Chinampa

Nykyaikaisia chinampoja, viljelyyn käytettyjä mutasaarekkeita, joita usein sanotaan virheellisesti kelluviksi puutarhoiksi. Ne periytyivät luultavasti asteekkeja aikaisempien intiaanien ajoilta, mutta vasta asteekit käyttivät niitä tehokkaasti hyödykseen.

Chinampa oli kaisloista ja mudasta järveen koottu puutarhaläntti, jollaisia asteekit ja jotkut muut esikolumbiaaniset Mesoamerikan kansat käyttivät viljelyyn Meksikon laaksossa suurella Texcoco-järvellä. Chiampojen käyttöön lienee päädytty alkujaan sen takia että tenochtitlanin saarelle oli puutetta viljeltävästä maa-alasta. Asteekkijohtajat pyrkivät edistämään chinampojen rakentemista. Chinampa rakennettiin aitaamalla pajulla tai vastaavalla alue matalasta järven kohdasta, ja kasaamalla aitaukseen mätäneviä kasveja ja mutaa. Chinampojen välissä kulki kanootin mentävä kanava kylvöä ja sadon korjaamista varten. Yleensä chinampassa viljeltiin maissia, papua, kurpitsaa, aramathia, tomaatteja, chilipippuria ja joskus kukkiakin.

Chinampoja lannoitettiin ihmisen ulosteilla ja järven pohjamudalla. Chinampa on espanjalainen käännös nahuatlinkielisestä sanasta chinamitl, ruo'oista tehty neliö. Niitä sanotaan usein virheellisesti kelluviksi puutarhoiksi. Yhden chinampan ala oli yleensä 30 kertaa 2,5 metriä. Chinampojen uskotaan tuottaneen 1/2-2/3 asteekien pääkaupungin Tenochtitlánin ravinnosta.

Varhaisimmat tunnetut chinampat ovat ajalta 1150 – 1350 niin sanotulta keskijälkiklassiselta ajalta, jolloin Meksikon laaksossa oli kilpailevia kaupunkivaltioita ennen asteekkien nousua. Chinampoja rakennettiin pääosin suuren Texcoco-vesistön eteläosissa, Xochimilco- ja Chalcojärvillä sekä Tenochtitlánin ympäristössä. Pieniä chinampoja oli myös varsinaisen Texcoco-järven itäosassa Xaltocanin lähellä. Koska Texcoco-järvestä on kuivatettu suurin osa ja valtava Méxicon kaupunki rakennettu sen kohdalle, chinampoja on enää vain eräässä kohdassa Xochimilcossa.