Brestin alue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Brestin alue
Брэ́сцкая во́бласць
Бре́стская о́бласть
Brest Voblast Flag.png   Escut Oblast Brest.png
Brestin alueen lippu Brestin alueen vaakuna
BelarusBrestRegion.png
alueen sijainti
Valtio Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä
Perustamisvuosi 1939 (nykyrajat 1954)
Väkiluku 1 401 177 (10/2009)
Pinta-ala 32 800 km²
Väestötiheys as/km²
Hallinnollinen keskus Brest
Suurimmat kaupungit Brest, Baranavitšy, Pinsk, Kobryn
Osa-alueet 3 kaupunkia ja 16 piiriä (raion)
Aluetunnus (ISO-3166-2) BY-BR
Sivusto Brestin alueen sivu (englanniksi/venäjäksi)

Brestin alue (valkoven. Брэ́сцкая во́бласць, Brestskaja voblasts, ven. Бре́стская о́бласть, Brestskaja oblast) on Valko-Venäjän lounaisosassa sijaitseva maakunta (oblasti). Maakunnan tunnuseläimenä on visentti.

Perustietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brestin alue on perustettu 1939 ja nykyiset rajansa se sai 1954. [1] Alueen pinta-ala on 32,8 tuhatta neliökilometriä. Vuoden 2009 väestönlaskennan perusteella alueella asui 1 401 177 ihmistä. [2]

Alueen naapurina on etelässä Ukraina ja lännessä Puola. Pohjoispuolella sijaitsevat Valko-Venäjän Hrodnan ja Minskin alueet ja idässä Homelin alue. [1][3]

Suurimmat kaupungit ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brestin alue jakautuu 16 piiriin (raion). Alueen suurimmat kaupungit ovat Brest, Baranavitšy, Pinsk ja Kobryn.

Oheisessa taulukossa Brestin alueen yli 10 000 asukkaan taajamat ovat asukasluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä. Väkiluvut perustuvat vuoden 2009 lokakuun väestönlaskuun. [2][4]

Sija Taajama Valkovenäjäksi Venäjäksi Väkiluku
1. Brest Брэст Brest (Брест) 309 764
2. Baranavitšy Баранавiчы Baranovitši (Барановичи) 168 240
3. Pinsk Пінск Pinsk (Пинск) 130 355
4. Kobryn Ко́брын, Ко́брынь Kobrin (Ко́брин) 51 166
5. Bjaroza Бяро́за Berjoza (Берёза) 29 357
6. Luninets Лунінец Luninets (Лунинец) 23 608
7. Ivatsevitšy Івацэвічы Ivatsevitši (Ивацевичи) 22 958
8. Pružany Пружаны Pružany (Пружаны) 19 032
9. Ivanava Іванава Ivanovo (Иваново) 16 086
10. Drahitšyn Драгічын Drogitšin (Дроги́чин) 14 744
11. Hantsavitšy Ганцавічы Gantsevitši (Ганцевичи) 13 894
12. Žabinka Жабінка Žabinka (Жабинка) 13 084
13. Mikaševitšy Мікашэ́вічы Mikaševitši (Микашевичи) 13 016
14. Belaazjorsk Белаазёрск Beloozjorsk (Белоозёрск) 12 519
15. Stolin Сто́лін Сто́лин 12 462
16. Malaryta Малары́та Malorita (Малори́та) 11 751
17. Ljah’avitšy Ляхавічы Ljahovitši (Ляховичи) 10 997

Alle 10 000 asukkaan kaupunkeja tai hallintopiirin keskustaajamia Brestin alueella ovat mm. Davyd-Haradok (David-Gorodok), Kamjanets (Kamenets), Kosava (Kossovo) ja Vysokaje (Vysokoje).

Maakunnan osa-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluehallinnollisesti suoraan Brestin alueen alaisuuteen kuuluu kolme suurinta kaupunkia ja 16 hallintopiiriä (raion). Nämä maakunnan osa-alueet ovat (asukasluvut 2009 väestönlaskennasta): [2]

Liikenneyhteyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brestin alueen läpi kulkevat suurimmat valtatiet ovat:[3][5]

  • M1 eli E30-moottoritie, joka kulkee lounaasta koilliseen reitillä Brest-Baranavitšy-Minsk-Orša koko Valko-Venäjän. Tätä eurooppatietä pidetään laadultaan Valko-Venäjän parhaimpana tienä. Se jatkuu lännempänä Puolan Varsovaan ja idässä Moskovaan. Moottoritiellä on tietullauspisteitä, joissa ulkomaisilta ajoneuvoilta peritään tienkäyttömaksua. (Välimatka Brest–Minsk 348 km)
  • M10 eli itä-länsi suuntaisesti Valko-Venäjän eteläosat halkova valtatie (Brest-Kobryn-Pinsk-Homel 535 km, josta Brest-Pinskin liittymä 174 km). Täsmällisemmin: tämä valtatie alkaa lännessä Kobrynin kaupungista, Kobrynin etelä- ja länsipuolella yhteyttä nimitetään M1 (E30) moottoritieksi.
  • M11 (eurooppatie E85) vajaa 70 km Baranavitšyn lounaispuolelta pohjoiseen Lidaan suuntautuva ja Liettuan rajalle kohti Vilnaa jatkuva valtatie.
  • Eurooppatie E85, joka alkaa pohjoisessa Liettuan Klaipedan satamasta, kulkee Valko-Venäjän länsiosien yli Ukrainan länsiosiin, ja jatkaa edelleen mm. Romanian Bukarestiin. Valko-Venäjällä tämän eurooppatien pohjoisosa kulkee nimellä M11, keskiosa kantatienä P2 (kulkee moottoritien M1 suuntaisesti sen pohjoispuolella satakunta kilometriä) ja eteläosa on numeroitu M12:ksi.
  • M12 (E85) Kobrynin kaupungista etelään Ukrainaan johtava valtatie (Kobryn- Ukrainan raja 56 km).

Rautatieyhteyksistä merkittävipiä ovat Minsk-Baranavitšy-Brest ja poikittaisyhteys Brest-Pinsk-Homel. Brestistä ratayhteys jatkaa Puolaan. Vilna- Lida- Baranavitšy- rata kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti Brestin alueen itäosien poikki ja jatkaa etelässä Ukrainan länsiosiin.[3]

Vesiliikenneyhteyksistä Dneprin sivujoki Pripet ulottuu navigoitavana Pinskin kaupunkiin. Sieltä liikennöitävä jokireitti jatkuu Pina-haaraa pitkin jonkin matkaa. Pripetin ja Bugin välille aikanaan rakennettu, Mustanmeren ja Itämeren vesistöalueet yhdistävä kanavayhteys jatkaa reittiä Muhavetš-joelle, jota pitkin pääsee Kobrynin kaupungista Brestiin. Lisäksi Puolassa Itämereen laskevan Veikselin sivuhaara Bug kulkee Brestin länsipuolitse ja muodostaa rajajoen Puolan kanssa. Yhteys Brestin satamasta Bug-joelle ei ole toistaiseksi liikennöitävissä.

Brestissä on myös lentoasema.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Brest region - western gates of our country (Aluetta kuvaava artikkeli maakuntahallinnon sivulla) Brest regional Exceutive Comittee. Viitattu 19.10.2008. (englanniksi)
  2. a b c Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Брестская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlasku 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Brestin alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Viitattu 31.1.2011. (venäjäksi)
  3. a b c БЕЛАРУСЬ АВТОДОРОЖНАЯ (Belarus Avtodorožnaja) 1:1 200 000. Minsk: Квадрограф, 2008. (venäjäksi)
  4. Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilynyh Dorog) 1:200 000. Population of towns and settlements 1.1.2007 in Brest region on page 165. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))
  5. Länderkarte Russland-Ukraine-Belarus 1:2 000 000. Marais Geographiser Verlag/ Falk Verlag, D-73751 Ostfildern. ISBN 3-8279-1864-2. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]