Egyptin pyramidit

Pyramidit ovat nykyään yksi Egyptin matkailuvalteista. Kuvassa turisteja kaksikyttyräisen kamelin kyydissä Khafren pyramidin edessä, taustalla näkyy Mykerinoksen pyramidi.

Egyptin pyramidit ovat pyramidimaisia kivestä rakennettuja muinaisen Egyptin faaraoiden hautoja. Suurimmat niistä ovat suurimpia koskaan rakennettuja rakennelmia. Egyptistä on vuoteen 2008 mennessä löytynyt yhteensä 138 pyramidia, ja lisää uskotaan löytyvän. Tunnetuimmat niistä ovat Gizan pyramidit, joista suurin on 139 metriä korkea Kheopsin pyramidi; Khefrenin pyramidi on miltei yhtä suuri. Pyramideja on myös muun muassa Meidumissa, Abusirissa ja Hawarassa.

Suurin osa Egyptin pyramideista rakennettiin vanhan valtakunnan, varsinkin neljännen ja viidennen dynastian aikana, mutta muutamia pienempiä rakennettiin vielä keskivaltakunnan, 12. dynastian aikana.

Faaraon hautauksen jälkeen pyramidit suljettiin valtavilla kivitapeilla ja katettiin hiotulla kivellä, joka peitti sisäänkäynnit. Siitä huolimatta kaikki Egyptin pyramidit on ryöstetty.

Pyramidien rakentaminen oli tuhansien miesten vuosikausia kestänyt jättiurakka. Gizan pyramidien rakentajille rakennettiinkin majapaikat pyramidien viereen. Yhdessä majassa asui 12 miestä.

Kolmannen dynastian aikaiset pyramidit

Sakkaran porraspyramidi.

Egyptin ensimmäisen pyramidin, Sakkaran porraspyramidin, rakennutti vanhan valtakunnan aikaisen kolmannen dynastian faarao Djoser 2600-luvulla eaa. Sakkaran porraspyramidi oli ensimmäinen kivestä tehty monumentti; sitä edeltäneitä monumentteja ei ole juurikaan säilynyt, sillä ne rakennettiin savitiilistä. Pyramidin suunnitteli faarao Djoserin korkein virkamies ja arkkitehti Imhotep. Djoserin seuraajan Sekhemkhetin porraspyramidi jäi keskeneräiseksi, eikä häntä ilmeisesti ollut haudattu siihen. Myös seuraavat faaraot Khaba ja Huni rakensivat omat porraspyramidinsa. Hunin pyramidi tosin romahti myöhemmin, jättäen itsestään jäljelle tornimaisen rakennelman.

Neljännen dynastian aikaiset pyramidit

Gizan pyramidit, joiden edessä on kolme pienempää kuningatarten pyramidia.

Neljännen dynastian ensimmäinen faarao Sneferu rakennutti kaksi pyramidia ja mahdollisesti viimeisteli isänsä Hunin aloittaman pyramidin. Näistä suurin on niin sanottu Taitettu pyramidi, jonka nousukulma loivenee huippua kohti. Sneferun poika Khufu (Kheops) rakennutti haudakseen Kheopsin pyramidin, joka on kaikista pyramideista suurin. Kheopsin pyramidi eroaa muista pyramideista myös siten, että siinä on kolme erillistä kammiota. Khufun seuraaja Djedefra rakennutti pyramidinsa Gizasta viisi kilometriä pohjoiseen, eikä siitä ole enää paljoa jäljellä. Hänen hänen seuraajansa Khefren rakennutti lähes Kheopsin pyramidin korkuisen Khefrenin pyramidin sen viereen. Pyramidin huipulla on yhä jäljellä sen alkuperäistä pinnoitusta. Khefrenin poika Menkaure rakennutti Gizan kolmannen pyramidin, Mykerinoksen pyramidin, joka on naapureitaan pienempi. Neljännen dynastian viimeinen faarao, Sepseskaf, ei enää rakennuttanut pyramidia.

Myöhemmät pyramidit

Viidennen dynastian faarao Neferirkare Kakain pyramidi.

Viidennen dynastian faaraot rakensivat hautamonumenttinsa yleensä Sakkaraan ja Abusiriin. Nämä pienehköt pyramidit eivät ole säilyneet yhtä hyvin kuin neljännen dynastian pyramidit. Myös 12. dynastian ja 25. dynastian faaraot rakensivat pieniä pyramideja.

Rakentaminen

Egyptin pyramidien rakennustapaa pohtivat jo antiikin kreikkalaiset, eikä siitä ole vieläkään varmuutta. Useita teorioita on toki esitetty. Ensimmäisen esitti kreikkalainen historioitsija Herodotos, joka väitti, että tonnien painoiset kivet nostettiin paikoilleen pienillä puisilla nostureilla. Teoriaa pidetään kuitenkin epätodennäköisenä.

Suosituimman teorian mukaan pyramidin ulkopuolella kiersi luiska, jota pitkin kivet kuljetettiin ylös. Tässäkin teoriassa on kuitenkin heikkoutensa.

Sementtiteorian valetuista lohkareista esitti ensimmäisen kerran ranskalainen Joseph Davidovits 1980-luvulla. Viime vuosina hän on saanut belgialaisen Notre-Dame de la Paix -yliopiston fyysikon Guy Demortierin tuen. Demortier ei usko, että pyramidien rakentaminen kokonaisista kivilohkareista olisi ollut edes mahdollista.

Uudistettu ramppiteoria on ranskalaisen arkkitehti Jean-Pierre Houdin julkaisema keväällä 2007. Sen mukaan Kheopsin kivet kiskottiin ylös pyramidin sisällä kulkevia ramppeja pitkin. Pyramidien kulmat olisivat myös jätetty auki, jotta kivien kääntäminen olisi ollut mahdollista. National Geographic -kanavan dokumentti esitti, että Houdin teoria mahdollistaa sen, että pyramidien sivut kohtaavat symmetrisesti rakennelman huipulla sen rakennuttua, jota aiemmat teoriat eivät ehkä mahdollista.

Joitain Egyptin pyramideja

Faarao	Dynastia	Pyramidi	Hallitusaika	Paikka
Djoser	3.	Saqqaran porraspyramidi	n. 2667-2648 eaa.	Sakkara
Sneferu	4.	Taitettu pyramidi	n. 2612–2589 eaa.	Dahshur
Sneferu	4.	Punainen pyramidi	n. 2612-2589 eaa.	Dahshur
Sneferu	4.	Meidumin pyramidi (Katkaistu pyramidi)	n. 2612–2589 eaa.	Meidum
Khufu (Kheops)	4.	Kheopsin pyramidi (Suuri pyramidi)	n. 2589–2566 eaa.	Giza
Djedefra	4.		n. 2566–2558 eaa.	Abu Rawash
Khafre (Kheferen)	4.	Khafren pyramidi	n. 2558–2532 eaa.	Giza
Menkaure	4.	Mykerinoksen pyramidi	n. 2532–2504 eaa.	Giza
Sahure	5.		n. 2487–2477 eaa.	Abu Sir
Neferirkare Kakai	5.		n. 2477–2467 eaa.	Abu Sir
Nyuserre Ini	5.		n. 2416–2392 eaa.	Abu Sir
Amenemhat I	12.		n. 1991–1962 eaa.	Lisht
Senusret I	12.		n. 1971–1926 eaa.	Lisht
Senusret II	12.		n. 1897–1878 eaa.	el-Lahun
Amenemhat III	12.	Musta pyramidi (Hawaran pyramidi)	n. 1860–1814 eaa.	Hawara

Lähteet

• Rolf Grönblom: Faaraoiden Egypti, s. 67-69. Suom. Tuula Kojo. Schildts Kustannus Oy, 2002. 951-50-1259-7.