Pernaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pernaja
Pernå
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Loviisa
Pernaja.vaakuna.svg Pernaja.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°26′55″N, 26°01′55″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Itä-Uudenmaan maakunta
Seutukunta Loviisan seutukunta
Perustettu
Liitetty 2010
– liitoskunnat Loviisa
Ruotsinpyhtää
Liljendal
Pernaja
– syntynyt kunta Loviisa
Pinta-ala 1 107,07 km² [1]
(1.1.2009)
– maa 419,47 km²
– sisävesi 7,33 km²
– meri 680,27 km²
Väkiluku 3 961  [2]
(31.12.2009)
väestötiheys 9,44 as/km² (31.12.2009)
Ikäjakauma 2008 [3]
– 0–14-v. 17,6 %
– 15–64-v. 65,0 %
– yli 64-v. 17,4 %

Pernaja (ruots. Pernå) on vuonna 2010 Loviisan kaupunkiin liitetty entinen Suomen kunta ja jo keskiajalla perustettu kirkkopitäjä Uudellamaalla. Pernajan kunta oli osa Itä-Uudenmaan maakuntaa ja Etelä-Suomen lääniä. Kunnassa asui vuonna 2009 3 961 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 1 107,07 km², josta 419,47 km² oli maata ja 7,33 km² sisävesialueita.[1] Kunta oli kaksikielinen, 58 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 40 prosenttia suomea. Pernajan naapurikunnat olivat Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Ruotsinpyhtää.

Pernaja liitetiin vuoden 2010 alussa Loviisaan yhdessä Liljendalin ja Ruotsinpyhtään kanssa.

Sisällysluettelo

Maantiede [muokkaa]

Pernajan alue käsittää pääosin Pernajanlahden ympäristöä. Suurimpia järviä ovat Hamarinjärvi, Hopjärvi (neljäsosa), Niinijärvi, Paavalinkylänjärvi, Riikinjärvi, Sarvilahdenjärvi ja Vanhankylänjärvi. Suurimmat saaret ovat Sarvisalo ja Keipsalo.

Asutushistoriaa [muokkaa]

Muun muassa paikannimitutkimuksen avulla on voitu selvittää miten vakituinen asutus syntyi 1200- ja 1300 -luvulla. Jossain määrin asuttajat olivat myös suomenkielisiä, vaikka pääosa suomenkielisistä asusti alueella vain osan vuodesta, metsästäen ja kalastaen.

Paikannimissä on koko joukko suomenkielisiä. Nimet viittaavat kalastukseen ja metsästykseen, eli todennäköisesti metsästäjät ja kalastajat tulivat alueelle muutamaksi kuukaudeksi Hämeestä. Osa nimistä viittaa siihen, että jonkin verran ympärivuotista suomalaisasutusta oli jo keskiajalla. Tutkimus on paljastanut, että esimerkiksi paikannimi Rike tarkoitti alun pitäen Riihijokea. Ike-loppu viittaa jokeen. Riihen olemassaolo puolestaan viittaa maanviljelyyn ja merkitsee ympärivuotista asutusta. Samanlaisia suomenkielisperäisiä nimiä ovat myös Porvoon puolella Ylike eli Ylijoki sekä Pernajassa sijaitseva Tervik, jonka alkumuoto oli Tervajoki, sittemmin Tervike.[4]

1900-luvulla Pernajan Kabbölessä eli myös virolainen yhteisö, Kabbölen virolaiset.

Kyliä [muokkaa]

Bagarböle, Baggböle, Baggnäs, Bergby, Blybergs, Böle, Erlandsböle, Fasarby, Garpgård, Gerby, Gislarböle, Gislom, Greggböle, Grevböle, Haddom, Hartola[5] (Hardom), Hormnäs, Horslök, Hämeenkylä (Tavastby), Härkäpää (Härpe), Idlax, Isnäs, Kabböle, Kinnarinkylä (Skinnarby), Kirkonkylä (Kyrkoby), Kivisalo (Kjevsalö), Koskenkylä (Forsby), Kukumi (Kuggom), Kuuskoski (Kuskosk), Kärppä (Kärpe), Lapinkylä (Labby), Lappnor, Malmsby, Malmgård, Näse, Paavalinkylä (Påvalsby), Pernajan pappila (Pernå prästgård), Pitkäpää, Pålböle, Riikki (Rike), Rosendal, Rösund, Sandvik, Sarvilahti (Sarvlax), Sarvisalo (Sarvsalö), Sjögård, Strömmen, Sundarö, Särkilahti (Särklax), Tervik, Tetom, Torsby, Tjuvö, Trännäs, Tjusterby, Vanhakylä (Gammelby), Villmansgård, Våtskär, Österby

Tunnettuja pernajalaisia [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2010.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2010.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 1.1.2010.
  4. Loviisan Sanomat 18.11.2003
  5. Suomen Sukututkimusseura

Tilastot [muokkaa]

Historiatietoa [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]