Pyramidi

Gizan pyramidit, Egypti

Sakkaran pyramidi, yksi vanhimmista

Pyramidi (egypt. mer, kreik. pyramis) on maasta tai kivestä tehty ylöspäin kapeneva, geometrisen pyramidin muotoinen suuri rakennelma. Muinaiset kansat rakensivat pyramideja haudoiksi ja temppeleiksi. Egyptin pyramidit, joista suurin Kheopsin pyramidi (joka on säännöllinen pyramidi), ovat hautoja. Kaksoisvirtainmaan pyramidit eli zikkurratit ovat porraspyramideja, joissa on monia kerroksia. Tunnetuin lienee Urin zikkurrat. Uudessa maailmassa oli sekä Perussa että Mesoamerikassa porrasmaisia temppelipyramideja. Egyptistä on löydetty 118 pyramidia.

Egyptin pyramidien ajatus lienee ollut tasoitettu porraspyramidi. Ensimmäiset Egyptin haudat olivat matalia kumpuja. Myöhemmin haudoista tehtiin suorakaiteen muotoisia. Kun useita suorakaiteen muotoisia mastaba-hautoja pinottiin päällekkäin, saatiin pyramidi.

Kaksoisvirtainmaan zikkurratien pohja-ajatus saattoi olla tekovuori, koska temppeli haluttiin nostaa korkeammalle.

Pyramidien geometria on hämmästyttävän monipuolista ja tarkkaa. Geometriaa on tarvittu esimerkiksi ilmanottoaukkojen suuntien laskemiseen. Tiettynä vuodenaikana (satoon liittyvä) määrätty tähti (Sirius) näkyy kymmeniä metrejä pitkän ja muutaman kymmenen sentin paksuisen kanavan läpi. Yksittäisen pyramidin geometrian lisäksi useamman pyramidin ryhmässä pyramidien sijoitus ja ulkomitat noudattavat myös tarkkaa geometriaa. Perinteisesti on ajateltu, että pyramidit on rakennettu orjatyövoimalla. Uusimpien tutkimusten mukaan tämä ei välttämättä pidä paikkaansa.

Pyramidien uskotaan toimineen faaraoiden hautoina. Faaraon ajateltiin lähtevän pitkälle iäisyysmatkalle kuollessaan. Tuonpuoleisessa tapahtuvaksi uskottiin myös vainajan sielun punnitsemisen ja sielun ollessa hyvä faarao sai uuden elämän. Sielun punnitsi Osiris-jumala. Pyramideihin liittyy mytologioita. Uskomusten mukaan hautarauhan rikkojaa odottaa kirous.

Monet esikolumbiaaniset kulttuurit Etelä- ja Keski-Amerikassa rakensivat myös pyramideja, vaikkeivät hautamonumenteiksi.

Rakentaminen

Pyramidien rakennustapaa pohtivat jo antiikin kreikkalaiset, eikä oikeaa rakennustapaa ole todistetusti keksitty vieläkään. Useita teorioita on toki esitetty, joista ensimmäisen esitti kreikkalainen historoitsija Herodotos, joka väitti, että tonnien painoiset kivet nostettiin paikoilleen pienillä puisilla nostureilla. Teoriaa pidetään kuitenkin epätodennäköisenä.

Suosituimman teorian mukaan pyramidin ulkopuolella kiersi luiska, jota pitkin kivet kuljetettiin ylös. Tässäkin teoriassa on kuitenkin heikkoutensa.

Sementtiteorian valetuista lohkareista esitti ensimmäisen kerran ranskalainen Joseph Davidovits 1980-luvulla. Viime vuosina hän on saanut belgialaisen Notre-Dame de la Paix -yliopiston fyysikon Guy Demortierin tuen. Demortier ei usko, että pyramidien rakentaminen kokonaisista kivilohkareista olisi ollut edes mahdollista.

Uudistettu ramppiteoria on ranskalaisen arkkitehti Jean-Pierre Houdin julkaisema keväällä 2007. Sen mukaan Kheopsin kivet kiskottiin ylös pyramidin sisällä kulkevia ramppeja pitkin. Pyramidien kulmat olisivat myös jätetty auki, jotta kivien kääntäminen olisi ollut mahdollista. National Geographic -kanavan dokumentti esitti, että Houdin teoria mahdollistaa sen, että pyramidien sivut kohtaavat symmetrisesti rakennelman huipulla sen rakennuttua, jota aiemmat teoriat eivät ehkä mahdollista.

Katso myös

• Egyptin pyramidit
• Gizan pyramidit
• Porraspyramidi
• Sakkara
• Sfinksi
• Abusirin pyramidit
• Bosnian pyramidi
• Kiinan pyramidit
• Cestiuksen pyramidi

Aiheesta muualla

• Guardians Egypt
• Egyptology resources