Pietari Hannikainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pietari Hannikainen.jpg

Pietari Hannikainen (24. elokuuta 1813 Sääminki27. syyskuuta 1899 Parikkala) oli suomalainen kirjailija, lehtimies ja maanmittari.[1] Hannikainen valmistui ylioppilaaksi 1833 ja opiskeli Helsingin yliopistossa. Hän toimi Viipurin läänin komissiomaanmittarina 18571866 ja Uudenmaan läänin komissiomaanmittarina 18661879. Hannikainen omisti myös maatilan Parikkalassa, jonne oli muuttanut vuonna 1851. Hänet on haudattu Parikkalan vanhalle eli Vierevin hautausmaalle.

Hannikainen toimitti Viipurissa ilmestynyttä Kanava-lehteä vuosina 18451847. Siinä käsiteltiin uskonnollisia ja valtiollisia (poliittisia) aiheita. Lehti lakkautettiin viranomaisten toimesta 1847. Hannikainen avusti myöhemminkin useita eri lehtiä, kuten Suometarta ja toimi sen päätoimittajana.[1]

Hänen näytelmänsä Silmänkääntäjä eli Jussi Oluvisen matka Hölmölään, ensimmäinen julkisesti esitetty suomenkielinen näytelmä, nähtiin ensin eräässä lappeenrantalaisessa yksityiskodissa vuonna 1846 ja sen jälkeen Kuopiossa 1847. Hannikainen oli kirjoittanut näytelmän jo 1830-luvun lopulla ollessaan maanmittarin apulaisena Ruokolahden Hölmölän kylässä. Silmänkääntäjää lainattiin eri lukemistoihin, mikä osaltaan teki teoksen tunnetuksi. Kaikkiaan Hannikainen julkaisi yhdeksän näytelmää, neljä jäi lisäksi julkaisematta.

Hannikainen kirjoitti myös runoja ja suomensi tunnettujen kirjailijoiden kuten Holbergin, Shakespearen ja Cervantesin näytelmiä. Hänen suomennoksiinsa kuuluu myös asiaproosaa, lainopillisesta tietoudesta Venäjän historiaan.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Silmänkääntäjä eli Jussi Oluvisen matka Hölmölään, ilveily, ensimmäinen julkisesti esitetty suomenkielinen näytelmä (esitetty 1847)
  • Antonius Putronius, näytelmämukailu
  • Serkukset. Alkuperäinen jutelma Ulla-tätiltä, novelli (1848)
  • Karjala G.W. Wilén: Kuvaelmia Suomen maakunnista 3 (1864)
  • Savonmaa G.W. Wilén: Kuvaelmia Suomen maakunnista 2 (1864)
  • Talvikukkasia, eli pieniä kaunokirjallisia kappaleita, kokoelma (1865).
  • Pitäjään-kirjasto, opiksi ja huviksi Suomen pereille (1869)
  • Lapsuuden ystävät Huvinäytelmä (1873)
  • Neitsyt Siiri Näytelmä (1875)
  • Jutelmia läheltä ja kaukaa 1. (1882)
  • Jutelmia läheltä ja kaukaa 2. (1884)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 137. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.