Bromarv
|
|
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat: Raasepori ja Hanko |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Uudenmaan lääni |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Perustettu [1] | 1881 |
| – emäpitäjä | Tenhola |
| Liitetty | 1977 |
| – kuntiin | Tenhola Hanko |
| Pinta-ala | km2 (1973) |
| – maa | 197,0 km2 |
| Väkiluku | 1 574 [1] (1973) |
| – väestötiheys | 7,99 as/km2 |
Bromarv (suom. Bromarv,[2]Bromarf (ruots. Bromarv) on entinen Suomen kunta Uudellamaalla. Sen pääosa sijaitsi Toisen Salpausselän länsipäässä olevalla niemellä, jossa nykyisinkin on Bromarvin kylä, mutta kuntaan kuului myös osa Hankoniemeä. Bromarvin kunta liitettiin 1977 pääosiltaan Tenholaan ja eteläkulmalta (Täktom, Bengtsår ja Santala (ruots.Sandö) Hankoon. Tenholan liityttyä vuonna 1993 Tammisaareen, ja Tammisaaren liityttyä vuoden 2009 Raaseporiin pääosa entisistä Bromarvin alueista kuuluu nykyään Raaseporin kuntaan.
Bromarvin naapurikunnat olivat Dragsfjärd (aiemmin Hiittinen), Hanko, Särkisalo, Tenhola ja Västanfjärd. Bromarvin vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1950.[3]
Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 91,7 prosenttia Bromarvin asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.[4]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Bromarvin kappeliseurakunta erotettiin Tenholan eteläosista vuonna 1677. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1865. Entisen palaneen kirkon paikalle rakennettiin uusi puukirkko (C.-J. Slotte, 1981). Nykyisin Bromarvin seurakunta on osa Raaseporin seurakuntayhtymää (Raseborgs kyrkliga samfällighet) ja se kuuluu Porvoon hiippakuntaan.
Riilahden kartanon menneisyys ulottuu 1400-luvulle saakka, jolloin se on rakennettu vanhan kauppareitin varrelle. Kartanon historia kytkeytyy vahvasti maamme historiaan, Ruotsi-Suomen aikaan ja Venäjän vallan alaisuuteen, vaihtuviin kuninkaisiin ja keisareihin. [5]
Storön ja Prästön välisellä merenselällä käytiin 27.7.1714 merkittävä Riilahden meritaistelu, jossa venäläinen kaleerilaivasto löi ruotsalaisen laivasto-osaston. Venäläiset pystyttivät 1914 taistelun 200-vuotismuistoksi suuren obeliskin, joka sai itsenäisyyden aikana rinnalleen ruotsalaisten muistoa kunnioittavan obeliskin.
Kansjärven kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1549 lähtien ja tarkempi historia ulottuu 1600-luvulle asti. Nykyinen päärakennus on peräisin 1800-luvun alkupuolelta ja sitä on kunnostettu myöhemmin.[6]
Hankoniemellä oleva osa Bromarvia kuului vuosina 1940-1941 Neuvostoliiton hallussa olleeseen Hangon vuokra-alueeseen.
[muokkaa] Kylät
Basaböle, Bojnäs, Bredvik, Bromarv, Brutuböle, Grundsund, Håkansarv, Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kivitok, Knopkägra, Kårböle, Kägra, Könick, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Orvlax, Padva, Pargas, Rekuby, Revbacka, Riilahti (Rilax), Skata, Söderstrand, Vättlax, Öjby (nykyään Öby), Östanberg
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 21. huhtikuuta 2008.
- ↑ http://www.pcuf.fi/~rdahl/kirkko/seurakunta.html
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 135. Otava 1967, Helsinki.
- ↑ Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 18. Sanoma Osakeyhtiö 1964, Helsinki.
- ↑ Riilahden kartano
- ↑ Kansjärven kartano
[muokkaa] Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bromarv Wikimedia Commonsissa- Bromarvin suomenkieliset kotisivut
| Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti |
| Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola |
Sivulta puuttuu