Pustoperä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pustoperä
Пустомержа, Pustomerža
Nordin kartano Maneliassa.
Nordin kartano Maneliassa.
lippu
lippu

Pustoperä

Koordinaatit: 59°23′5″N, 28°53′2″E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Jaaman piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 514,18 km²
Väkiluku (2018) 2 300









Pustoperän kunta Jaaman piirin kartalla.

Pustoperä[1] (ven. Пустоме́ржа, Pustomerža) on maalaiskunta ja sen keskuskylä Leningradin alueen Jaaman piirissä Venäjällä. Se sijaitsee 22 kilometriä Jaamasta kaakkoon. Kunnassa on 2 300 asukasta ja kylässä 1 300 (vuonna 2018)[2].

Maantiede ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pustoperän kunnan pinta-ala on 514,18 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu pohjoisessa Jaaman piirin Opoljan ja lännessä Jaaman ja Suuren-Lutskan kuntiin, idässä Volossovan piirin Kolositsan, Pessetan ja Sabskin kuntiin sekä etelässä Slantsyn piirin Staropoljen, Vyskatkan ja Tšernovskojen kuntiin[4]. Pinta-alasta 67,6 % on metsää, 30,3 maatalousmaata ja teollisuusaluetta ja 1,5 % asuinaluetta[5].

Pinnanmuodostusta leimaavat kukkulat ja harjut sekä kumpuileva tasanko[6]. Suurimmat vesistöt ovat Laukaanjoki ja sen sivujoki Rievitsä (ven. Hrevitsa)[7]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat turve, kalkkikivi, kipsi, liitu ja hiekka[8].

Kuntaan kuuluu 18 asutuskeskusta: Immanitsa (ven. Imenitsy), Ivanskoin taajama (Ivanovskoje), Jyrki (Jurki), Klenna (Kljonno), Klennan rautatieasema, Korppova (Korpovo), Kriušin rautatieasema, Manelia (Manuilovo), Mustapää (Onstopel), Netoplitsa (Nedoblitsy), Pieni-Pustoperä (Malaja Pustomerža), Poretšje, Pustoperä (Bolšaja Pustomerža), Sredneje Selo, Sääkylä (Sjaglo), Torma, Veimarin rautatieasema (Veimarn) ja Vetki[9].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan pohjoisosa on vanhaa inkerinsuomalaisten asuinseutua. Heidän lisäkseen seudulla on asunut venäläisiä ja virolaisia. Luterilaiset kuuluivat ennen Novasolkan seurakuntaan. Nykyään asukkaat ovat etupäässä venäläisiä.

Liikenne, talous ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi kulkevat Hatsinan ja Opoljan, Tolmatšovon ja Narvan valtatien sekä Gostitsyn ja Pustoperän väliset maantiet. Kylistä on linja-autoyhteydet Jaamaan ja Volossovaan. Veimarin aseman kautta kulkee Namkun, Hatsinan ja Ivangorodin välinen rautatie, josta haarautuvat radat Outovaan sekä Kattilan kautta Vääskylään. Rautateillä on henkilöliikennettä Pietariin, Jaamaan, Ivangorodiin ja Slantsyyn.[10]

Seudun pääelinkeino on maatalous. Suurimmat yritykset ovat maidon tuotantoon erikoistunut Agro-Baltin karjatila ja Neiman lihanjalostuslaitos. Kunnassa toimii 21 yksityistä maatilaa. Laukaanjoella Poretšjessa on kalankasvattamo. Muita työnantajia ovat erilaiset julkiset ja yksityiset palvelut.[11] Niihin kuuluvat lastentarha, keskikoulu, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus kirjastoineen, lääkintäasema, posti, pankki ja joukko kauppoja[12].

Matkailu ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa ei juurikaan ole matkailupalveluja. Klennassa toimii metsästys- ja kalastusmaja.[13] Historiallisia kohteita ovat Gryzlovan kartano Pustoperässä, Johannes Kastajan kirkko Ivanskoissa sekä Nordin kartano ja Pyhän Georgioksen tsasouna Maneliassa[14].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 37. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio.
  2. Generalnyi plan, s. 51–52.
  3. Generalnyi plan, s. 17.
  4. Generalnyi plan, s. 15.
  5. Generalnyi plan, s. 22.
  6. Generalnyi plan, s. 20.
  7. Generalnyi plan, s. 19.
  8. Generalnyi plan, s. 21.
  9. Generalnyi plan, s. 15–16.
  10. Generalnyi plan, s. 64–67.
  11. Generalnyi plan, s. 52–55.
  12. Generalnyi plan, s. 57–59.
  13. Generalnyi plan, s. 55–56.
  14. Generalnyi plan, s. 31–32.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]