Sipoonkorven kansallispuisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sipoonkorven kansallispuisto

Sipoonkorven kansallispuiston tunnus

Sijainti
Lähin kaupunki
Helsinki, Vantaa
Pinta-ala
24 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
2011
Kävijämäärä
134 400[1] (2022)
Hallinto
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Sipoonkorven kansallispuisto perustettiin vuonna 2011 ja oli perustettaessa Suomen 36. kansallispuisto. Se on laajuudeltaan 24 km²[2] ja sijaitsee Helsingin, Vantaan ja Sipoon alueilla.[3]

Sipoonkorven metsä on viimeisiä rakentamattomia ympäristöjä Suomen pääkaupunkiseudulla Nuuksion järviylängön ohella. Kansallispuiston alueella on erilaisia metsiä, soita ja kulttuurimaisemia. Maasto on alueella vaihtelevaa ja korkeuserot suuria. Metsät ovat monin paikoin kuusivaltaisia, ja lisäksi tuoreita lehtomaisia kankaita ja kalliometsiä on paljon. Sipoonkorven halki virtaa Sipoonjoen sivujoki Byabäcken, jonka varrella, varsinkin lehtipuustoisilla alueilla, on runsas lintukanta.[2] Sipoonkorven kansallispuiston vesialueisiin kuuluvia järviä ovat Bakunkärrsträsket, Fallträsk, Gumböle träsk, Jöusjärv ja Storträsk.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Natur och Miljö -järjestö teki ehdotuksen kansallispuiston perustamisesta Sipoonkorpeen vuonna 2006.[4] Maaliskuussa 2011 eduskunta hyväksyi lain kansallispuiston perustamisesta,[5] ja laki tuli voimaan 1. toukokuuta 2011.[6] Virallisesti se avattiin 27. elokuuta 2011.

Kävijämäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puiston kävijämäärät vuosittain
Vuosi Kävijämäärä Lähde
2011 75 500 [7]
2012 95 000 [8]
2013 96 400 [9]
2014 75 200 [10]
2015 81 800 [11]
2016 82 300 [12]
2017 91 400 [13]
2018 98 700 [14]
2019 110 000 [15]
2020 204 000 [16]
2021 146 400 [17]
2022 134 400 [1]

Sipoonkorpi on ollut pitkään lähiseudun asukkaille tärkeä virkistäytymisalue, ja vuonna 2010 alueella kävi 51 000 vierailijaa. Kansallispuiston perustamisvuonna 2011 kävijöitä oli 75 500[7]. Vuonna 2017 kävijöitä oli 91 400[13] ja vuonna 2019 peräti 110 000.[15][18] Loppuvuodesta 2019 avattiin Sipoonkorpeen kulkua helpottava Sudentassu-silta, jonka uskottiin kasvattavan kävijämääriä entisestään.[19] Vuoden 2020 kävijämääräksi ilmoitettiin 204 000[16]. Lähes tuplaantuneen kävijämäärän syyksi nostettiin luonnossa virkistäytymisen suosio koronaviruspandemian aikana.[20] Metsähallitus vastasi kysyntään lisäämällä Sipoonkorpeen katoksia, telttailupaikkoja ja parkkipaikkoja.[21] Vuonna 2021 kävijämäärä oli 146 400[17]. Tammi- ja heinäkuun 2023 välillä Sipoonkorvessa vieraili ennätykselliset 101 000 ihmistä.[22]

Retkeilymahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sipoonkorvessa on kuusi luontopolkua. Byabäckenin luontopolku on 1,4 kilometriä pitkä, Bakunkärrin kierros 2 kilometriä, Knutersin kierros 3,8 kilometriä, Fiskträskin kierros 4,7 kilometriä ja Kalkinpolttajanpolku 4,8 kilometriä. Lisäksi Storträskille johtaa kilometrin pituinen esteetön reitti.[23]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 14.12.2023.
  2. ↑ a b Sipoonkorven luonto luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 13.12.2023.
  3. ↑ Kansallispuisto-status lisää Sipoonkorven kiinnostavuutta Yle Helsinki. 27.8.2011. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 28.8.2011. [vanhentunut linkki]
  4. ↑ Sipoonkorven kansallispuisto on hyvä alku pääkaupunkiseudun itäosan suojelu- ja virkistysalueverkostolle 2.3.2011. Suomen luonnonsuojeluliitto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 28.8.2011.
  5. ↑ Sipoonkorvesta Suomen kolmaskymmeneskuudes kansallispuisto 2.3.2011. Vantaa: Metsähallitus. Arkistoitu 5.6.2011. Viitattu 28.8.2011.
  6. ↑ Laaksonen, Jouni: Retkelijän kansallispuistot, s. 27. Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29099-5.
  7. ↑ a b Käyntimäärät kansallispuistoittain 2011 Metsähallitus. Arkistoitu 8.3.2012.
  8. ↑ Käyntimääriä suojelu- ja retkeilyalueilla sekä asiakaspalvelupisteissä Metsähallitus. Arkistoitu 6.11.2014.
  9. ↑ Käyntimääriä suojelu- ja retkeilyalueilla sekä asiakaspalvelupisteissä Metsähallitus. Arkistoitu 6.11.2014.
  10. ↑ Käyntimäärät kansallispuistoittain 2014 Metsähallitus. Arkistoitu 29.6.2015.
  11. ↑ Käyntimäärät kansallispuistoittain 2015 Metsähallitus. Arkistoitu 11.2.2016.
  12. ↑ Käyntimäärät kansallispuistoittain 2016 Metsähallitus. Arkistoitu 6.6.2017.
  13. ↑ a b Käyntimäärät kansallispuistoittain 2017 Metsähallitus. Arkistoitu 13.3.2018.
  14. ↑ Käyntimäärät kansallispuistoittain 2018 Metsähallitus. Arkistoitu 12.3.2019.
  15. ↑ a b Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Arkistoitu 10.6.2020.
  16. ↑ a b Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Arkistoitu 30.7.2021.
  17. ↑ a b Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Arkistoitu 20.9.2022.
  18. ↑ Kahden miljoonan euron silta rakennetaan lähelle Kuusijärveä – Suunnitelmissa myös kiipeilypuisto, ravintoloita, uusi porttirakennus… Vantaan Sanomat. 6.6.2018. Viitattu 6.1.2021.
  19. ↑ Vantaan kaupunki: Sipoonkorven kansallispuisto on yhä suositumpi Visit Vantaa. Viitattu 6.1.2021.
  20. ↑ Rita, Mikko: Koronavuosi veti pääkaupunkiseudun kansallispuistot kävijäennätykseen Yle. 26.1.2021. Viitattu 14.2.2021.
  21. ↑ Helpinen, Varpu: Sipoonkorven kansallispuisto sai uuden keittokatoksen sekä lisää leiri- ja parkkipaikkoja Yle. 7.7.2022. Viitattu 8.7.2022.
  22. ↑ Pietiläinen, Jari: Sipoonkorpi uhkaa jo Nuuksion suosiota – Retkeilijämäärän rajuun kasvuun 3 selkeää syytä Vantaan Sanomat. 14.9.2023. Viitattu 14.9.2023.
  23. ↑ Sipoonkorven reitit luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 13.12.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sipoonkorven_kansallispuisto&oldid=22046585”