Erivapaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Erivapaus eli dispanssi tarkoittaa poikkeuksen myöntämistä yleisestä oikeussäännöstä yksittäisessä tapauksessa. Erivapaus on keino lieventää lain säännöksiä muuttamatta itse lakia.

Erivapaus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallitusmuoto 1919[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1919 hallitusmuodon 29 §:n mukaan tasavallan presidentillä oli oikeus suoda vapautus lain säännöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sellaisen erivapauden myöntämiseen oli erikseen laissa sallittu. Erivapauden saaminen tuli kyseeseen vain niissä tapauksissa, jossa se nimenomaisen lain säännöksen mukaan oli luvallinen. [1][L 1]

Vakiintuneen käytännön mukaisesti asetuksen säännöksistä voitiin myöntää erivapaus ilman eri säännöstä, ellei erivapauden myöntämistä ollut nimenomaisella säännöksellä tai tavanomaisesti kielletty.[1]

Erivapaus virkaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erivapaus on yksittäistapauksessa myönnettävä poikkeus kelpoisuussäännöksistä. Varsinaisesta erivapaudesta on kyse silloin, kun poiketaan asetuksen tai sitä ylemmänasteisen säädöksen normista. Valtion virkamieslain mukaan valtioneuvosto voi erityisistä syistä myöntää erivapauden asetuksella säädetyistä kelpoisuusehdoista, paitsi tuomarin virkaan pääsemistä varten.[2][L 2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hakkila, Esko (toim.): ”Erivapaus”, Lakiasiain käsikirja, s. 162. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1938.
  2. Valtioneuvoston oikeuskanslerin ratkaisu (Diaarinumero OKV/670/1/2010 ym.) Finlex. 15.06.2010. Viitattu 27.3.2014.

Lakiviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hallitusmuoto (1919), 29 §:n 2. mom:
    ”Presidentillä on myös oikeus suoda vapautusta lain säännöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sellaisen erivapauden antamiseen on laissa myönnetty.”
  2. Valtion virkamieslain 8 §:n 2. mom:
    ”Jollei valtion virkaan vaadittavista tutkinnoista ja muista vastaavista erityisistä kelpoisuusvaatimuksista ole laissa säädetty, niistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella, jos se on asianomaiseen virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi perusteltua. Valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden asetuksella säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista, ei kuitenkaan tuomarin virkaan pääsemistä varten.”

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]