Sipoo

Sipoo Sibbo
vaakuna	sijainti
www.sipoo.fi
Sijainti	60°22′35″N, 25°16′20″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Perustettu	1425
Pinta-ala ilman merialueita	342,62 km² 240:nneksi suurin 2011
Kokonaispinta-ala	698,59 km² 177:nneksi suurin 2011
– maa	339,62 km²
– sisävesi	3,00 km²
– meri	355,97 km²
Väkiluku	18 528 62:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	54,56 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	21,1 %
– 15–64-v.	64,4 %
– yli 64-v.	14,5 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	60,3 %
– ruotsinkielisiä	37,4 %
– muut	2,3 %
Kunnallisvero	19,25 % 267:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Mikael Grannas

Sipoon saaristoa

Sipoo (ruots. Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Sipoon naapurikuntia ovat lännessä Helsinki, Vantaa, Kerava, Tuusula ja Järvenpää, idässä Porvoo ja Pornainen sekä pohjoisessa Mäntsälä. Kunnassa on 18 528 asukasta ja sen pinta-ala on 698,59 km², josta 339,62 km² on maata ja loput 3,00 km² sisävesialueita.

Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 60 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen suomen ja 37 prosenttia ruotsin.

Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma ja Västerskog) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–90-luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin.

Vuoden 2009 alussa Sipoosta siirrettiin noin 30 neliökilometrin laajuinen alue Helsinkiin. Siirrettyyn alueeseen kuuluvat muun muassa Östersundom eli Itäsalmi, Karhusaari ja Landbo.

Sipoo liittyi HSL-alueeseen 1. tammikuuta 2012 alkaen jolloin nyt Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Keravalla ja Kirkkonummella käytössä oleva matkakortti alkaa kelvata Sipoon linja-autoliikenteessä. Siirtymäkauden liikennöintisopimukset kuitenkin jatkuvat vielä monta vuotta; viimenen sopimus päättyy vasta vuoden 2019 lopussa.

Historia

Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt hiidenkiukaita. Nykyinen asutus on kuitenkin vuosilta 1000–1200.^lähde? Sipoonjoen suulla oli tuolloin linnoitus ja kauppapaikka.^lähde? Sipoo mainitaan ensi kerran 1352.

1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita (mm. Östersundom, Hitå, Eriksnäs). Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana, josta se itsenäistyi 1425. 1600-luvulla pitäjässä oli salpietarikeittämö, 1700-luvulla alkoi kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus. Ruotsinkielisestä Sipoosta tuli kaksikielinen vuonna 1953, enemmistökielenä ruotsi. Vuodesta 2003 suomi on virallisesti ollut kunnan enemmistökieli.

Vuoden 2009 alueliitos

Helsingin kaupunki esitti kesällä 2006 valtioneuvostolle, että läntisestä Sipoosta liitettäisiin noin 50 neliökilometriä maata Helsinkiin. Sipoon kunta vastusti esitystä ja piti perusteluita liitokselle lainvastaisina. Valtioneuvosto päätti 28. kesäkuuta 2007 äänin 8–4 Sipoon lounaisosan, selvitysmies Pekka Myllyniemen ehdotuksen mukaisen noin 30 neliökilometrin suuruisen alueen liittämisestä Helsinkiin vuoden 2009 alusta . Päätöksestä jätettiin useita valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi kaikki valitukset 15. tammikuuta 2008.

Kylät ja taajamat

Sipoon kunnan alueella olevia kyliä : Söderkulla, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Gumbostrand, Hangelby, Hindsby, Herrala (Hertsby), Immersby, Kalkkiranta (Kalkstrand), Kallbäck, Kirkonkylä (Kyrkoby), Kärr, Linnanpelto (Borgby), Löparö, Majvik, Martinkylä (Mårtensby), Massby, Myyras (Myras), Nevas, Nikkilä (Nickby), Pigby, Savijärvi, Simsalo (Simsalö), Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Talma (Tallmo), Träskby, Box, Västerskog, Etelä-Paippinen (Södra Paipis), Pohjois-Paippinen (Norra Paipis)

Sipoonjoki

Sipoonjoki on noin 37 kilometriä pitkä, monihaarainen joki, josta noin 30 km sijaitsee Sipoossa. 1800-luvun lopulla joki oli vielä niin leveä ja syvä, että siinä pystyi liikkumaan laivoillakin. Nykyisellään se muistuttaa joiltakin osiltaan enemmänkin ojaa. Joen mukaan on nimetty Sipoon toinen yläaste, Sipoonjoen koulu.

Nähtävyyksiä

Sipoon vanha kirkko

Sipoon uusi kirkko

Sipoon tiilikirkko (T. Decker, 1885) ja vanha Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko (1400-luvun alkupuolelta), Paippisten kyläkirkko, Savijärven ja Söderkullan kartanot.

Sipoon vaakuna

Sipoon kunnan vaakunan on suunnittellut heraldikko Olof Eriksson. Vaakunassa on mustaa taustaa vasten hopeinen suden pää aaltoilevaksi muotoillun parrun päällä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanvaakunan 16.6.1954 ja Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan 25.2.1955.

Tapahtumia

• Topeliusviikko, tammikuun puolivälissä
• Susirock, toukokuun lopulla
• Sipoon kesä soi, kesällä
• Naarassuden juoksu, elokuun lopulla
• Kalkkirantajazz, elokuun alussa

Tunnettuja sipoolaisia

• Zachris (Sakari) Topelius, kirjailija ja historiantutkija
• Carl Enckell, ministeri
• A. I. Virtanen, akateemikko
• Jan Stenfors, muusikko
• Hjallis Harkimo, liikemies
• André Wickström, koomikko
• Mikael Ylöstalo, yleisurheilija

Sipoon ystävyyskunnat

• Aurskog-Høland: Norjalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 50 km Oslosta itään aivan Norjan ja Ruotsin rajalla. Kunnassa on noin 13 000 asukasta.
• Frederikssund: Sipoon tanskalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 40 km Kööpenhaminasta luoteeseen. Kunnassa on noin 18 000 asukasta.
• Kumla: Kumla sijaitsee noin 200 km Tukholmasta lounaaseen, lähellä Örebrota. Asukkaita on noin 19 100.
• Kuusalu: Sipoon virolainen ystävyyskunta Kuusalu sijaitsee noin 40 km Tallinnasta itään. Kuusalun asukasluku on noin 6 800.

Lähteet

Tilastot

• Väestörekisterikeskus: Kuntien asukasluvut kuukausittain

Historiatietoja

• Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sipoo Wikimedia Commonsissa

• Sipoon kunnan kotisivut
• Suvi Sipoo 2006, kalenteri Sipoon tapahtumista
• Itä-Uudenmaan tapahtumakalenteri
• Sipoon lukio Sipoon lukion verkkosivu

Pääkaupunkiseutu ja Helsingin seutu

Uudenmaan maakunnan kunnat

Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti

Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola