Taipalsaari

Wikipedia

Taipalsaari
vaakuna	sijainti
www.taipalsaari.fi
Sijainti	61°09′35″N, 28°03′35″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta	Lappeenrannan seutukunta
Perustettu	1571
Kokonaispinta-ala	762,02 km² 153:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	345,1 km²
– sisävesi	416,92 km²
Väkiluku	4 906 195:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	14,22 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	19,3 %
– 15–64-v.	64,2 %
– yli 64-v.	16,5 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	97,2 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	2,7 %
Kunnallisvero	19 % 242:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Jari Willman

Taipalsaari on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4 906 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 762,02 km², josta 416,92 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 14,22 asukasta/km². Kunta perustettiin vuonna 1571.

Taipalsaaren naapurikunnat ovat Lappeenranta, Lemi, Puumala, Ruokolahti ja Savitaipale.

Sisällysluettelo 1 Kyliä 2 Historia 3 Taipalsaaren palolaitos 4 Taipalsaaren kunnankirjasto 5 Lähteet 5.1 Viitteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kyliä

Ahokkala, Ampujala, Haikkaanlahti, Haikola, Halila, Heikkola, Herttuala, Illukansaari, Jauhiala, Kannus, Karhula, Karhunpää, Kattelussaari, Ketvele, Kilkinsaari, Kilpiänsaari, Kirkonkylä, Kirvesniemi, Konstu, Kuhala, Kuikkala, Kurenlahti, Kurenniemi, Kurhila, Kutila, Kyläniemi, Laukniemi, Lehtola, Levänen, Liukkola, Merenlahti, Muukkola, Märkälä, Nieminen, Olkkola, Paakkola, Paarmala, Pakkala, Peltoi, Pönniälä, Rehula, Reinikkala, Saikkola, Saimaanharju, Solkeinkylä, Telkkälä, Vainikkala, Viskarila, Vitsai

[muokkaa] Historia

Taipalsaari on vanhaa asuinseutua, sillä kampakeraamisten löytöjen ja kalliomaalausten perusteella on voitu todeta seudulla olleen asutusta jo yli 4000 vuotta sitten. Valkeisaaren kalliomaalaus lienee tehty varhaisrautakaudella. Maalaus esittää luultavasti ihmishahmoja. Rautakaudelta ovat peräisin myös Kannuksen, Kuivaketveleen ja Turasalon muinaislinnat. Vaaterannassa Jauhialassa on sijainnut kivikautinen asuinpaikka.

Vuonna 1415 mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran Lappeen kihlakunta ja pitäjä, joista viimeksi mainittuun myös Taipalsaari kuului. Taipalsaari muodosti keskiajalta lähtien oman Taipale-nimisen hallintopitäjän. Taipaleen hallintopitäjä sai nimensä Kustaa Vaasan määräämästä Taipaleen kuninkaankartanosta, joka oli ollut sen hallinnollisena keskuksena jo keskiajasta alkaen. Tämän nimi siirtyi myös myöhemmin muodostuneen aluksi sama-alaisen seurakunnan nimeksi. 1600-luvun alusta alkaen seurakunnan nimenä käytetään muotoa Taipalsaari, joka on lyhennys Taipaleen saaresta.

Taipalsaari on tunnettu luonnonkauneudestaan ja vesistöjen runsaudestaan. Puolet kunnan pinta-alasta on Saimaata ja toinen puoli muodostuu noin 700 saaresta. Rantaviivaa, joka on pääosin upeaa hiekka- ja kalliorantaa, on pituudeltaan noin tuhat kilometriä. Pinta-alaltaan suurin saari on Kirkkosaari, jonka ympärille suurin osa kunnan 50 kylästä sijoittuu. Runsas vesistö on Taipalsaarella koettu sekä myönteisenä että osittain kielteisenäkin piirteenä. Ongelmia on ymmärrettävästi ollut paljon silloin kun liikenteen painopiste on siirtynyt vesiliikenteestä tieliikenteen puolelle. Vesistön aiheuttama rikkonaisuus tuntuu nykyisinkin jossain määrin haitallisena paikallisten hallintotehtävien hoidossa ja palvelujen järjestämisessä. Vesistö on tarjonnut aikanaan lukuisille perheille toimeentulon.

Taipalsaari (aiemmin Taipaleen pitäjä) on siis kuulunut Lappeen kihlakuntaan. Tämä kirkkopitäjä oli alkujaan huomattavan laaja. Siihen kuuluivat 1500-luvun alussa sittemmät Lappeen, Taipalsaaren, Savitaipaleen, Suomenniemen, Lemin, Luumäen sekä Nuijamaan pitäjät, lähes koko Joutseno, kyliä Säkkijärveltä sekä Karjalaan kuulunut Kymijoen itäpuoliset Valkeala ja Mäntyharju. Länsirajan muodosti Kymijoki Valkealan Selänpään korkeudelta, etelässä rajanaapureina olivat Vehkalahden, Virolahden ja Viipurin pitäjät. Idässä aluetta rajasi Saimaan vesistöalue sekä pohjoisessa vuoden 1415 päätöksen mukaisesti hahmotettu Savon eteläinen raja.

Asutuksen lisääntyessä näin laaja kirkollisen hallinnon alue osoittautui hankalaksi hallita. 1500-luvun ensimmäisen puoliskolta lähtien Lappeen suurseurakunta jaettiinkin pienempiin osiin, Iitin (1515), Valkealan (1640), Mäntyharjun (1595), Taipalsaaren (1571), Savitaipaleen (1639), Luumäen (1639) ja Joutsenon (1639) sekä sittemmin vielä Lemin, Suomenniemen ja Nuijamaan kappeleihin.

Taipalsaaren asema on ollut olla rajapitäjänä. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Taipalsaari jäi Ruotsin valtapiiriin ja Etelä-Karjalan pohjoinen osa siirtyi Venäjän haltuun. Täyssinän rauhassa 1595 Ruotsin raja siirtyi pohjoisemmaksi. Suuri Pohjan sota ja sen päättänyt Uudenkaupungin rauha vuonna 1721 jakoivat jälleen Karjalan. Niin sanotussa pikkuvihassa Ruotsi yritti saada takaisin menettämiään alueita. Sodan ratkaisevassa Lappeenrannan taistelussa elokuussa 1741 Venäjä valtasi Lappeenrannan linnoituksen. Taipalsaarella käytiin myös useita verisiä taisteluita. Taloja poltettiin ja siviilit joutivat pakenemaan sotatoimia. Ruotsin tappioon päättyneen pikkuvihan rauha solmittiin Turussa vuonna 1743. Tällöin nykyinen Etelä-Karjala sekä Kymenlaakso Kymijokeen saakka ja Savonlinnan seutu liitettiin Venäjään.

[muokkaa] Taipalsaaren palolaitos

Taipalsaaren pelastustoiminnasta huolehtii Taipalsaaren VPK, joka on perustettu 11. tammikuuta 1961. Taipalsaaren VPK huolehtii pääsääntöisesti itsenäisesti kunnan palo- ja pelastustoimesta, lisäyksikköjä tulee tarpeen mukaan Lappeenrannan kaupungista tai muista ympäristökunnista. Palokunnan lähtövalmius on viisi minuuttia, eli autojen on oltava liikkeellä viimeistään viiden minuutin kuluttua hälytyksestä.

Taipalsaaren VPK:lla on käytössään kalustoa joka mahdollistaa pelastustehtävät niin maalla kuin vesistöalueillakin.^[6]

Vuosittain Taipalsaaren VPK:lla on noin sata hälytystehtävää, hälytystehtävien määrä on jatkuvassa kasvussa.

Taipalsaaren VPK:ssa toimii hälytysosaston lisäksi myös aktiivinen nuoriso-osasto tiistai ja keskiviikko iltaisin.

[muokkaa] Taipalsaaren kunnankirjasto

Taipalsaaren kunnankirjasto kuuluu Lappeenrannan maakuntakirjastoalueeseen. Kirjastolla on kaksi toimipistettä: pääkirjasto ja Saimaanharjun kirjasto. Kirjastotoimenjohtaja on Heikki Tikkala.

[muokkaa] Lähteet

• Jurvanen Pertti: Taipalsaari, pitäjä Saimaan sylissä. 1987. ISBN 951-99909-5-X
• Suomen Kirjastot
• Syrjö Veli-Matti: Lappeen kihlakunnan historia 2. 1985. ISBN 951-99649-7-5
• Taipalsaaren Kirjasto
• Ylönen Aulikki: Lappeen kihlakunnan historia 1. 1976. ISBN 951-99041-5-8

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Taipalsaaren kunnan kotisivut
• Taipalsaaren seurakunnan kotisivut

Tämä Etelä- tai Pohjois-Karjalaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.