Onni Laitinen (metsäneuvos)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Onni Ilmari Laitinen (10. lokakuuta 1908 Parikkala18. elokuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen metsänhoitaja ja yritysjohtaja, joka sai metsäneuvoksen arvonimen.[1]

Laitisen vanhemmat olivat maanviljelijä, liikemies Kustaa Aadolf Laitinen ja Hilja Lydia Sutinen ja puoliso vuodesta 1936 Maire Karttunen. Laitinen kävi viidennen luokan Sortavalan lyseossa 1924–1925 ja Savonlinnan lyseota 1925–1928 ja tuli ylioppilaaksi Joensuun lyseosta 1929. Metsänhoitajaksi hän valmistui Helsingin yliopistosta 1933. Laitinen oli Metsähallituksen ylimääräinen metsänhoitaja 1933, Enso-Gutzeit -yhtiön työnjohtaja Savonlinnassa 1933–1934, Metsähallituksen Perä-Pohjolan piirikunnan ylimääräinen metsänhoitaja 1934–1935, G. A. Serlachius Oy:n piirimetsänhoitaja Ähtärissä 1935–1943, Riihimäen Saha Oy:n metsänhoitaja 1943 ja G. A. Serlachius Oy:n piirimetsänhoitaja Jyväskylässä 1943–1945.[1][2]

Laitinen oli Wärtsilä-Selluloosa Oy:n, vuodesta 1953 Äänekoski Oy ja vuodesta 1957 Metsäliiton Selluloosa Oy, metsäpäällikkö ensin Äänekoskella ja sittemmin Helsingissä. Hän oli myös puuntavarankuljetustarkastaja Seinäjoen piirissä 1942 ja puuntavarantarkastajan apulainen Jyväskylässä 1943–1945. Äänekosken kauppalanvaltuuston jäsen Laitinen oli 1950–1953 ja vuodesta 1956 ja kauppalanhallituksen jäsen 1954–1958. Hänellä oli myös muita luottamustehtäviä. Metsäneuvoksen arvonimen Laitinen sai 1959.[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Möttönen, Tuomas: Metsäneuvos Onni Laitinen (1908–1967). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 18.12.2013. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 18.3.2023.
  2. a b Metsäneuvos Onni Laitinen kuollut. Maaseudun Tulevaisuus, 22.8.1967, nro 87, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.3.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]