,84 km²
Väkiluku (2013) 7 766
 – Tiheys 43,9 as./km²

Toksova (ven. Токсово, Toksovo) on kaupunkikunta ja sen keskuksena toimiva kaupunkityyppinen taajama Leningradin alueen Seuloskoin piirissä noin 20 km Pietarista pohjoiseen. Kunnan asukasluku on noin 7700, keskustaajaman 5900.lähde? Pietarin ja Käkisalmen välisen rautatien varrella on kunnassa kaksi asemaa - Toksovan ja Kaukolan (Kavgolovo) asemat. Toksova on tunnettu pietarilaisten kesänviettopaikka, ja Kavgolovossa on suosittu talviurheilukeskus.

Toksovan puinen asemarakennus.

Asutuskeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toksovan kaupunkityyppisen taajaman lisäksi kuntaan kuuluvat nykyään asutuskeskukset

  • Autio - Audio (Аудио)
  • Kaukola - Kavgolovo (Кавголово)
  • Koivukylä - Novoje Toksovo (Новое Токсово)
  • Rappula - Rappolovo (Рапполово)
  • Vaarakkala - Varkolovo (Варколово)

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toksova oli aikoinaan Pohjois-Inkerin suurimpia luterilaisia seurakuntia. Jäseniä oli jopa 11 000. Toksova mainitaan jo v. 1500 Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa. Alueen vanha kantaväestö Ortodoksiset inkerikot joutuivat vuonna 1583 Ruotsin valtaan ja suuri osa heistä pakeni Venäjälle, alueelle saapui Savosta ja Karjalasta luterilaisia. Pohjansodan jälkeen alue siirtyi jälleen Venäjälle. Toksovan Palikoonan eteläosassa (polygoni eli sotaväen ampuma-alue) on valtava joukkohautojen alue, jossa ammuttiin kymmeniätuhansia kommunismin vastustamisesta tuomittuja ihmisiä 1920-1930-luvuilla. Tälle Koirakankaalle on pystytetty muistomerkki niille arviolta 30 000 ihmiselle, jotka siellä saivat surmansa NKVD:n teloittamina. Nykyinen Toksovan luterilainen kirkko on vuodelta 1887. Toksovan kirkossa pidettiin viimeinen jumalanpalvelus 1936. Alueen suomalais-inkeriläistä väestöä karkotettiin useaan otteeseen ensin osa v. 1936, sitten kaikki vuonna 1942 ja sodan jälkeen palanneet karkotettiin vielä v.1947. Vasta Stalinin kuoltua 1953 toksovalaiset olisivat saaneet laillisesti palata takaisin. Harva enää palasi, sillä mahdollisuudesta ei ilmoitettu ja monet olivat jo juurtuneet muualle.

Toksovan historialliset kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autio, Auvola, Haapaoja, Halosi, Himakkala, Hittola, Hännikäinen, Iso Kiurunmäki, Kaukola, Kiuru, Koivukylä, Kopittala, Kujala, Leppisaari, Oinaala, Osselki, Poroskylä, Puhilanmäki, Purnu, Rantala, Rappula, Rohma, Sepänsuo, Särky, Taskunmäki, Toksova, Uusi-Miina, Vaarakkala, Vanha-Miina, Vartiamäki, Vehkoja

Mäkikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asikka, Hannula, Huttunen, Hovimäki, Kelomäki, Kempinmäki, Kesämäki, Korosenmäki, Kuismala, Kärpänmäki, Lamperi, Moisionmäki, Mustosenmäki, Nokelaismäki, Pelkosi, Pieni Kiurunmäki, Pokkisenmäki, Putkosenmäki, Rajala, Rouhiainen, Suvenmäki, Tarkiainen, Tarrinmäki, Vilikoukku, Vilkkilä

Kavgolovon urheilukeskuksen hyppyrimäkiä.

Toksovan nykyisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toksovan luterilaisen kirkon entistäminen aloitettiin 1991 ja työ valmistui 1994. Seurakunnassa on nykyisin jäseniä n. 600. Toksovassa ilmestyy vuonna 2000 perustettu suomenkielinen Toksovan Sanomat.

Toksovan ortodoksinen kirkko on pyhitetty arkkienkeli Mikaelille. Kavgolovon talviurheilukeskuksessa on pidetty hiihdon maailmancupin osakilpailuja. Alueella on myös visenttifarmi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60°09′20″N, 30°31′30″E

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.