Ylämaa
Wikipedia
|
|
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| www.ylämaa.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Etelä-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Lappeenrannan seutukunta |
| Perustettu | 1925 Säkkijärvestä |
| Kuntaliitokset | Säkkijärvi (1946, osa) Vahviala (1946, osa) Lappeenranta (2010) |
| Kokonaispinta-ala | 408,94 km² 253:nneksi suurin 2009 [1] |
| – maa | 379,75 km² |
| – sisävesi | 29,19 km² |
| Väkiluku | 1 422 324:nneksi suurin 31.3.2009 [2] |
| – väestötiheys | 3,74 as/km² (31.3.2009) |
| Demografiatiedot | 2008 [3] |
| – 0–14-v. | 13,3 % |
| – 15–64-v. | 59,9 % |
| – yli 64-v. | 26,8 % |
| Äidinkieli | 2008 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,1 % |
| Kunnallisvero | 19,5 % 129:nneksi suurin 2009 [5] |
| Kunnanjohtaja | Esko Hämäläinen |
Ylämaa on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 1 422 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 408,94 km², josta 29,19 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,74 asukasta/km². Ylämaan naapurikunnat ovat Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä. Kunta liitetään Lappeenrantaan vuoden 2010 alussa.[6]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Ylämaan alueella virtaa useita jokia, jotka kaikki laskevat Viipurinlahteen ja Suomenlahteen Venäjän puolella. Kunnan lounaisimmat osat kuuluvat Urpalanjoen vesistöön, keskiosat Santajoen (Kaltonjoen) ja Vilajoen vesistöön ja koillisosat Tervajoen vesistöön. Lisäksi Nisajoen vesistö ulottuu Ylämaalle pieneltä osin Vilajoen ja Tervajoen vesistöjen välissä. Järvistä ovat suurimmat Väkevänjärvi ja Suurijärvi Urpalanjoen vesistössä, Ottojärvi Santajoen vesistössä ja Pukalus Vilajoen vesistössä Suomen ja Venäjän rajalla.
[muokkaa] Historia
Ylämaa on muodostettu Säkkijärvestä erotetuista alueista vuonna 1925. Ilmari Launiksen suunnittelema punatiilikirkko valmistui 1931. Pieni osa Ylämaasta jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Kuntaan liitettiin sodan jälkeen osia Säkkijärven ja Vahvialan kuntien Suomen puolelle jääneistä alueista.
[muokkaa] Talous ja matkailu
Ylämaa on merkittävä raakakiven tuottaja. Kivilaaduista tunnetuin on korukivenä käytetty spektroliitti. Ylämaalla järjestetään myös vuosittain jo perinteeksi muodostuneet jalokivimessut. Myös Suomen ensimmäisen pyramidin pystyttämistä Ylämaalle on suunniteltu. [7]
[muokkaa] Kyliä
Hujakkala, Hyttilä, Häsälä, Ihaksela, Kallola, Lahnajärvi (kirkonkylä), Lavola, Nurmela, Nutikka, Paakkala, Rumpu, Sirkjärvi, Säämälä, Timperilä, Villala, Väkevälä, Ylijärvi
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
- ↑ Lappeenrannan ja Ylämaan kuntaliitos on varmistunut Yle.fi. 23.2.2009. Viitattu 23.2.2009.
- ↑ Esko Hämäläinen rakentaa sekä Ylämaata että pyramidia Etelä-Saimaa. 8.1.2005. Viitattu 23.3.2009.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Imatra - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Ruokolahti - Savitaipale - Suomenniemi - Taipalsaari - Ylämaa |
| Entiset kunnat Joutseno - Lappee - Lauritsala - Nuijamaa - Saari - Simpele - Uukuniemi |
