Sipoo

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sipoo
Sibbo

vaakuna

sijainti

www.sipoo.fi
Sijainti 60°22′35″N, 25°16′20″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Itä-Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Perustettu 1425
Pinta-ala ilman merialueita 342,65 km²
243:nneksi suurin 2009 
Kokonaispinta-ala 698,68 km²
175:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 339,64 km²
– sisävesi 3,01 km²
– meri 356,03 km²
Väkiluku 17 895
62:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
väestötiheys 52,69 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 21,7 %
– 15–64-v. 64,7 %
– yli 64-v. 13,6 %
Äidinkieli 2008 [4]
suomenkielisiä 59,5 %
ruotsinkielisiä 38,6 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 18,75 %
334:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja Markku Luoma
Sipoon saaristoa

Sipoo (ruots. Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Itä-Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Sipoon naapurikuntia ovat lännessä Helsinki, Vantaa, Kerava, Tuusula ja Järvenpää sekä idässä Porvoo ja Pornainen. Kunnassa on 17 895 asukasta[2] ja sen pinta-ala on 698,68 km², josta 339,64 km² on maata ja loput 3,01 km² sisävesialueita.[1]

Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 60 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen suomen ja 39 prosenttia ruotsin.

Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma ja Västerskog) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–90-luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin.

Vuoden 2009 alussa Sipoosta siirrettiin noin 30 neliökilometrin laajuinen alue Helsinkiin. Siirrettyyn alueeseen kuuluvat muun muassa Östersundom, Karhusaari ja Landbo.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt hiidenkiukaita. Nykyinen asutus on kuitenkin vuosilta 1000–1200. Sipoonjoen suulla oli tuolloin linnoitus ja kauppapaikka. Sipoo mainitaan ensi kerran 1352.

1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita (mm. Östersundom, Hitå, Eriksnäs). Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana, josta se itsenäistyi 1425. 1600-luvulla pitäjässä oli salpietarikeittämö, 1700-luvulla alkoi kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus. Sipoosta tuli kaksikielinen vuonna 1953, enemmistökielenä ruotsi. Vuodesta 2003 suomi on virallisesti ollut kunnan enemmistökieli.

[muokkaa] Vuoden 2009 alueliitos

Helsingin kaupunki esitti kesällä 2006 valtioneuvostolle, että läntisestä Sipoosta liitettäisiin noin 50 neliökilometriä maata Helsinkiin. Sipoon kunta vastusti esitystä ja piti perusteluita liitokselle lainvastaisina. Valtioneuvosto päätti 28. kesäkuuta 2007 äänin 8–4 Sipoon lounaisosan, selvitysmies Pekka Myllyniemen ehdotuksen mukaisen noin 30 neliökilometrin suuruisen alueen liittämisestä Helsinkiin vuoden 2009 alusta [6]. Päätöksestä jätettiin useita valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi kaikki valitukset 15. tammikuuta 2008.[7]

[muokkaa] Kylät ja taajamat

Sipoon kunnan alueella olevia kyliä [8]: Söderkulla, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Gumbostrand, Hangelby, Hindsby, Herrala (Hertsby), Immersby, Kalkkiranta (Kalkstrand), Kallbäck, Kirkonkylä (Kyrkoby), Kärr, Linnanpelto (Borgby), Löparö, Majvik, Martinkylä (Mårtensby), Massby, Myyras (Myras), Nevas, Nikkilä (Nickby), Pigby, Savijärvi, Simsalo (Simsalö), Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Talma (Tallmo), Träskby, Box, Västerskog, Etelä-Paippinen (Södra Paipis), Pohjois-Paippinen (Norra Paipis)

[muokkaa] Sipoonjoki

Sipoonjoki on noin 37 kilometriä pitkä, monihaarainen joki, josta noin 30 km sijaitsee Sipoossa. 1800-luvun lopulla joki oli vielä niin leveä ja syvä, että siinä pystyi liikkumaan laivoillakin. Nykyisellään se muistuttaa joiltakin osiltaan enemmänkin ojaa. Joen mukaan on nimetty Sipoon yläaste, Sipoonjoen koulu.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Sipoon tiilikirkko (T. Decker, 1885) ja vanha Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko (1400-luvun alkupuolelta), Paippisten kyläkirkko, Savijärven ja Söderkullan kartanot.

[muokkaa] Sipoon vaakuna

Sipoon kunnan vaakunan on suunnittellut heraldikko Olof Eriksson. Vaakunassa on mustaa taustaa vasten hopeinen suden pää aaltoilevaksi muotoillun parrun päällä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanvaakunan 16.6.1954 ja Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan 25.2.1955.

[muokkaa] Tapahtumia

Topeliusviikko, Susirock ja Sipoon kesä soi [1].

[muokkaa] Tunnettuja sipoolaisia

[muokkaa] Sipoon ystävyyskunnat

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Tilastot

[muokkaa] Historiatietoja

[muokkaa] Viitteet

  1. 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
  6. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id63643.html
  7. KHO:n päätös
  8. Suomen sukututkimusseura: Sipoo

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sipoo.
Henkilökohtaiset työkalut