Tenochtitlán
Wikipedia
Tenochtitlán oli 1400-luvulla ja 1500-luvun alussa suuren asteekkivaltakunnan pääkaupunki etelässä Meksikon keskiylängöllä, Meksikon laaksossa. Nykyään sen paikalla on Mexico City, Meksikon pääkaupunki. Alkujaan 1325 perustettu Tenochtitlán rakennettiin Texcocojärven saarelle, jota laajennettiin myöhemmin mm. kuljettamalla maata alueelle. Kaisloista ja maasta rakennettiin "kelluvia puutarhoja" eli chiampoja. Kaupunkiin vei monta pengertietä ja vesijohto. Pengerteissä oli katkoksia, joissa oli siltoja, jotta kanootit pääsisivät liikkumaan Texcocojärvellä vapaasti.
Tenochtitlánin uskotaan olleen oman aikansa suurien eurooppalaisten kaupunkien mm. Pariisin, Venetsian ja Konstantinopolin veroinen loistossaan. Kaupungin pinta-ala oli 8-13,5 km². Useimmiten asukasluvun arvioidaan olleen 200 000—300 000. Tenochtitlanin saaren pohjoisosa oli nimeltään Tlatelolco.
Siellä oli espanjalaisten saapumisen aikoihin 1521 suuri kaksoisporraspyramidi, jossa asteekit uhrasivat verisellä tavalla ihmisiä sodan ja auringon jumala Huitzilopochtlille ja sateen ja hedelmällisyyden jumala Tlalocille. 1487 asteekit uhrasivat neljässä päivässä 3000 - 84000 ihmistä. Tenochtitlánin sillat voitiin vetää pois kaupunkia puolustaakseen.
Mexico City rakennettiin Tenochtitlánin raunioiden päälle ja vuosisatojen aikana Texcoco on käytännössä kuivatettu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tenochtitlánin kukistuminen espanjalaislle
- Pääartikkeli: Meksikon espanjalaisvalloitus
Espanjalainen konkistadori Hernan Cortez saapui Tenochtitlániin asteekkihallitsija Montezuman ottaessa hänet ystävällisesti vastaan. Cortez vangitsi Montezuman ja hallitsi kaupunkia tämän avulla. Mutta seuraavana vuonna Cortezin ollessa poissa paikallinen espanjalaispäällikkö surmautti raa'asti kymmeniä tai satoja juhlaan kokoontuneita asteekkiylimyksiä. Tämä nosti espanjalaiset kapinaan, ja he valitsivat vangitun Montezuman tilalle uuden kuninkaan. Montezuma kuoli tämän jälkeen joko asteekkien kivitykseen tai espanjalaisten surmaamana. Espanjalaiset pakenivat yöllä Tenochtitlánista pois vievälle pengertielle, missä asteekit kävivät heidän kimppunsa aiheuttaen suuria tappioita espanjalaisille. Espanjalaiset saarrettiin kanootein järveltä ja myös pengertiellä maalta. Espanjalaisia vajosi pengertien katkoksiin, joista asteekit olivat poistaneet sillat. Jotkut espanjalaiset kävelivät pengertien aukkoihin jääneiden ruumiiden yli. Espanjalaiset pääsivät lopulta pakoon liittolaistensa tlaxcalteekkien luokse. Espanjalaset saartoivat ja valloittivat Tenochtitlánin 1521 intiaaniliittolaisten avulla. Saarretussa Tenochtitlánissa raivosi mm. tuhkarokko, joka oli vastustuskyvyttömille intiaaneille tappava tauti. Ankarien taistelujen jälkeen asteekkien päällikkö antautui, ja Cortez tyhjensi kaupungin asteekeista.
[muokkaa] Tenochtitlanin temppelialue
- Casa de las águilas
- Edificio C. Xochipilli
- Templo Mayor suuri uhritemppeli
- Edificio F. Xochipilli
- Xochiquétzal
- Chicomecóatl
- Ehécatl
- Cihuacoatl
- Coacalco
- Calmecac
- Tzompantli pääkallohylly
- Juego de Pelota
- Tozpalatl
- Tonatiuh
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
