Bromarv

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bromarv
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Raasepori ja Hanko
Bromarv.vaakuna.svg Bromarv.sijainti.svg

vaakuna

sijainti

Lääni Uudenmaan lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Perustettu [1] 1881
– emäpitäjä Tenhola
Liitetty 1977
– kuntiin Tenhola
Hanko
Pinta-ala  km2
(1973)
– maa 197,0 km2
Väkiluku 1 574  [1]
(1973)
väestötiheys 7,99 as/km2

Bromarv (suom. Bromarv,[2]Bromarf (ruots. Bromarv) on entinen Suomen kunta Uudellamaalla. Sen pääosa sijaitsi Toisen Salpausselän länsipäässä olevalla niemellä, jossa nykyisinkin on Bromarvin kylä, mutta kuntaan kuului myös osa Hankoniemeä. Bromarvin kunta liitettiin 1977 pääosiltaan Tenholaan ja eteläkulmalta (Täktom, Bengtsår ja Santala (ruots.Sandö) Hankoon. Tenholan liityttyä vuonna 1993 Tammisaareen, ja Tammisaaren liityttyä vuoden 2009 Raaseporiin pääosa entisistä Bromarvin alueista kuuluu nykyään Raaseporin kuntaan.

Bromarvin naapurikunnat olivat Dragsfjärd (aiemmin Hiittinen), Hanko, Särkisalo, Tenhola ja Västanfjärd. Bromarvin vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1950.[3]

Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 91,7 prosenttia Bromarvin asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.[4]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Bromarvin kirkko ja hautausmaata.

Bromarvin kappeliseurakunta erotettiin Tenholan eteläosista vuonna 1677. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1865. Entisen palaneen kirkon paikalle rakennettiin uusi puukirkko (C.-J. Slotte, 1981). Nykyisin Bromarvin seurakunta on osa Raaseporin seurakuntayhtymää (Raseborgs kyrkliga samfällighet) ja se kuuluu Porvoon hiippakuntaan.

Riilahden kartanon menneisyys ulottuu 1400-luvulle saakka, jolloin se on rakennettu vanhan kauppareitin varrelle. Kartanon historia kytkeytyy vahvasti maamme historiaan, Ruotsi-Suomen aikaan ja Venäjän vallan alaisuuteen, vaihtuviin kuninkaisiin ja keisareihin. [5]

Storön ja Prästön välisellä merenselällä käytiin 27.7.1714 merkittävä Riilahden meritaistelu, jossa venäläinen kaleerilaivasto löi ruotsalaisen laivasto-osaston. Venäläiset pystyttivät 1914 taistelun 200-vuotismuistoksi suuren obeliskin, joka sai itsenäisyyden aikana rinnalleen ruotsalaisten muistoa kunnioittavan obeliskin.

Kansjärven kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1549 lähtien ja tarkempi historia ulottuu 1600-luvulle asti. Nykyinen päärakennus on peräisin 1800-luvun alkupuolelta ja sitä on kunnostettu myöhemmin.[6]

Hankoniemellä oleva osa Bromarvia kuului vuosina 1940-1941 Neuvostoliiton hallussa olleeseen Hangon vuokra-alueeseen.

[muokkaa] Kylät

Basaböle, Bojnäs, Bredvik, Bromarv, Brutuböle, Grundsund, Håkansarv, Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kivitok, Knopkägra, Kårböle, Kägra, Könick, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Orvlax, Padva, Pargas, Rekuby, Revbacka, Riilahti (Rilax), Skata, Söderstrand, Vättlax, Öjby (nykyään Öby), Östanberg

[muokkaa] Lähteet

  1. a b Tilastotietoja Suomen kunnista Viitattu 21. huhtikuuta 2008.
  2. http://www.pcuf.fi/~rdahl/kirkko/seurakunta.html
  3. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 135. Otava 1967, Helsinki.
  4. Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 18. Sanoma Osakeyhtiö 1964, Helsinki.
  5. Riilahden kartano
  6. Kansjärven kartano

[muokkaa] Aiheesta muualla



Tämä Suomen maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä