Mayojen korkeakulttuuri

Wikipedia

Ohjattu sivulta Mayat
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Maya-pyramidi Tikalin rauniokaupungissa
Maya-pyramidi Tikalin rauniokaupungissa

Mayat ovat kansa, joka elää Meksikon eteläosissa ja Keski-Amerikan pohjoisosissa. Kansan historia ulottuu ainakin 3 000 vuoden taakse. [1] Heidän kulttuurinsa tunnetaan erityisesti mahtavista rauniokaupungeista. Mayojen taide oli hyvin korkeatasoista, heillä oli oma kirjoitusjärjestelmä ja he laativat tarkkoja kalentereita.

Mayoja pidetään atsteekkien ja inkojen ohella Amerikan merkittävimpänä alkuperäisenä kulttuurikansana. Mayojen ylimystö harjoitti pyramiditemppelissään muun muassa erilaisia uhrirituaaleja. Mayat rakensivat monille alueille suuria kivimonumentteja, vaikka he eivät tunteneet kaariholvia tai pyörää.

Mayakulttuuri kehittyi suurimpaan loistoonsa noin vuosien 1000 eaa. – 300 jaa. välillä. Tuolloin luotiin muun muassa valtava El Miradorin temppelikeskus. Tämän jälkeen klassisella kaudella rakennettiin valtavan suuria keskenään sotivia keskuksia, kuten Tikal. Monet Peténissä eteläisessä Jukatanissa sijainneet mayakaupungit luhistuivat tuntemattomasta syystä 800-900 jaa. Edelleen kiistellään vilkkaasti siitä, miksi monet suuret mayakaupungit hylättiin. Syiksi on arveltu muun muassa kuivuutta, kapinoita ja sotia. Mayakulttuuri kukoisti jonkin aikaa pohjoisessa, mutta espanjalaisten saapuessa 1525 oli vain muutama keskus jäljellä. Viimeinen mayakaupunki, Tayasal, kukistui vasta 1697.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Mayojen historiallinen asuinalue

Mayojen asuinalueet
Mayojen asuinalueet

Mayojen asuinalue käsittää yli 300 000 neliökilometriä Keski-Amerikassa, ks. kartta. Mayoja asui ja asuu nykyään eteläisen Meksikon Chiapasin ja Tabascon osavaltioissa ja Jukatanin niemimaalla Quintana Roo]]n, Campechen ja Jucatánin osavaltioissa. Mayojen alue ulottui myös Meksikon eteläpuolisen Keski-Amerikan pohjoisosiin Guatemalaan, Belizeen, El Salvadoriin ja läntiseen Hondurasiin. Mayoja arvioidaan olleen jopa 10–15 miljoonaa ennen klassisen kauden lopun romahdusta.

Alue jaetaan:

1. eteläiseen Guatemalan ylänköön ja Chiapasin ylänköön

2. eteläiseen alankoon Koillis-Guatemalassa

3. keskiseen alankoon, joka ulottuu Peténistä Guatemalasta Meksikon puolelle, Chiapasin ja Tabascon maakuntiin

4. pohjoisiin alueisiin Jukatanin niemimaalla

Alueen ilmasto on subtrooppinen. Sademäärät ovat etelässä suurempia kuin pohjoisessa, mutta toisaalta pohjoisessa on paremmat pohjavesivarannot. Suurimmassa osassa sademetsääkin on kuiva kausi, jolloin veden saatavuus on ongelma. Niinpä monet mayakaupungit ovat vesipaikkojen lähellä. Erityisen suosittuja ovat olleet paikat, joissa on ollut suuria luonnon muokkaamia pohjavesionkaloita (englanniksi noita onkaloita kutsutaan nimellä cenote, maya-kielellä dz'onot).

[muokkaa] Mayojen kulttuuri

Mayojen taide oli hyvin korkeatasoista
Mayojen taide oli hyvin korkeatasoista

[muokkaa] Kaupungit uskonnollisina keskuksina

Muinaisen mayakulttuurin jäännökset olivat pitkään piilossa Keski-Amerikan viidakoissa. Arkeologiset tutkimukset alkoivat 1800-luvun puolivälissä, kun varakas amerikkalainen juristi John Stephens kiinnostui aiheesta.

Mayakansa on yhä olemassa ja asuu Meksikon, Guatemalan, Belizen, El Salvadorin ja Hondurasin valtioiden alueella. Guatemalassa he ovat jopa enemmistöasemassa. He ovat säilyttäneet paljon kulttuurinsa ominaispiirteitä ja puhuvat omia mayakieliään. Mayakulttuurin kukoistuskautena pidetään kuitenkin ns. klassista kautta, joka ajoitetaan vuosien 250 jaa. ja 900 jaa. välille.

1900-luvun alkupuolella tutkijoilla oli monia vääriä käsityksiä mayoista. Tutkijat uskoivat 1960-luvun alkuun asti muinaisten mayojen olleen rauhanomainen, pappisluokan johtama yhtenäinen kansa, joka elätti itseään kaskiviljelyllä. Nykyään mayojen tiedetään olleen sotaisia alusta asti, erillisiä, keskenään taistelevia mayavaltioita johtanut ylimystö maallistui ainakin osittain kauden lopussa. Mayat tunsivat muun muassa kanavoilla kastelun ja pengerviljelyn ja monia muita viljelytekniikoita, pelkkä kaskiviljely ei olisi kyennyt elättämään suurta mayaväestöä.

Mayakaupungin keskeisin rakennus oli korkea pyramidimainen mayatemppeli, jonka huipulla suoritettiin uskonnollisia rituaaleja. Vain joitakin mayapyramideja, kuten Palenquen pyramidia, käytettiin hautana. Ylipappina toimi useimmiten kuningas. Mayat eivät harjoittaneet yhtä laajamittaista ihmisten uhraamista kuin esim. atsteekit, mutta ihmisuhrit olivat silti tärkeä osa rituaaleja. Toisinaan riitti, että uhrattiin vain ihmisen verta. Pappi saattoi esimerkiksi tehdä reiän ihmisen kieleen ja vetää karkeaa köyttä tuon reiän läpi. Näin saatiin valutettua sopiva määrä verta alttarille.

Temppelien lisäksi kaupungeissa oli kuninkaiden ja ylimysten palatseja. Suurin osa kansasta asui maaseudulla, ja kaupunki oli usein vain eräänlainen temppelin ympärille rakennettu ”rituaalikeskus”.

[muokkaa] Kirjoitusjärjestelmä

Pääartikkeli: Mayojen kirjoitusjärjestelmä

Mayat joko kehittivät itse kirjoituksen, tai luultavammin omaksuivat sen sapoteekeilta tai olmeekeilta. Mayat kehittivät muiden kansojen luomaa kuvakirjoitusta eteenpäin, luoden monipuolisen hieroglyfikirjoituksen, jolla saattoi ilmaista monimutkaisiakin ajatuksia. Mayojen kirjoitus on yhdistelmä sana- ja tavukirjoitusta, ja se käsittää noin 800 erilaista merkkiä.

Suurin osa säilyneistä mayakirjoituksista on kivipilareihin (steelat) tehtyjä kaiverruksia, jotka kertovat kuninkaiden ja ylimysten sankarillisista teoista. Mayoilla oli myös eräänlaisia kirjoja, joiden sivut tehtiin puun kuoresta ja savilaastista. Näitä kirjoja on kuitenkin säilynyt vain neljä kappaletta. Loput tuhosi espanjalainen piispa Diego de Landa 1500-luvulla, sillä hänen näkökulmastaan nuo kirjat saarnasivat iljettävää pakanauskontoa. (Toisaalta samainen piispa teki mayojen kulttuurista muistiinpanoja, jotka ovat nykyään tärkeä tietolähde mayojen historiaa tutkittaessa.)

Mayojen kirjoitusta on opittu tyydyttävästi lukemaan vasta 1900-luvun loppupuolella. Nykyään noin 85 % merkeistä on tulkittavissa.

Mayojen lukujärjestelmä
Mayojen lukujärjestelmä

[muokkaa] Astronomia ja kalenteri

Pääartikkeli: Mayojen kalenteri

Mayat ovat saavuttaneet mainetta myös tähtitieteellisten laskelmien tekijöinä. He määrittivät tarkasti vuoden pituuden ja osasivat ennustaa auringonpimennyksiä. Laskelmien tekoa helpotti se, että mayat osasivat käyttää numeroa nolla.

Erityisen kiinnostuneita mayat olivat kalenterien laatimisesta. Heidän kalenterinsa alkuhetkenä on 11. elokuuta 3114 eaa. Ei tiedetä, miksi juuri tuo päivä oli heidän kalenterinsa nollahetki.

Mayakalenterin pisin ajanjakso on ”baktun”, joka kestää 144 000 päivää, eli noin 394 vuotta. Järjestyksessä 13. baktun on päättymässä 21. tai 23.12.2012. Nykyään elävät mayat uskovat baktunin päättymisen merkitsevän suuria mullistuksia. Siitä ollaan kuitenkin erimielisiä, ovatko nuo mullistukset huonoja vai hyviä. Jotkut mayat uskovat optimistisesti, että baktunin päättyminen merkitsee uuden uljaan mayavaltakunnan perustamista. Toiset mayat odottavat tuota päivää kauhuissaan koska heidän mukaan silloin koittaa maailmanloppu.

[muokkaa] Mayojen heikkoudet

Mayoilla ei ollut metallityökaluja. Tavaran kuljettaminen oli työlästä, sillä pyörää käytettiin vain leikkikaluissa, hevosia ei ollut, eikä veneissäkään osattu käyttää purjeita.

Mayojen asuttama alue oli maatalouden harjoittamisen kannalta melko huonoa. Aluksi maissi- ja papusadot olivat kyllä runsaita ja mahdollistivat suuren väestönkasvun. Vähitellen kuitenkin eroosio ja maaperän köyhtyminen heikensivät viljelmien tuottavuutta. Kun lisäksi aluetta vaivasivat toisinaan pitkät kuivuusjaksot, seurasi tästä nälänhätiä. Keskisillä alankoalueilla maatalouden romahdus oli erityisen raju: kun alueella asui mayakulttuurin kukoistuskaudella jopa kolme miljoonaa ihmistä, oli siellä 1500-luvulla enää noin 30 000 asukasta. Itse asiassa alue on pysynyt harvaan asuttuna aina 1900-luvulle asti.

Eräs erityisen tuhoisa piirre mayojen kulttuurissa oli sotaisuus. Pienten kuningaskuntien jatkuva keskinäinen ja sisäinen sotiminen kuluttivat suuresti resursseja ja olivat usein syynä mayayhteisöjen tuhoon. Osittain nämä sodat johtuivat edellä mainituista maatalouden ongelmista: kun ei ollut paljon ylimääräistä ruokaa, ei ollut resursseja suurten armeijoiden varustamiseen. Ja kun ei ollut suuria armeijoita, ei syntynyt yhtenäistä suurta mayavaltiota, vaan pienten kuningaskuntien tuhoisa kilpailu jatkui.

[muokkaa] Kansalliseepos

Popol Vuh on Quiché -nimisen maya-intiaanien kuningaskunnan kirjoitetuista kertomuksista koottu eepos.

[muokkaa] Mayojen historia

Pääartikkeli: Mayojen historia

Mayojen historia noudattaa monelta osin muualta maapallolta tuttua korkeakulttuurin kehityksen kaavaa. Ensin seudulla asui metsästäjiä, ja noin 1800 eaa. alkaen Tyynenmeren rannikolle ilmestyi kiinteitä maanviljelykyliä, joita pidetään sivilisaation synnyn ensioireina. Suuria temppelikumpuja ja maakorokkeita alettiin rakentaa noin 1000 eaa. ehkä olmeekkien vaikutuksen takia. Muutaman seuraavan vuosisadan aikana on nähtävissä enenevässä määrin merkkejä jonkinlaisen ylimystön vallasta. 650 eaa. syntyi ensimmäinen suuri temppelikeskus, El Mirador.

Sivilisaation mittarina pidetty kirjoitus ilmestyi noin 400–200 eaa. kaudella, jolloin monia suuria keskuksia syntyi. Noin 150 jaa. mayakulttuuri romahti Miradorin altaassa ehkä kuivuuden, ehkä sotien takia. Niin sanotulla klassisella kaudella noin 300–800 jaa. Peténin sademetsäalueen voimakkaat mayakeskukset kamppailivat kiihtyvällä vauhdilla vallasta, ja noin 800–900 jaa. monet keskisen maya-alueen suuret keskukset romahtivat ehkä sotien, ehkä kuivuuden, ehkä muiden syiden takia. Pohjoiseen Jukataniin syntyi 987–1194 Maypánin liitto, ja sen jälkeen Mayapán hallitsi aluetta 1194–1441. Espanjalaisten saapuessa maya-aluelle kaupunkivaltiot olivat suureksi osaksi jo hajonneet, jäljellä oli enää pieni Tayasalin kaupunki.

[muokkaa] Kuuluisia maya-kaupunkeja

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Göran Burenhult: Ihmisen suku, mauoista maoreihin. WSOY, {{{Vuosi}}}.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mayojen korkeakulttuuri.

[muokkaa] Kirjallisuutta

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Mayojen_korkeakulttuuri
Henkilökohtaiset työkalut