Sipoo

Wikipedia

Sipoo Sibbo

vaakuna	sijainti
www.sipoo.fi
Sijainti	60°22′35″N, 25°16′20″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Itä-Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Porvoon seutukunta
Perustettu	1425
Pinta-ala	725,57 km² 165. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	364,05 km²
– sisävesi	3,13 km²
– meri	358,39 km²
Väkiluku	19 597 56. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	53,83 as/km² (30.4.2008)
Kunnallisvero	18,75 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Markku Luoma

Sipoo (ruots. Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Sipoon naapurikuntia ovat lännessä Vantaa, Kerava, Tuusula ja Järvenpää sekä idässä Porvoo ja Pornainen. Kunnassa asuu 19 597 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 725,57 km², josta 364,05 km² on maata ja loput 3,13 km² sisävesialueita.^[1]

Kunta on kaksikielinen. Sen asukkaista 61 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen suomen ja 38 prosenttia ruotsin.

Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma, Västerskog ja Itäsalmi) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–90-luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin.

Helsingin kaupunki esitti kesällä 2006 valtioneuvostolle, että läntisestä Sipoosta liitettäisiin noin 50 neliökilometriä maata Helsinkiin. Sipoon kunta vastusti esitystä ja piti perusteluita liitokselle lainvastaisina. Valtioneuvosto päätti 28. kesäkuuta 2007 äänin 8–4 Sipoon lounaisosan, selvitysmies Pekka Myllyniemen ehdotuksen mukaisen noin 30 neliökilometrin suuruisen alueen liittämisestä Helsinkiin vuoden 2009 alusta ^[4]. Päätöksestä jätettiin useita valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi kaikki valitukset 15. tammikuuta 2008^[5]

[muokkaa] Historia

Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt mm. hiidenkiukaita. Nykyinen asutus on kuitenkin vuosilta 1000–1200. Sipoonjoen suulla oli tuolloin linnoitus ja kauppapaikka. Sipoo mainitaan ensi kerran 1352.

1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita (mm. Östersundom, Hitå, Eriksnäs). Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana, josta se itsenäistyi 1425. 1600-luvulla pitäjässä oli salpietarikeittämö, 1700-luvulla alkoi kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus. Sipoosta tuli kaksikielinen vuonna 1953, enemmistökielenä ruotsi. Vuodesta 2003 suomi on virallisesti ollut kunnan enemmistökieli.

[muokkaa] Kylät ja taajamat

Sipoon kunnan alueella olevia kyliä ^[6]: Landbo, Itäsalmi (Östersundom), Söderkulla, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Gumbostrand, Hangelby, Hindsby, Herrala (Hertsby), Immersby, Kalkkiranta (Kalkstrand), Kallbäck, Kirkonkylä (Kyrkoby), Kärr, Linnanpelto (Borgby), Löparö, Majvik, Martinkylä (Mårtensby), Massby, Myyras (Myras), Nevas, Nikkilä (Nickby), Pigby, Savijärvi, Simsalo (Simsalö), Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Talma (Tallmo), Träskby, Box, Västerskog, Etelä- ja Pohjois-Paippinen (Södra ja Norra Paipis)

[muokkaa] Sipoonjoki

Sipoonjoki on noin 37 kilometriä pitkä, monihaarainen joki, josta noin 30 km sijaitsee Sipoossa. 1800-luvun lopulla joki oli vielä niin leveä ja syvä, että siinä pystyi liikkumaan laivoillakin. Nykyisin se muistuttaa joiltakin osin enemmän ojaa. Joen mukaan on nimetty Sipoon yläaste, Sipoonjoen koulu.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Sipoon vanha kirkko

Topeliuksen vanhuudenkoti Koivuniemi (ruots. Björkudden), Sipoon tiilikirkko (T. Decker, 1885) ja vanha Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko (1400-luvun alkupuolelta), Itäsalmen kappeli, Paippisten kyläkirkko, Savijärven ja Söderkullan kartanot.

[muokkaa] Sipoon vaakuna

Sipoon kunnan vaakunan on suunnittellut heraldikko Olof Eriksson. Vaakunassa on mustaa taustaa vasten hopeinen suden pää aaltoilevaksi muotoillun parrun päällä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanvaakunan 16.6.1954 ja Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan 25.2.1955.

[muokkaa] Tapahtumia

Lukuisia eri tapahtumia, mm. Topeliusviikko, Susirock ja Sipoon kesä soi [1].

[muokkaa] Tunnettuja sipoolaisia

Kirjailija ja historiantutkija Zacharias Topelius
Ministeri Carl Enckell
Akateemikko A. I. Virtanen
Muusikko Jan Stenfors
Liikemies Harry Harkimo
Koomikko André Wickström

[muokkaa] Sipoon ystävyyskunnat

Aurskog-Høland: Norjalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 50 km Oslosta itään aivan Norjan ja Ruotsin rajalla. Kunnassa on noin 13 000 asukasta.
Frederikssund: Sipoon tanskalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 40 km Kööpenhaminasta luoteeseen. Kunnassa on noin 18 000 asukasta.
Kumla: Kumla sijaitsee noin 200 km Tukholmasta lounaaseen, lähellä Örebrota. Asukkaita on noin 19 100.
Kuusalu: Sipoon virolainen ystävyyskunta Kuusalu sijaitsee noin 40 km Tallinnasta itään. Kuusalun asukasluku on noin 5 000.