Kaunissaari (Sipoo)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 60°10.3′N, 25°20.2′E

Kaunissaaren etelärantaa.

Kaunissaari (ruots. Fagerö) on noin 2 km pitkä ja 800 metriä leveä saari Suomenlahdella Sipoossa, noin 22 kilometriä itään Helsingistä.[1] Nykyään saari on Helsingin kaupungin omistama ulkoilualue. Kaunissaaressa yhdistyvät ulkosaariston rajuus ja sisäsaariston rauhallisuus. Kaunissaari on 2 km pitkä ja 800 m leveä. Saaressa on kallioisia ja kivikkoisia rantoja sekä upeita hietikoita. Alueella on monipuolinen eläin- ja kasvikunta ja hyvät kalastusvedet. Kaunissaaren ulkoilupuisto on perustettu vuonna 1959. Alueen pinta-ala on 100 ha, ja vesialue noin 790 ha.[1]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaunissaaressa on vierasvenesatama, joka sijaitsee eräässä suojaisassa valkamassa saaren itäpuolella. Sataman syvyys on 1,9 metriä ja siinä on 60 venepaikkaa. Kiinnittyminen laituriin on maksullista.

Telttailu saaressa ei ole sallittua Saunaniemessä, eikä 100 m lähempänä kiinteistöjä.selvennä Muuten Kaunissaaressa telttailu ja lomailu on suosittua. Kaunissaaressa on 5 keittokatosta, joiden yhteydessä on vesipiste ja käymälä. Avotulen teko on muualla kielletty. Saaressa onkiminen on aina sallittua. Muuhun kalastukseen tarvitaan kalastuslupa.[1]

Telttoja metsässä.

Kaunissaaressa on kaksi hoidettua rantaa. Kaunissaaren uimarannan ja lauttasataman lähellä on kioski, jossa myydään monenlaista pientä, saaressa käy myös kauppalaiva. Kaunissaaressa sijaitsee myös yksinhuoltajaperheiden lomatalo, jossa he voivat yöpyä ja olla vapaasti. Saaressa on myös useiden helsinkiläisten venekerhojen mökkejä. Saaren eteläisellä puolella sijaitsee kesäisin pieni saaren "vakituisten asukkaiden" asuttama telttayhdyskunta.

Julkinen liikenne saareen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin Kaunissaareen on laivayhteys Vuosaaresta. Matka kestää noin 60 minuuttia.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnoitusupseeri Magnus Otto Nordenberg perusti vuonna 1728 Fageröön, nykyiseen Kaunissaareen, tuulivoimalla käyneen sahan, joka oli toiminnassa vuoteen 1742 saakka. Yhdessä veljensä Carl Fredrik Norden­bergin (myöhemmin Nordenskiöld) kanssa hän ryhtyi suunnittelemaan saareen suurta teollisuus­keskusta ja samalla markkinapaikkaa, jonne olisi rakennettu muun muassa myllyjä, laiva­telakka, kirjansitomo, köydenpunomo ja masuuni sekä suuri satama. Saaresta olisi tullut myös hylkeen­pyynnin keskus, ja hylkeistä saatavaa rasvaa olisi käytetty saippuan valmistukseen. Saarelle suunniteltiin ruutukaava, jonka mukaisesti rakennukset aiottiin sijoittaa. Aikomuksena oli myös hankkia kruunulta erivapauksia ja jopa muodostaa saaresta "ulkopoliittisesti neutraali tasavalta", joka olisi Ruotsin ja Venäjän välisten sotien ulkopuolella. Selvinä esikuvina hankkeelle olivat Zaanin teollisuuskeskus Hollannissa ja Alingsåsin teollisuuskeskus Ruotsissa lähellä Göteborgia. Saarta pidettiin sijaintinsakin vuoksi edullisena, koska sieltä olisi voitu toimittaa tavaraa myös Haminan ja Loviisan linnoitustöihin. Suunnitelmaa pidettiin kuitenkin täysin epärealistisena. Helsingin porvarit asettuivat sitä suorastaan vastustamaan, varsinkin kun saaren sahalaitoksesta olisi tullut Helsingin sahojen vaarallinen kilpailija ja pidettiin epäoikeudenmukaisena sitä, että se olisi saanut virallisia erioikeuksia. Suunnitelmat jäivätkin toteutumatta.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kaunissaari Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Viitattu 6.2.2015.
  2. Kaunissaaren reittiliikenne Cardinal Marine. Viitattu 6.2.2015.
  3. Kaksi 1700-luvun utopistista hanketta: Fagerö ja Reposaari (pdf) 1.12.2011. Viitattu 6.2.2015.
  4. Mikko Huhtamies: ”Utopian koordinaatit”, Pohjolan Atlantis: uskomattomia ideoita Itämerellä, s. 70–87. John Nurmisen säätiö, 2014. ISBN 978-952-9745-42-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]