Sipoo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sipoo
Sibbo
Sipoo.vaakuna.svg Sipoo.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.sipoo.fi
Sijainti 60°22′37″N, 025°15′43″EKoordinaatit: 60°22′37″N, 025°15′43″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu 1425
Pinta-ala ilman merialueita 342,62 km²
231:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 698,60 km²
172:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 339,62 km²
– sisävesi 3,00 km²
– meri 355,98 km²
Väkiluku 19 022
60:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 56,01 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 20,5 %
– 15–64-v. 64,1 %
– yli 64-v. 15,3 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 61,2 %
ruotsinkielisiä 36,1 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 19,25 %
284:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Mikael Grannas
Sipoon saaristoa

Sipoo (ruots. Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudenmaan maakunnassa. Sipoon naapurikuntia ovat lännessä Helsinki, Vantaa, Kerava, Tuusula ja Järvenpää, idässä Porvoo ja Pornainen sekä pohjoisessa Mäntsälä. Kunnassa on 19 022 asukasta[2] ja sen pinta-ala on 698,60 km², josta 339,62 km² on maata ja loput 3,00 km² sisävesialueita.[1] Sipoo on osa Helsingin metropolialuetta [5]

Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 61 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen suomen ja 36 prosenttia ruotsin.

Vuoden 2009 alussa Sipoosta siirrettiin noin 30 neliökilometrin laajuinen alue Helsinkiin. Siirrettyyn alueeseen kuuluvat muun muassa Östersundom, Karhusaari ja Landbo.

Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma ja Västerskog) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–90-luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin.

Sipoo liittyi HSL-alueeseen 1. tammikuuta 2012, joten Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Keravalla ja Kirkkonummella käytössä oleva matkakortti kelpaa myös Sipoon linja-autoliikenteessä. Siirtymäkauden liikennöintisopimukset kuitenkin jatkuvat vielä monta vuotta; viimenen sopimus päättyy vasta vuoden 2019 lopussa.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt hiidenkiukaita. Nykyinen asutus on kuitenkin vuosilta 1000–1200.lähde? Sipoonjoen suulla oli tuolloin linnoitus ja kauppapaikka.lähde? Sipoo mainitaan ensi kerran 1352.

1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita (mm. Östersundom, Hitå, Eriksnäs). Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana, josta se itsenäistyi 1425. 1600-luvulla pitäjässä oli salpietarikeittämö, 1700-luvulla alkoi kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus. Täysin ruotsinkielisestä Sipoosta tuli kaksikielinen vuonna 1953, enemmistökielenä ruotsi. Vuodesta 2003 suomi on virallisesti ollut kunnan enemmistökieli.

Vuoden 2009 alueliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunki esitti kesällä 2006 valtioneuvostolle, että läntisestä Sipoosta liitettäisiin noin 50 neliökilometriä maata Helsinkiin. Sipoon kunta vastusti esitystä ja piti perusteluita liitokselle lainvastaisina. Valtioneuvosto päätti 28. kesäkuuta 2007 äänin 8–4 Sipoon lounaisosan, selvitysmies Pekka Myllyniemen ehdotuksen mukaisen noin 30 neliökilometrin suuruisen alueen liittämisestä Helsinkiin vuoden 2009 alusta [7]. Päätöksestä jätettiin useita valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi kaikki valitukset 15. tammikuuta 2008.[8]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen. Sipoon ja Helsingin välistä osakuntaliitosta ei kuitenkaan ole huomioitu tiedoissa vuosien 1980–2007 osalta.[9]

Sipoon väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
12 971
1985
  
13 875
1990
  
14 671
1995
  
15 497
2000
  
17 477
2005
  
18 719
2010
  
18 253
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Kylät ja taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoon kunnan alueella olevia kyliä [10]: Söderkulla, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Gumbostrand, Hangelby, Hindsby, Herrala (Hertsby), Immersby, Kalkkiranta (Kalkstrand), Kallbäck, Kirkonkylä (Kyrkoby), Kärr, Linnanpelto (Borgby), Löparö, Majvik, Martinkylä (Mårtensby), Massby, Myyras (Myras), Nevas, Nikkilä (Nickby), Pigby, Savijärvi, Simsalo (Simsalö), Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Talma (Tallmo), Träskby, Box, Västerskog, Etelä-Paippinen (Södra Paipis), Pohjois-Paippinen (Norra Paipis)

Sipoonjoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoonjoki on noin 37 kilometriä pitkä, monihaarainen joki, josta noin 30 km sijaitsee Sipoossa. 1800-luvun lopulla joki oli vielä niin leveä ja syvä, että siinä pystyi liikkumaan laivoillakin. Nykyisellään se muistuttaa joiltakin osiltaan enemmänkin ojaa. Joen mukaan on nimetty Sipoon toinen yläaste, Sipoonjoen koulu.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoon tiilikirkko (T. Decker, 1885) ja vanha Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko (1400-luvun alkupuolelta), Paippisten kyläkirkko, Savijärven ja Söderkullan kartanot.

Sipoon vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoon kunnan vaakunan on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson. Vaakunassa on mustaa taustaa vasten hopeinen suden pää aaltoilevaksi muotoillun parrun päällä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanvaakunan 16.6.1954 ja Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan 25.2.1955.

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Topeliusviikko, tammikuun puolivälissä
  • Susihiihto, maaliskuun alussa
  • Susirock, toukokuun lopulla
  • Sipoon kesä soi, kesällä
  • Naarassuden juoksu, elokuun lopulla
  • Kalkkirantajazz, elokuun alussa

Tunnettuja sipoolaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoon ystävyyskunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelo Suomen postinumeroista kunnittain#Uusimaa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiatietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]