Palautusistutus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kilpikonnanpoikasia palautusistutetaan lähellä Uruguayjokea.

Palautusistutus eli takaisinistutus tarkoittaa prosessia, jossa kokonaan tai paikallisesti luonnosta hävinnyt laji koetetaan siirtoistuttaa takaisin sen alkuperäiseen elinympäristöön. Palautusistutus voi joskus onnistua palauttamaan lajin kannan jopa elinvoimaiseksi. Toisaalta eläinten kohdalla yleistä on myös se, että eläintarhassa eläneet yksilöt eivät menesty luonnossa. Tähän on useita syitä: vankeudessa eläneet eläimet eivät esimerkiksi ole välttämättä tarpeeksi tottuneita hankkimaan itse ravintoa, välttämään petoja tai elämään laumoissa. Tarhattujen yksilöiden geneettinen monimuotoisuus voi olla suppea perustajavaikutuksen takia, jolloin ne voivat olla alttiita esim. perinnöllisille sairauksille.

Luonnosta jollakin toisella alueella pyydystetyt ja uuteen paikkaan siirretyt yksilöt selviävät yleensä paremmin; Suomessa tästä ovat esimerkkeinä sukupuuttoon metsästettyjen euroopanmajavan ja metsäpeuran onnistuneet siirtoistutukset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
  • Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Venäläinen: Bios 3: Ympäristöekologia, s. 75–76. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27631-6.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.