Egyptin pyramidit
Egyptin pyramidit ovat Muinaisen Egyptin aikaan kivestä rakennettuja pyramideja. Nykyisen Egyptin alueella sijaitsevat pyramidit rakennettiin faaraoiden haudoiksi. Tunnetuimmat niistä ovat Gizan pyramidit, joista suurin on alun perin yli 146 metriä korkea Kheopsin pyramidi. Pyramideja on Gizan lisäksi myös muun muassa Dahshurissa, Meidumissa, Abusirissa ja Hawarassa.
Suurin osa Egyptin pyramideista rakennettiin vanhan valtakunnan, varsinkin neljännen ja viidennen dynastian, aikana, mutta muutamia pienempiä rakennettiin vielä esimerkiksi keskivaltakunnan 12. dynastian aikana.
Egyptistä on vuoteen 2008 mennessä löytynyt yhteensä 138 pyramidia, ja lisää uskotaan löytyvän.[1]
Tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egyptin pyramidit olivat Egyptin kuninkaiden, jumalina pidettyjen faaraoiden hautoja. Kuninkaan muumio sijoitettiin hautakammioon pyramidin alle tai maanpäälliseen kammioon. Suurten pyramidien aikana kuninkaita alettiin haudata kivisessä sarkofagissa. Kuninkaan uskottiin siirtyvän pyramidissa tuonpuoleiseen muiden jumalten seuraan. Kuningas muumioitiin, koska maallisen ruumiin säilyttämisen uskottiin olevan välttämätöntä tuonpuoleiseen siirtymiselle. Pyramideja rakennettiin ja niihin jätettiin uhrilahjoja, koska egyptiläiset uskoivat kuninkaansa ka-sielun olevan ruumiin seuralainen ja tarvitsevan ylläpitoa. Vainajan ba-sielun uskottiin olevan ihmispäinen lintu, jonka muodossa henki liikkui haudassa ja sen ulkopuolella. Varhaiset porraspyramidit symboloivat taivaaseen johtavia portaita, ja myöhemmät sileät pyramidit symboloivat ilmeisesti auringonsäteitä.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Esimuoto mastaba[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen pyramideja Egyptin kuninkaat haudattiin mastaboihin, jotka olivat penkin muotoisia kumpuja. Porraspyramidit syntyivät, kun mastaboja alettiin rakentaa toistensa päälle.[3]
Kolmannen dynastian aikaiset pyramidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Egyptin ensimmäisen pyramidin, Sakkaran porraspyramidin, rakennutti vanhan valtakunnan aikaisen kolmannen dynastian faarao Djoser 2600-luvulla eaa. Sakkaran porraspyramidi oli ensimmäinen kivestä tehty monumentti; sitä edeltäneitä monumentteja ei ole juurikaan säilynyt, sillä ne rakennettiin savitiilistä. Pyramidin suunnitteli faarao Djoserin korkein virkamies ja arkkitehti Imhotep.[4] Djoserin seuraajan Sekhemkhetin porraspyramidi jäi keskeneräiseksi, eikä häntä ilmeisesti ollut haudattu siihen. Myös seuraavat faaraot Khaba ja Huni rakensivat omat porraspyramidinsa. Hunin pyramidi tosin romahti myöhemmin, ja siitä on jäänyt jäljelle tornimainen rakennelma.[5]
Neljännen dynastian aikaiset pyramidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neljännen dynastian ensimmäinen faarao Sneferu rakennutti kaksi pyramidia ja mahdollisesti viimeisteli isänsä Hunin aloittaman pyramidin. Näistä suurin on niin sanottu Taitettu pyramidi, jonka nousukulma loivenee huippua kohti. Sneferun poika Khufu (Kheops) rakennutti haudakseen Kheopsin pyramidin, joka on kaikista pyramideista suurin. Kheopsin pyramidi eroaa muista pyramideista myös siten, että siinä on kolme erillistä kammiota.[6] Khufun seuraaja Djedefra rakennutti pyramidinsa Gizasta viisi kilometriä pohjoiseen, eikä siitä ole enää paljoa jäljellä. Hänen seuraajansa Khefren rakennutti lähes Kheopsin pyramidin korkuisen Khefrenin pyramidin sen viereen. Pyramidin huipulla on yhä jäljellä sen alkuperäistä pinnoitusta.[7] Khefrenin poika Menkaure rakennutti Gizan kolmannen pyramidin, Mykerinoksen pyramidin, joka on naapureitaan pienempi. Neljännen dynastian viimeinen faarao, Sepseskaf, ei enää rakennuttanut pyramidia.[8]
Myöhemmät pyramidit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viidennen dynastian faaraot rakensivat hautamonumenttinsa yleensä Sakkaraan ja Abusiriin. Nämä pienehköt pyramidit eivät ole säilyneet yhtä hyvin kuin neljännen dynastian pyramidit.[9] Myös 12. dynastian ja 25. dynastian faaraot rakensivat pieniä pyramideja.[10][11]
Kun pyramidit olivat osoittautuneet helpoiksi kohteiksi haudanryöstäjille, egyptiläiset alkoivat haudata kuninkaitaan salaisiin kalliohautoihin.[3]
Suuntaus ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen kuin pyramidin rakennustyöt aloitettiin, pyramidi suunnattiin niin, että sen länsisivu olisi tarkoin pohjois-eteläsuuntainen. Poikkeamat ovat usein hyvin pieniä, esimerkiksi tarkimmin suunnatun Kheopsin pyramidin kohdalla vain kolme kaariminuuttia. Tämän vuoksi on arveltu, että suuntaaminen tehtiin tähtien avulla, sillä auringon avulla tehty suuntaaminen ei olisi ollut riittävän tarkka. Kirkkain tarkoitukseen sopiva tähtipari oli Mizar ja Kochab. Koska tähdet liikkuvat taivaankannella ajan myötä, pyramidien suuntauksessa on ajallisesti johdonmukainen lännestä itään etenevä pieni suuntausvirhe. Koska tähtien liike tunnetaan, tämän virheen avulla pyramidien suuntaamishetket on mahdollista ajoittaa viiden vuoden tarkkuudella, olettaen että suuntaus on tehty mainittujen tähtien mukaan. Näin saatu ajoitus poikkeaa noin 60–75 vuotta historiallisten, mutta epävarmojen, lähteiden pohjalta tehdystä ajoituksesta.[12]
Pyramidien rakennukseen käytetty kalkkikivi louhittiin yleensä rakennuspaikan läheltä. Ulkoverhoiluun käytettiin hienoa valkoista kalkkikiveä Turahista, Kairon läheltä. Joskus hautakammiot verhoiltiin kovilla graniittilaatoilla, joita tuotiin Assuanista Niilin yläjuoksulta.[13]
Kalkkikivilohkareet muokattiin oikean kokoikseksi kuparisilla tai pronssisilla taltoilla ja kovilla puunuijilla. Graniittia työstettiin doleriittimoukareilla. Lohkareet varastoitiin kaivoksiin ja lastattiin Niilin tulvan aikaan veneisiin. Tulvan aikana veneet pääsivät lähemmäs niin kaivosta kuin pyramidiakin. Perillä kivet vedettiin pyramidille ja ramppia pitkin sen sivua ylös.[13]
Rampin muotoa ei tiedetä – se saattoi olla suora, yhtä sivua pitkin siksakkia nouseva, tai pyramidia kiertävä.[14] Ramppeja on käytetty ainakin joskus, sillä joidenkin pienten 3. dynastian pyramidien vierestä sellaisia on löydetty.[15]
Rakentajat mahdollisesti pystyttivät rampin molemmin puolin tolpat ja asettivat niiden ympärille köydet, ja tämän vinssimekanismin avulla lohkareet vedettiin kelkassa jyrkkää luiskaa pitkin ylös.[16]
Ylhäällä kivet sovitettiin paikoilleen köysien ja vipujen avulla. Lopuksi pyramidin ulkopinta katettiin katekivillä, jotka hangattiin sileiksi ja kiiltäviksi. Nykyisissä pyramideissa katekiviä on jäljellä enää Khefrenin pyramidin huipulla.[13]
Pyramidien kanssa samaan aikaan paikalle rakennettiin temppeleitä, kappeleita, muita hautoja ja muureja. Kaikkien rakennusten käyttötarkoitusta ei tunneta.[3] Temppeleihin pystytettiin kuninkaan patsaat. Joskus pyramidin lähelle haudattiin laivoja.[17] Viidennen ja kuudennen dynastian pyramidien seiniin kaiverrettiin pyramiditekstejä, jotka ovat nykyisin tärkeä lähde egyptiläisen uskonnon ymmärtämisessä.[3]
Faaraon ruumis tuotiin paikalle Niiliä pitkin ja muumioitiin luultavasti laaksotemppelissä.[3] Muumio haudattiin pyramidiin, joka suljettiin valtavilla kivitapeilla ja katettiin hiotulla kivellä, joka peitti sisäänkäynnit. Siitä huolimatta kaikki Egyptin pyramidit on ryöstetty.[18]
Pyramidien rakentaminen oli tuhansien miesten vuosikausia kestänyt jättiurakka. Esimerkiksi Gizan pyramidien rakentamiseen arvioidaan osallistuneen 4000 ensisijaista rakentajaa ja 16 - 20 tuhatta muuta työntekijää yli 20 vuoden aikana.[19] Osa työntekijöistä asui alueella pysyvämmin perheineen; osa työskenteli lyhyemmissä muutaman kuukauden komennuksissa.[19] Rakennuskylän kuolleita haudattiin läheiselle hautuumaalle.[19] Yli 600 tutkitusta vainajasta noin puolet ovat olleet naisia sekä lapsia ja vauvoja 23 prosenttia.[19]
Muita teorioita rakentamisesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teorian sementistä valetuista lohkareista esitti ensimmäisen kerran ranskalainen Joseph Davidovits 1980-luvulla. Viime vuosina hän on saanut belgialaisen Notre-Dame de la Paix -yliopiston fyysikon Guy Demortierin tuen. Demortier ei usko, että pyramidien rakentaminen kokonaisista kivilohkareista olisi ollut edes mahdollista.[20]
Uudistettu ramppiteoria on ranskalaisen arkkitehti Jean-Pierre Houdin julkaisema keväällä 2007. Sen mukaan Kheopsin kivet kiskottiin ylös pyramidin sisällä kulkevia ramppeja pitkin. Pyramidien kulmat olisivat myös jätetty auki, jotta kivien kääntäminen olisi ollut mahdollista. National Geographic -kanavan dokumentti esitti, että Houdin teoria mahdollistaa sen, että pyramidien sivut kohtaavat symmetrisesti rakennelman huipulla sen rakennuttua, jota aiemmat teoriat eivät ehkä mahdollista.[21][22]
Suurimpia Egyptin pyramideja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Pyramidi | Sijainti | Rakennuttaja | Dynastia | Korkeus[23] (alkuperäinen) |
|---|---|---|---|---|
| Sakkaran porraspyramidi | Sakkara | Djoser | 3. | 60 m |
| Taitettu pyramidi | Dahshur | Sneferu | 4. | 105 m |
| Punainen pyramidi | Dahshur | Sneferu | 4. | 105 m |
| Meidumin pyramidi (Katkaistu pyramidi) | Meidum | Sneferu (?) | 4. | 92 m |
| Kheopsin pyramidi (Suuri pyramidi) | Giza | Khufu | 4. | 147 m |
| Djedefran pyramidi | Abu Roash | Djedefra | 4. | 67 m |
| Khefrenin pyramidi | Giza | Khafre | 4. | 144 m |
| Mykerinoksen pyramidi | Giza | Menkaure | 4. | 65 m |
| Neferirkaran pyramidi | Abusir | Neferirkara | 5. | 72 m |
| Senusret III:n pyramidi | Dahshur | Senusret III | 12. | 78 m |
| Musta pyramidi | Dahshur | Amenemhet III | 12. | 75 m |
| Hawaran pyramidi | Hawara | Amenemhet III | 12. | 58 m |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rolf Grönblom: Faaraoiden Egypti. Suomentanut Tuula Kojo. Schildts Kustannus Oy, 2002. 951-50-1259-7.
- Lehner, Mark: The Complete Pyramids. Thames and Hudson, 1997. ISBN 0-500-05084-8.
- Millard, Anne: Maailman pyramidit. Otava, 1996. ISBN 951-1-14405-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Slackman, Michael: In the Shadow of a Long Past, Patiently Awaiting the Future 16.11.2008. The New York Times. Viitattu 8.3.2013. (englanniksi)
- ↑ Aidan Dodson: The Great Pyramid: Gateway to Eternity BBC. 17.2.2011. Viitattu 22.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e The Egyptian Pyramid, Smithsonian Institution Department of Anthropology, 1999 (englanniksi)
- ↑ Grönblom 2000, s. 48, 51
- ↑ Grönblom 2000, s. 56
- ↑ Grönblom 2000, s. 60–63
- ↑ Grönblom 2000, s. 67–68
- ↑ Grönblom 2000, s. 70
- ↑ Grönblom 2000, s. 78
- ↑ Grönblom 2002, s. 86–88
- ↑ Grönblom 2002, s. 206–209
- ↑ Turney, Chris: Luut, kivet ja tähdet: iänmäärityksen tiede, s. 67–76. Suomentanut Hokkanen, Arja. Ursa, 2007. ISBN 978-952-5329-58-2.
- ↑ a b c Millard 1996, s. 22–23.
- ↑ Lehner 1997, s. 215.
- ↑ Lehner 1997, s. 217.
- ↑ Vesa Mäkinen: Kheopsin pyramidin mysteeri saattoi ratketa – Tutkijat löysivät jäänteitä kehittyneestä mekanismista Helsingin Sanomat. 6.11.2018. Viitattu 6.11.2018.
- ↑ Millard 1996, s. 24–25.
- ↑ Grönblom 2000, s. 507–508
- ↑ a b c d BBC - History - Ancient History in depth: The Private Lives of the Pyramid-builders www.bbc.co.uk. Viitattu 5.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Leino, Raili: Egyptin pyramidit tehtiinkin ehkä valamalla Tekniikka & talous. 17.1.2010. Viitattu 12.5.2016.
- ↑ Video: Unlocking The Great Pyramid[vanhentunut linkki], National Geographic, 2009 (englanniksi)
- ↑ Great Pyramid Built Inside Out, French Architect Says, Dan Morrison in Cairo, Egypt, April 2, 2007 (englanniksi)
- ↑ Lehner 1997, s. 17.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Egyptin pyramidit Wikimedia Commonsissa
