Parikkala

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Parikkala

vaakuna

sijainti
www.parikkala.fi
Sijainti 61°33′20″N, 29°30′05″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta Imatran seutukunta
Perustettu 1635
Kuntaliitokset Saari (2005)
Uukuniemi (2005)
Kokonaispinta-ala 760,72 km²
155:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 592,92 km²
– sisävesi 167,8 km²
Väkiluku 5 977
167:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys 10,08 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 11,2 %
– 15–64-v. 60,5 %
– yli 64-v. 28,3 %
Äidinkieli 2008 [4]
– suomenkielisiä 98,5 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 17,5 %
403:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja Alpo Kosunen

Parikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 5 977 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 760,72 km², josta 167,8 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 10,08 asukasta/km². Uusi laajempi Parikkalan kunta muodostettiin 1. tammikuuta 2005 yhdistämällä Parikkala sekä Saaren ja Uukuniemen kunnat.

Parikkalan naapurikunnat ovat Kesälahti, Kitee, Punkaharju, Rautjärvi ja Ruokolahti.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Simpelejärven ympärillä sijaitseva Parikkala on Salpausselkien välistä runsasjärvistä mäki- ja harjuselänneseutua. Parikkalasta on löydetty yksi kivikautinen asuinpaikka ja jokunen esine sekä pronssikautisia esineitä. Pysyvä asutus muodostui 1400–1500-luvulla. Alueen kehitykseen ovat vaikuttaneet merkittävästi monet rajankäynnit Pähkinäsaaren rauhasta (1323) Pariisin rauhaan (1947). Ennen Stolbovan rauhaa 1617 Parikkala kuului Venäjälle, samoin jälleen Uudenkaupungin rauhasta 1721 lähtien, jolloin se kuului Vanhaan Suomeen. Ortodoksisuus on ollut seudulla merkittävää jo keskiajalta lähtien. Pitäjä on tullut myöhemmin tunnetuksi muun muassa lukuisista meijereistään. Parikkalan seurakunta itsenäistyi 1617. Viime sotien seurauksena Parikkalan alueesta noin 1/3 (199,3 km²) jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.

[muokkaa] Parikkalan kyliä

Honkakylä, Joensuu, Joukio, Järvenpää, Kangaskylä, Kaukola, Kesusmaa, Kinnarniemi, Kirjavala, Koitsanlahti, Kummunkylä, Lamminkylä, Niukkala, Maironiemi, Melkoniemi, Mikkolanniemi, Mäntylahti (Mentalahti) - eli Särkisalmi, Oravaniemi, Poutala, Rasvaniemi, Rautalahti, Saarenkylä, Savikumpu, Tarnala, Tiviä, Tyrjä ja Uukuniemi.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Nähtävää Parikkalassa on esimerkiksi puukirkko (Charles Bassi, 1817), ortodoksinen tsasouna (1979) ja Koitsanlahden hovi, Itä-Suomen meijerimuseo sekä Veijo Rönkkösen luoma patsaspuisto.

Luontoihmisiä voi kiinnostaa lintujärvi Siikalahti. Parikkalan kunnan Kesusmaan kylässä sijaitsee Mykkiinkivet, joka on harvinaislaatuisen suuri ryhmä kookkaita siirtolohkareita.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Parikkala on huomattava sekä valtateiden että rautateiden risteyskohtana. Sen kautta kulkee valtatie 6 Helsingistä Joensuuhun, ja siellä siitä erkanee Savonlinnan kautta Juvalle johtava valtatie 14.

Kunnan keskustaajamasta on suorat junayhteydet Joensuuhun, Helsinkiin ja Savonlinnaan. Yöjunia ei nykyisin ole Parikkalassa matkustajille tarjolla. Linja-auton yöpikavuoro kulkee päivittäin Helsingin ja Joensuun välisen reitin Parikkalan kautta. Vuorolta on Parikkalassa vaihtoyhteys Savonlinnaan. Rautatieaseman rakennus on Parikkalassa hiljattain siirtynyt Ratahallintokeskukselta kunnan omistukseen.

Joensuuhun johtava nykyinen Karjalan rata kulkee Parikkalan kautta. Parikkalan rautatieasemalla siitä haarautuu Savonlinnan rata. Alun perin Parikkalan asema oli vain yksi väliasema Elisenvaaran – Savonlinnan radalla, mutta kun Elisenvaaran risteysasema jäi luovutetulle alueelle, rakennettiin jo 1940-luvun lopulla yhdysrata Simpeleeltä Parikkalaan ja myöhemmin 1960-luvulla rata Parikkalasta Joensuuhun. Elisenvaaran ja Parikkalan välinen rataosa on purettu.

Parikkalan lähin lentoasema sijaitsee noin 60 kilometrin etäisyydellä Savonlinnassa.

[muokkaa] Tunnettuja parikkalalaisia ja Parikkalassa syntyneitä

Parikkalan vanha vaakuna
Parikkalan raittia kirkolle päin katsottuna.

[muokkaa] Muuta

  • Postinumero: 59100-59730
  • Suuntanumero: 05
  • Urheiluseuroja: Parikkalan Urheilijat, Saaren Urheilijat, Uukuniemen Urheilijat, Parikkalan Seudun Ampujat, suunnistusseura RaPSU
  • Parikkalassa ilmestyy Suomen toiseksi vanhin paikallislehti, nykyisin Parikkalan-Rautjärven Sanomat

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Parikkala.


Etelä-Karjalan maakunnan kunnat
Imatra - Lappeenranta - Lemi - Luumäki - Parikkala - Rautjärvi - Ruokolahti - Savitaipale - Suomenniemi - Taipalsaari - Ylämaa
Entiset kunnat

Joutseno - Lappee - Lauritsala - Nuijamaa - Saari - Simpele - Uukuniemi
Katso myös luovutetun Etelä-Karjalan kunnat
Etelä-Suomen läänin kunnat
Artjärvi - Asikkala - Askola - Espoo - Forssa - Hamina - Hanko - Hartola - Hattula - Hausjärvi - Heinola - Helsinki - Hollola - Humppila - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenlinna - Iitti - Imatra - Inkoo - Janakkala - Jokioinen - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Kotka - Kouvola - Kärkölä - Lahti - Lapinjärvi - Lappeenranta - Lemi - Liljendal - Lohja - Loppi - Loviisa - Luumäki - Miehikkälä - Myrskylä - Mäntsälä - Nastola - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Orimattila - Padasjoki - Parikkala - Pernaja - Pornainen - Pukkila - Pyhtää - Porvoo - Raasepori - Rautjärvi - Riihimäki - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Savitaipale - Sipoo - Siuntio - Suomenniemi - Sysmä - Taipalsaari - Tammela - Tuusula - Vantaa - Vihti - Virolahti - Ylämaa - Ypäjä
Entiset kunnat
Anjala - Anjalankoski - Bromarv - Degerby - Elimäki - Haagan kauppala - Haapasaari - Hauho - Heinolan mlk - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Hämeenlinnan mlk - Jaala - Joutseno - Karhula - Karjaa - Kalvola - Kulosaari - Kuusankoski - Kymi - Lammi - Lappee - Lauritsala - Lohjan kunta - Nuijamaa - Nummi - Oulunkylä - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Renko - Saari - Sammatti - Simpele - Sippola - Snappertuna - Suursaari - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola - Tuulos - Uukuniemi - Valkeala - Vanaja - Vehkalahti
Suomen toisessa maailmansodassa luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kaupungit Käkisalmi – Sortavala – Viipuri
Kokonaan luovutetut kauppalat Koivisto – Lahdenpohja
Kokonaan luovutetut kunnat Antrea – Harlu – Heinjoki – Hiitola – Impilahti – Jaakkima – Johannes – Kanneljärvi – Kaukola – Kirvu – Kivennapa – Koiviston mlk – Kuolemajärvi – Kurkijoki – Käkisalmen mlk – Lavansaari – Lumivaara – Metsäpirtti – Muolaa – Petsamo – Pyhäjärvi Vpl – Rautu – Ruskeala – Räisälä – Sakkola – Salmi – Seiskari – Soanlahti – Sortavalan mlk – Suistamo – Suojärvi – Suursaari – Terijoki – Tytärsaari – Uusikirkko – Valkjärvi – Viipurin mlk – Vuoksela – Vuoksenranta – Äyräpää
Osittain luovutetut kunnat Ilomantsi – Inari – Jääski¹ – Kitee – Korpiselkä² – Kuusamo – Lappee – Nuijamaa – Parikkala – Pälkjärvi² – Säkkijärvi² – Rautjärvi – Ruokolahti – Saari – Salla – Simpele – Tohmajärvi – Uukuniemi – Vahviala² – Vehkalahti – Virolahti – Värtsilä – Ylämaa
Muita huomattavia paikkakuntia Elisenvaara – Enso – Ihantala – Ilmee – Kolosjoki – Kyyrölä – Liinahamari – Pitkäranta – Pölläkkälä – Uuras – Valamo
1.  Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin naapurikuntiin 1948.
2.  Suomen puolelle jääneet osat liitettiin naapurikuntiin 1946.
Kokonaan luovutetut kunnat lakkautettiin vuonna 1948.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Parikkala
Henkilökohtaiset työkalut