Teotihuacán

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muinaisten intiaanien rakentamassa Teotihuacánissa oli monia suuria pyramiditemppeleitä.

Teotihuacán on intiaanien rakentama muinaiskaupunki noin 40 km koilliseen Mexico Citystä Meksikon keskiylängön eteläosissa, muinaisen Texcocojärven lounaisosan tuntumassa. Teotihuacán oli aikoinaan suuren valtakunnan keskus, valtavan suuri noin 150 000 asukkaan kaupunki, jonka keskustassa oli kaksi isoa pyramidia, joita sanotaan nykyään Auringon ja Kuun pyramideiksi. Aluksi paikalla oli vain pieniä kyliä, jotka pitkän ajan kuluessa kasvoivat. Teotihuacánista tuli ylängön suurin keskus. Kaupunki kukoisti ja oli laajimmillaan Tlamimicolpakaudella 250750, jolloin Teotihuacán hallitsi suurta aluetta Etelä-Meksikossa. Samaan aikaan kukoistivat mayojen valtakunta ja zapoteekit. Teotihuacánin vaikutus levisi maya-alueelle ainakin kaupan välityksellä. Teotihuacánin historiasta ei ole säilynyt edes kohtuullisen luotettavaa perimätietoa, ja niin ollen tiedot siitä perustuvat arkeologisiin kaivauksiin.

Teotihuacánin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacánista löydetty naamio, jota käytettiin uskonnollisissa menoissa.
Kuun pyramidi ja pienempiä temppeleitä.
Seinämaalaus, jonka arvellaan esittävän Teotihuacánin suurta jumalaa.

Yli 2 000 metrin korkeudessa Etelä-Meksikon itäisillä vuorilla Mexico Citystä koilliseen on muinainen intiaanien rakentama kaupunki, joka oli pääosin hylätty eurooppalaisten saapuessa. Asteekit kutsuivat sitä Teotihuacániksi, "Jumalten kaupungiksi".

Hyvin rakennetussa kaupungissa on valtavia monumentaalisia pyramideja ja temppeleitä, ja asuinkortteleita. Niin sanottu Kuolleiden katu ohittaa Auringon pyramidin, joka on noin 60 metriä korkea ja sivujen pituus noin 230 metriä ja vie Kuun pyramidille. Kuolleiden kadun varrella on myös linnoitus, Ciudadela, jossa on Sulkakäärmejumalan temppeli. Teotihuacánissa on Perhosten ja Jaguaarin palatsit. Perhonen liittyi myöhempien asteekkien mytologiassa kuolemaan. Nimet ovat jälkikäteen annettuja. Vastoin yleistä väitettä Teotihuacánin kadut eivät ole viivasuorasti pohjois-eteläsuuntaan rakennettuja, vaikka kaupunki on muuten melko säännöllisesti rakennettu.

Teotihuacánin uskontoa ei tarkkaan tunneta, mutta uskotaan sen monissa suhteissa muistuttaneen asteekkien uskontoa, johon kuului eläinten ja ihmisten uhraamista. Uhrattujen eläinten ja ihmisten luita onkin löydetty Teotihuacanista. Monet jumaluudet liittyivät maissiin ja sen hyvinvointiin, esimerkiksi sateenjumala kasteli pellot. Teotihuacánin taitessa näyttää esiintyvän myöhemmin asteekkien tuntama sateen ja ukkosen jumala Tlaloc, tulenjumala Huehueteotl ja sulkakäärmejumala Quetzalcoatl. Aurinkoa ja kuunjumalatarta palvottiin myös monille muille intiaanikansoille tyypilliseen tapaan. Hämähäkkinainen liittyi hedelmällisyyteen, Chalchiuhtlicue oli veden jumalatar. Xipe-Totec oli tuttu jumaluus täälläkin.

Linnoitukset ja sotilasrakenteet näyttävät puuttuvan kaupungista. Vaikka Teotihuacán ei ole ulospäin niin sotainen kulttuuri kuin esimerkiksi tolteekit ja asteekit, kaupunki oli laajenemishaluisen valtakunnan keskus, ja sodan jumalaa palvottiin kaupungissa jo varhain[1]. Kaupunki oli aikoinaan ylivoimaisesti ajan Mesoamerikan suurin, ja vasta asteekkien Tenochtitlán oli suurempi paljon myöhemmin, 1400-luvulla.

Paljon kulttuurista tiedetään seinämaalusten pohjalta. Teotihuacánin kulttuurille näyttävät olevan tyypillisiä talud-tablero-pyramidit, jossa pyramidin viistossa seinässä on säännöllisin välimatkoin porrasmaisia ulkonemia. Tämä perinne levisi maya-alueellekin. Tutkijat ovat kiistelleet siitä, oliko Teotihuacanin mayoihin kohdistama vaikutus sotaista vai ei, ja missä määrin kulttuurivaihtoa maya-alueen ja Teotihuacánin välillä oli. Kaupungista on löydetty muun muassa maya-kauppiaiden kortteli[2].

Teotihuacánin kulttuuri sijoitetaan niin sanottuun klassiseen kauteen, jolloin kaikki Mesoamerikan kulttuurin pääpiirteet olivat muotoutuneet. Muita saman ajan kulttuureja ovat muun muassa mayat ja sapoteekkien Monte Albán. Kulttuurilla oli laajaa vaikutusta myöhempiin kulttuureihin mm. tolteekkeihin ja asteekkeihin.

Perustaminen ja alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacánin kaupungin synty johtui osaltaan siitä, että siellä alettiin viljellä voimaperäisesti maissia. Tämä mahdollisti suuren väestön elättämisen. Noin 900–600 eaa. Teotihuacánin laakson ylärinteillä oli pysyviä maissia ja muita kasveja viljeleviä kyliä. Noin 600–300 eaa. asutus levisi alemmas laaksoon, missä aloitettiin kasteluviljely pelloille johdetuilla kanavilla. Noin 300–100 eaa. asutus oli aivan jokilaaksossa ja Teotihuacánissa oli jo tuhansia asukkaita.[3].

Teotihuacánin seudulla asuttiin jo 500 eaa. kaudella jota sanotaan Ticoman-jaksoksi Meksikon laaksossa. Ticoman-kaudelle oli tyypillistä, että monumentaaliarkkitehtuuri ilmestyi Meksikon ylängön suuriin keskuksiin. Meksikon seuduilla oli ollut pitkään suuria asutuskeskuksia ilman monumentteja, toisn kuin olmeekkien maassa, jossa oli suuria monumentteja ilman suuria keskuksia. Nähin aikoihin suuri keskus seudulla oli Cuicuilco, jossa oli pyöreä porraspyramidi ja lopulta jopa 5 000–10 000 asukasta. Teotihuacán ei ollut alun perin mitenkään erityinen kaupunki, isompia oli muissa viljavissa kasteluviljelyyn sopivissa Meksikon keskiylängön laaksoissa. Näihin aikoihin olmeekkien sivilisaatio oli loppuvaiheessa Meksikon lahden seuduilla[4]

Teotihuacánin kaupunkia alettiin rakentaa noin 300 eaa. Patlachiquekaudella noin 250 eaa. alkaen Meksikon laakson seudun väestömäärä räjähti hurjaan kasvuun. Noin 100 eaa.–1 jaa. Patlachiquekaudella Teotihuacánissa oli muutama kylä, joiden väkiluku lienee ollut yhteensä viisituhatta ihmistä. Noin 150–100 eaa. alettiin rakentaa Auringon pyramidia[5]. Noin 150 vuoden ajan Cuicuilco ja Teotihuacán kilpailivat kasvussa ja olivat ehkä kahden kilpailevan valtion pääkaupunkeja. Näihin aikoihin suurten keskusten välissä oleva maaseutu tyhjeni, ja asutus keskittyi keskusten seuduille[4]. Ei tiedetä, johtuiko tämä valloitussotien aiheuttamasta väestön pakkosiirroista vai vapaaehtoisista muutoista viholliselta turvassa olevaan tai yltäkylläiseen pyhään Teotihuacániin.

Lopulta 150–200 jaa. Xitle-tulivuoren purkaus tuhosi Cuicuilcon. Teotihuacán laajeni nopeasti noin 100 eaa.–200 jaa., jolloin suurin osa Meksikon ylängön väestöstä keskittyi kaupunkiin[1] Paikalla on jo silloin saattanut olla monia temppeleitä. Kaupunki kasvoi seuraavina vuosisatoina ajan mittojen mukaan valtavaksi, ja lopulta sen kulttuurin vaikutteita levisi maya-alueellekin Guatemalaan asti joko sotien ja/tai kaupan kautta. Teotihuacánin saattoivat rakentaa totonakit ja/tai otomit. Joidenkin tutkimusten mukaanlähde? kaupungissa asui monia kansoja, myös sapoteekkeja, misteekkejä ja mayoja. Totonakit väittivät rakentaneensa kaupungin myöhemmin, ja asteekit kutsuivat kaupunkia Tollániksi, siis samalla nimellä kuin tolteekit pääkaupunkiaan.

Kukoistus ja vaikutus maya-alueelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacánin ydinalue.

Joidenkin mielestä kaupungin kulttuuri muuttui verta tihkuvaksi vuoden 300–400 tienoilla, mikä vastaa etelässä sijainneen Monte Albanin taiteen muutosta perhekeskeisestä sotaiseksi[6].

Teotihuacán kukoisti 150-450 jaa. Noin 550 kaupunki oli maailman suurin, siellä oli ehkä noin 125 000 asukasta[7], ja se oli väkiluvultaan yli 20 kertaa niin suuri kuin mukään muu paikka Meksikon laakson seudulla.[4] Monet tutkijat väittävät,kenen mukaan? että mayojen kirjoituksissa mainittu Atlatl Cauac, eli "keihäänheitinpöllö" oli Teotihuacánin johtaja, joka asetti omia kuninkaitaan jopa mayakaupunkien valtaistuimelle ja eli joskus vuoden 400 molemmin puolin. Hänen kenraalinsa Siyah K'ak' olisi vallannut suurimman osan Peténin klassisesta maya-alueesta.

Romahdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajan kuluessa Teotihuacán tuli hyvin riippuvaiseksi laajalle alueelle ulottuneesta veronkannosta, aivan lähialueen pellot eivät enää kyenneet elättämään kaupungin suurta väestöä. Tutkimusten mukaan ravinnon laatu huononi kaupungissa 500-luvulla. Vuosina 535–536 oli maailmanlaajuinen ilmastonmuutos ja kuivuus. Noin vuonna 750 kaupungin väkiluku romahti muutamaan tuhanteen. Syynä oli joko sota, sisällissota, kapina, peltojen tuoton ehtyminen, kulkutauti tai näiden yhdistelmä [8]. Joidenkin mukaan etelän heimot kukistivat kaupungin, toisten mukaan pohjoisten heimot, kolmansien mukaan lähialueen kaupungit jotka ehkä vihasivat Teotihuacánin veronkantoa.lähde? Teotihuacánin kasvu liian suureksi kaupungiksi on voinut asettaa sen alttiiksi piirityssodalle, joka helposti ehdytti kaupungin ruokavarat. Ylimystön asuinalue paloi, joka saattaa viitata sisäiseen kapinaan.

Samoihin aikoihin hylättiin monia kaupunkikeskuksia muualla Meksikossa ja maya-alueella. Niinpä jotkut tutkijat ovat väittäneet, että metsien runsas hakkaaminen aiheutti sen, että kuivuus turmeli monin paikoin maaperän ja pellot. Kuivuusjaksoja oli 600 ja 800 jaa [9]. Yhdistelmäteoria Teotihuacánin tuholle on, että kuivuus tuhosi pellot, mikä nosti nälkiintyneen kansan kapinaan pappisylimystöä vastaan, kun tämän harjoittamat uhrirituaalit eivät palauttaneet satoja hyviksi[10].

Joidenkin mielestä Teotihuacán kasvoi niin suureksi, että hukkui omiin jätteisiiinsä, mikä edisti kulkutautien leviämistä[7]. On väitetty etelässä sijainneen Xochicalcon kukoistaneen jonkin aikaa rinnan Teotihuacánin kanssa ja lopulta kukistaneen sodalla Teotihuacánin[11]. Noin 600 jaa. alkaen pohjoisesta muuttaneet heimot alkoivat levittää Meksikon ylängöllä Coyotlatelco-keramiikkaa. Nämä heimot saattoivat kukistaa Teotihuacánin. Teotihuacánin romahduksen jälkeiset asukkaat nimittäin käyttivät juuri tätä Coyotlatelco-keramiikkaa[12].

Teotihuacánin romahdettua lähistön muut keskukset Cholula, Xochicalco ja Cacaxtla täyttivät syntyneen valtatyhjiön. Tolteekkien uskotaan asuttaneen kaupunkia sen luhistumisen jälkeen[5]. Tolteekkien sanotaan perimätiedossa pitäneen kaupunkia ihmisuhripaikkana, mutta kaupungin vanha loisto ei koskaan palannut. Myös asteekkeja asui myöhemmin kaupungissa. Vuonna 1910 Meksikon hallitus hävitti Teotihuacánin temppelialuetta, koska halusi "entistää" siitä yhtenäisemmän näköisen maan 100-vuotisjuhlia varten.[13]

Teotihuacánin kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacánin historia on jaettu eri aikakausiin. Arviot väestömääristä ovat melko summittaisia ja vaihtelevat eri lähteissä kertoimella 3.

Jakso Vaihe Vuodet Ala Väestö Muuta
Late Cuanalan, Tezoyuca 200 eaa.–100 eaa. 4–6 km²
"0" Patlachique 100 eaa.–50 jaa. 4–6 km²
I Tzacualli 50–150 jaa. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Kuolleiden katu, Auringon ja Kuun pyramidit.
II Miccaotli 150–250 jaa. 22,5 km² Noin 45 000 Sulkakäärmejumalan temppeli ja "linnoitus" Citadelle rakennettiin, kaupunki laajeni äärimmilleen muttei väestömäärä ollut vielä huipussaan.
III Tlamimilolpa 250–450 jaa. Ehkä 65 000 Taiteen huippu. Teotihuacán vaikutti maya-alueella ja Meksikonlahden rannalla.
IV Xolalpan 450–650 jaa. 20,5 km² Ehkä 85 000 Väkiluku huipussaan. Teotihuacanin kulttuurin vaikutusta eteläisessä Meksikossa. Valtio laajimmillaan. Asuinalueita, temppeleitä jne. rakennettiin kaupunginosiin Tetitla, Yayahuala, Atetelco, Tepantitla, Xolalpan, Tlamimilolpa.
V? Metepec n. 650–750 Arviolta 70 000->2 000 Taantuminen, väestö romahti 70 000:sta 2 000 asukkaaseen ehkä sodan, kapinan, nälänhädän tai kulkutaudin takia.
VI? Oxtoticpac[1]
VIO? Xometla

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c George L. Cowgill: State and Society at Teotihuacan, Mexico Arizonan osavaltion yliopisto. (englanniksi)
  2. Kauppinen, Sakari: Matka Mayamaalle: Kurkistus Meksikon ja Guatemalan historiaan ja nykypäivään 23.04.1998. Viitattu 28.4.2009.
  3. Marvin Harris: Kulttuurien synty, s. 114. ISBN 951-26-2183-5. Kirjayhtymä, 1982.
  4. a b c Dr. Bruce Owen: Mesoamerica: Olmecs and Teotihuacan World Prehistory: Class 17. Mesoamerica: Olmecs and Teotihuacan. 2000. Sonoma State University. Viitattu 28.4.2009. (englanniksi)
  5. a b Teotihuacan Destination 360. Viitattu 28.4.2009. (englanniksi)
  6. Teotihuacan ... The place where men became gods (matkaopas) Advantage Mexico. Viitattu 28.4.2009. (englanniksi)
  7. a b Teotihuacánin muinaiskaupungin kaivaukset paljastavat kadonnutta kulttuuria YLE Uutiset. 30.07.2007. Viitattu 28.4.2009.
  8. Miia Töyssy & Jari-Pekka Mäkiaho: Teotihuacánin kaupunkikeskuksen varhaiset vaiheet (pdf) Helsingin yliopisto. Viitattu 29.11.2013.
  9. Heli Rekiranta: Monte Albán – Zapoteekkien muinainen pääkaupunki (pdf) Helsingin yliopisto. Viitattu 28.4.2009.
  10. Teotihuacán - kadonneen intiaanikulttuurin arvoitus Tiedekeskus Heureka. Viitattu 28.4.2009.
  11. Talvitie, Jyrki K. & Immonen, Anneli: Sulkakäärme ja jaguaarijumala: Meksikon ja Guatemalan intiaanikulttuurit. Tampereen taidemuseo, 2001. ISBN 9789529549429.
  12. Welker, Glenn: Toltec origins Viitattu 28.4.2009. (englanniksi)
  13. Peltomaa, Harri & Muola, Timo: Teotihuacan Maailmanperintökohteita Latinalaisessa Amerikassa. Opintoverkko. Viitattu 28.4.2009.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Teotihuacán.

Koordinaatit: 19°41′31.97″N, 98°50′39″W