Tenochtitlán

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tenochtitlán
Taiteilija Diego Riveran näkemys Tenochtitlánista
Taiteilija Diego Riveran näkemys Tenochtitlánista
Vaakuna
Vaakuna
Tenochtitlan-Tacubaya.png
Valtio Asteekkivaltakunta
Perustettu 1325
Tuhottu 1521 jälkeen
Väkiluku (1519) 400 000

Tenochtitlán oli 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa suuren asteekkivaltakunnan pääkaupunki Meksikon keskiylängön eteläosassa Meksikon laaksossa. Nykyään sen paikalla on Meksikon pääkaupunki México. Tenochtitlán rakennettiin Texcocojärven saarelle, jota laajennettiin kun kaupungin väkiluku kasvoi.[1] Kaupunkiin johti pengerteitä mantereelta, ja saarien välillä oli siltoja.[2][3] Tenochtitlanin saaren pohjoisosassa oli naapurikaupunki nimeltään Tlatelolco. Kaupungit kasvoivat myöhemmin yhteen.[3]

Tenochtitlánin pinta-ala oli 8–13,5 km².[1][4] Kaupungissa oli enimmillään 300 000–500 000 asukasta, eli se oli suurempi kuin yksikään eurooppalainen kaupunki. Kaupunginosia oli vuonna 1519 kaksikymmentä.[5]

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenochtitlanin suuren pyramidin pienoismalli

Tenochtitlánin uljaimmat rakennukset olivat keskustassa. Laitakaupungin rakennukset olivat pieniä talonpoikaismajoja.[5]

Tenochtitlánin suurin temppeli oli omistettu Huitzilopochtlille. Temppeli oli rakennettu 80 × 100 metriä laajan pyramidin huipulla olevalle tasanteelle 30 metrin korkeuteen. Sen vieressä oli toinenkin temppeli, joka oli omistettu Tlalocille. Temppeleissä oli uhrikivet ja koristuksia.[6] Siellä asteekit uhrasivat ihmisiä sodan ja auringon jumala Huitzilopochtlille ja sateen ja hedelmällisyyden jumala Tlalocille.

Kaupungissa oli useita palatseja. Niistä suurin oli hallitsijan palatsi, joka oli pinta-alaltaan neljä hehtaaria. Palatsissa oli hallitsijan asunnon lisäksi hallinnon toimitilat, elintarvike- ja vaatevarastot, vankilat sekä saleja, pihoja ja puutarhoja.[6] Jokainen hallitsija rakennutti itselleen oman palatsinsa.[7]

Pyhät rakennukset erotettiin muusta kaupungista muurilla. Pyhästä kaupunginosasta lähti pääkatuja joka suuntaan, ja ne jakoivat kaupungin neljään osaan.[8] Pääkadut olivat suorat ja leveät. Keskustassa oli suuria kauppatoreja, joissa myytiin esimerkiksi elintarvikkeita ja koruja. Kaupunkiin 1519 konkistadori Cortésin joukoissa tullut espanjalaissotilas kirjoitti, etteivät sotilaat olleet nähneet yhtä hyvin järjestettyä, kurinalaista, avaraa ja vilkasta toria missään päin maailmaa.[9]

Tenochtitlánin ympärillä lännessä, etelässä ja idässä oli laajat chinampa-viljelmät, jotka oli perustettu järveen rakennetuille keinosaarille.[10][3]

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkilaiset saivat elintarvikkeensa veroina muualta asteekkivaltakunnasta, ja myös kaupungin läheisyydessä oli viljelmiä. Kaupunkiin tuli kaksi vesijohtoa, jotka toivat vettä kilometrien päästä. Tulvien aiheuttamia ongelmia vähennettiin 15 kilometrin mittaisella padolla.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tenochtitlánin temppelien raunioita

Tenochtitlán oli Meksikon laaksoon vaeltaneiden asteekkien viimeiseksi rakentama kaupunkikeskus. Asteekkiheimo mexicat alkoivat rakentaa Tenochtitlánia paikalle, jossa he olivat legendan mukaan nähneet kotkan istuvan kaktuksella merkkinä jumala Huitzilopochtlilta. Nimi Tenochtitlán merkitseekin 'kaktushedelmäpaikka', ja sitä kuvaava kirjoitusmerkki on kuva kivellä kasvavasta nopal-kaktuksesta. Paikalle pystytetty, kaupungin ensimmäinen rakennus oli Huitzilopochtlin pyhäkkö. Se laajennettiin pian kivipyramidiksi, josta tuli myöhemmin kaupungin päätemppeli.[11] Kaupungin ympäristön hedelmällisiltä soilta väestö sai ruokaa jo ennen kuin chinampa-viljelmät saatiin tuottamaan. Asteekit rakensivat penkereitä ja kanaaleja pitämään järven pohjoisemman osan suolaveden pois viljelmiltä. Kaupunkilaiset alkoivat käydä kauppaa laakson muihin kaupunkeihin kanooteilla ja veneillä. He vaihtoivat suolta saamiaan ruokatarvikkeita rakennustarvikkeisiin. Kaupungin sijainti järven keskellä suojasi heitä myös hyökkäyksiltä. Tenochtitlán alkoikin nopeasti kasvaa, ja mexicoista tuli pian tasa-arvoisia alueen muiden heimojen kanssa.[12]

Tenochtitlánin koko ja valta kasvoivat nopeasti mexicojen vallan kasvaessa vuoden 1350–1430 välillä. Kaupungista tuli asteekkivaltakunnan pääkaupunki vuonna 1428, ja sitä alettiin suunnitella tarkoituksellisen mahtavaksi ja ainutlaatuiseksi muihin asteekkikaupunkeihin nähden. Kaupunkisuunnitteluun otettiin vaikutteita asteekkeja edeltäneiden ja näiden arvostamien Teotihuacánin ja Tulan valtakuntien raunioista. Kaupunkiin luotiin ruutuasemakaava kuten Teotihuacanissa. Asteekit myös kopioivat Teotihuacanin ja Tulan arkkitehtuurin ja veistosten tyylejä. Uskonnollisista syistä asemakaava asemoitiin melko tarkasti pääilmansuuntien mukaan.[8]

Espanjalaiset konkistadorit Hernán Cortésin johdolla saapuivat kaupunkiin vuonna 1519. He saartoivat ja valloittivat kaupungin lopulta vuonna 1521 intiaaniliittolaistensa avulla. Ankarien taistelujen jälkeen asteekkien päällikkö antautui.[13] Espanjalaiset hävittivät suuren osan kaupungista. Vähitellen kaupungin ja Texcocojärven paikalle rakennettiin Méxicon kaupunki.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tenochtitlán Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.12.2012.
  2. a b Kero 1986, s. 93–94.
  3. a b c About Tenochtitlán Tenochtitlán. Viitattu 20.1.2013.
  4. Smith 1996, s. 196.
  5. a b Kero 1986, s. 93.
  6. a b Kero 1986, s. 90–91.
  7. Smith 1996, s. 200.
  8. a b Smith 1996, s. 197–198.
  9. Kero 1986, s. 92–93.
  10. Smith 1996, s. 198–199.
  11. Smith 1996, s. 45, 196–197.
  12. Smith 1996, s. 45–46.
  13. The razing of Tenochtitlán and the emergence of Mexico City Encyclopedia Britannica
  14. Kero 1986, s. 94.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]