Visentti

Wikipedia

Visentti
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla Heimo: Onttosarviset Bovidae Alaheimo: Nautaeläimet Bovinae Suku: Biisonit Bison Laji: bonasus
Kaksiosainen nimi
Bison bonasus (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Visentti Wikispeciesissä   Visentti Commonsissa

Visentti eli euroopanbiisoni (Bison bonasus) on sorkkaeläimiin kuuluva märehtijä.

Aikuinen visentti on vajaat kolme metriä pitkä ja 1,8–1,9 metriä korkea. Se painaa 300–920 kiloa ja elää Itä-Euroopan metsissä. Visentti on amerikkalaisen biisonin lähisukulainen ja voi jopa risteytyä sen kanssa, mutta on pienempi ja lyhytkarvaisempi. Visentillä on vähän luonnollisia vihollisia, vain sudet ja karhut ovat kyenneet niitä ihmisen lisäksi metsästämään.

[muokkaa] Levinneisyys

Keskiaikaan asti visenttejä on elänyt lähes koko Euroopan alueella. Myös Englannista ja eteläisestä Skandinaviasta on löydetty niiden jäänteitä. Alkuperäinen esiintymisalue on käsittänyt lisäksi ainakin osia länsi-Siperiasta, idempää tietoa Euraasiasta ei ole.

[muokkaa] Uhanalaisuus

Nykyään visentti on luokiteltu vaarantuneeksi. Visenttien kannat katosivat viime vuosisatoina täysin Euroopasta eikä niitä vuoden 1927 jälkeen enää elänyt luonnossa. Ne selvisivät kuitenkin eläintarhoissa ja palauttaminen luontoon aloitettiin vuonna 1951. Nykyään niitä elää eläintarhojen lisäksi vapaana Puolassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Sveitsissä ja Venäjällä. Vuonna 2006 visenttien yksilömääräksi arvioitiin luonnossa noin 1 800 yksilöä ja vankeudessa noin 1 400 yksilöä. Vuonna 2008 Maailman luonnonsuojeluliitto paransi visentin luokitusta erittäin uhanalaisesta vaarantuneeksi, sillä lajin eläinmäärä oli kasvussa.^[1]

[muokkaa] Lähteet

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.