Etelä-Karjalan maakunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Etelä-Karjalan maakunta
Etelä-Karjala.vaakuna.svg Etelä-Karjala.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

Historialliset läänit Viipurin ja Savonlinnan lääni (1634–1721)
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747)
Viipurin lääni (1812–1945)
Kymen lääni (1945–1997)
Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Lappeenranta
Maakuntajohtaja Matti Viialainen
Kokonaispinta-ala 7 235,05 km²
16:nneksi suurin 2012 [1]
– maa 5 612,82 km²
– sisävesi 1 622,23 km²
Väkiluku 131 913
16:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
väestötiheys 23,5 as/km² (30.9.2014)
Maakuntalaulu Karjalaisten laulu
Nimikkolajit  
– järvi Saimaa
– kala järvilohi
– kasvi kangasvuokko
– kivi spektroliitti
– lintu satakieli
Lyhenne FI-02

Etelä-Karjala (ruots. Södra Karelen, Sydkarelen) on maakunta Kaakkois-Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella. Etelä-Karjalan maakuntakeskus on Lappeenranta.

Etelä-Karjala on nimensä mukaisesti eteläinen osa Suomen puolelle jääneestä osasta vanhaa historiallista Suomen Karjalaa. Kulttuurillisesti ja historiallisesti alue on osaa vanhaa Viipurin lääniä. Etelä-Karjalan pohjoisin kunta on Parikkala ja eteläisin Lappeenranta. Etelä-Karjalaa ympäröivät Kymenlaakso lounaassa, Etelä-Savo pohjoisessa, Pohjois-Karjala koillisessa, Venäjän Leningradin alue etelässä ja Karjalan tasavalta idässä.

Bruttokansantuote Etelä-Karjalassa oli oli 35 382 euroa/asukas vuonna 2011.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Karjalan maakunnan kaupungit ja kunnat
Kuntakeskukset
 30 000–100 000 as. kunta
 10 000–30 000 as. kunta
 3 000–10 000 as. kunta
Etelä-Karjalan maakunta kuntakeskuksineen.

Etelä-Karjala jakaantuu kahteen seutukuntaan ja yhdeksään kuntaan, joista kaksi on kaupunkeja. Kuntakeskusten sijainti käy ilmi oheisesta maakuntakartasta.


Imatran seutukunta

Lappeenrannan seutukunta

Entiset kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luovutetut kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvi- ja jatkosodan seurauksena Suomi luovutti Neuvostoliitolle noin puolet Suomen Karjalan pinta-alasta. Lappeenrannan kaupunginkirjaston–maakuntakirjaston ylläpitämän Carelica-kotiseutukokoelman keruualue kattaa seuraavat 33 luovutetun alueen lakkautettua kaupunkia, kauppalaa ja kuntaa.[3][4] Näiden kuntien perinnevaakunat eivät ole virallisia, vaan luovutettuja alueita edustavien säätiöiden ja seurojen tunnuksia.[5]


Etelä-Karjalan liitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Karjalan kiitto on yksi Suomen 18 maakuntaliitosta. Siihen kuuluvat kaikki Etelä-Karjalan kunnat. Liiton päättävien elinten luottamushenkilöt ovat jäsenkuntien poliittisia vaikuttajia, jotka edustavat kuntalaisia kunnallisvaalien tuloksen mukaisesti.[6]

Liitto ajaa maakunnan, kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja ja sen tavoitteena on maakunnan henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin sekä kulttuurin edistäminen. Sen lakisääteisiä tehtäviä ovat alueiden kehittäminen ja maakuntakaavoitus. Lisäksi liitossa tehdään maakuntaa koskevia tutkimuksia, tilastointia, suunnitelmia ja selvityksiä. Liitto on myös maakunnan vaikuttajien ja sidosryhmien yhteistyöorganisaatio.[6]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Etelä-Karjalan väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
144 284
1985
  
142 292
1990
  
140 244
1995
  
138 678
2000
  
136 299
2005
  
134 786
2010
  
132 899
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Etelä-Karjalan maisemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Karjalaa luonnehtivat järvet, Salpausselän harjut ja kankaat, sekametsät ja kylämaisemat.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Karjala on suosittu ympärivuotinen matkailukohde. Alueen matkailun erityispiirteitä ovat viisumivapaat risteilyt Venäjälle sekä seudun monipuolinen luonto.[8] Etelä-Karjalassa matkailijoille on tarjolla muun muassa golfkenttiä, kylpylöitä, safareita ja tapahtumia. [9] Maakunnassa sijaitsee Imatran Valtionhotellin ja Imatran kylpylän lisäksi historiallinen Lappeenrannan Kylpylä ja syksyllä 2011 toimintansa aloittanut Holiday Club Saimaan kylpylähotelli.[10][11]

Etelä-Karjalassa syntyneitä tai vaikuttaneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2012 1.1.2012. Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2012.
  2. Väestön ennakkotilasto, syyskuu 2014 30.9.2014. Tilastokeskus. Viitattu 21.10.2014.
  3. Carelica Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 12.12.2011.
  4. Pitäjät Lappeenrannan kaupunki. Viitattu 12.12.2011.
  5. Luovutetun Karjalan pitäjien vaakunat ja standaarit Karjalan Liitto. Viitattu 12.12.2011.
  6. a b Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan liitto. Viitattu 11.7.2014.
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. Etelä-Karjalan Liitto Etelä-Karjalan Liitto. Viitattu 7.8.2012.
  9. goSaimaa-matkailusivusto goSaimaa Oy. Viitattu 7.8.2012.
  10. Kylpyläelämyksiä Saimaalla gosaimaa.com. GoSaimaa. Viitattu 10.8.2012.
  11. Etelä-Karjalaan taas uusi kylpylä mtv3.fi. 24.2.2012. MTV3. Viitattu 10.8.2012.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.