Ylämaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Entisen Muolaan kunnan kaakkoisosan kylistä käytettiin myös nimitystä Ylämaa. Ylämaat on alue Skotlannissa.
Ylämaa
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Lappeenranta
Ylämaa.vaakuna.svg Ylämaa.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°47′55″N, 028°00′30″EKoordinaatit: 60°47′55″N, 028°00′30″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Lappeenrannan seutukunta
Perustettu 1929
– emäpitäjä Säkkijärvi
Kuntaliitokset Säkkijärvi (1946, osa)
Vahviala (1946, osa)
Liitetty 2010
– liitoskunnat Lappeenranta
Ylämaa
– syntynyt kunta Lappeenranta
Pinta-ala 408,94 km² [1]
(1.1.2009)
– maa 379,75 km²
– sisävesi 29,19 km²
Väkiluku 1 408  [2]
(31.12.2009)
väestötiheys 3,71 as/km² (31.12.2009)
Ikäjakauma 2008 [3]
– 0–14-v. 13,3 %
– 15–64-v. 59,9 %
– yli 64-v. 26,8 %

Ylämaa on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Etelä-Karjalan maakunnassa, entisessä Kymen läänissä. Kunnassa asui 1 408 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 408,94 km², josta 29,19 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 3,71 asukasta/km².

Kunta liitettiin Lappeenrantaan vuoden 2010 alussa.[4] Ylämaan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylämaan alueella virtaa useita jokia, jotka kaikki laskevat Viipurinlahteen ja Suomenlahteen Venäjän puolella. Kunnan lounaisimmat osat kuuluvat Urpalanjoen vesistöön, keskiosat Santajoen (Kaltonjoen) ja Vilajoen vesistöön ja koillisosat Tervajoen vesistöön. Lisäksi Nisajoen vesistö ulottuu Ylämaalle pieneltä osin Vilajoen ja Tervajoen vesistöjen välissä. Järvistä ovat suurimmat Väkevänjärvi ja Suurijärvi Urpalanjoen vesistössä, Ottojärvi Santajoen vesistössä ja Pukalus Vilajoen vesistössä Suomen ja Venäjän rajalla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylämaa on muodostettu Säkkijärvestä erotetuista alueista vuonna 1929. Ylämaan kirkko valmistui 1931. Kirkko on Ilmari Launiksen suunnittelema punatiilikirkko.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Ylämaan alueesta pysyi Suomessa, mutta kaakkoisin osa eli Timperilä Säkkijärven ja Vahvialan rajalla sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Toisaalta Ylämaahan liitettiin alueita Säkkijärven ja Vahvialan Suomessa pysyneistä osista, joten Ylämaa oli Ruokolahden ja Tohmajärven ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.

Talous ja matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylämaa on merkittävä raakakiven tuottaja. Kivilaaduista tunnetuin on korukivenä käytetty spektroliitti. Ylämaalla järjestetään myös vuosittain jo perinteeksi muodostuneet jalokivimessut. Myös Suomen ensimmäisen pyramidin pystyttämistä Ylämaalle on suunniteltu.[5]

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hujakkala, Hyttilä, Häsälä, Ihaksela, Kallola, Lahnajärvi (kirkonkylä), Lavola, Nurmela, Nutikka, Paakkala, Rumpu, Sirkjärvi, Säämälä, Villala, Väkevälä, Ylijärvi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 1.1.2010.
  4. Lappeenrannan ja Ylämaan kuntaliitos on varmistunut Yle.fi. 23.2.2009. Viitattu 23.2.2009.
  5. Esko Hämäläinen rakentaa sekä Ylämaata että pyramidia Etelä-Saimaa. 8.1.2005. Viitattu 23.3.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]