Pärnu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pärnu
Vaakuna Lippu
vaakuna lippu
Sijainti
Sijainti 58°23′N, 24°30′E
Valtio Viron lippu Viro
Maakunta Pärnumaa
Väkiluku 43 813 (1.1.2012)[1]
Pinta-ala 32,22[1] km²
Väestötiheys 1 359[1] as./km²
Kaupunginjohtaja Toomas Kivimägi
Sivusto www.parnu.ee

Pärnu (saks. Pernau) on kaupunki Pärnumaan maakunnassa, Virossa. Sen asukasluku vuonna 2012 oli 43 813.[1] Se sijaitsee Itämeren rannalla, eteläisessä Virossa. Kaupungin läpi virtaa Pärnujoki. Pärnua kutsutaan Viron kesäpääkaupungiksi, koska Viron tasavallan hallinto ja virallinen pääkaupungin asema siirtyy Pärnuun aina kesäisin. Pärnun lentoasema sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Pärnun keskustasta.lähde?

Pärnussa on paljon pieniä puutaloja

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiankirjoissa Pärnu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1251. Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721 kaupunki siirtyi Ruotsilta Venäjän keisarikunnan alaisuuteen. Pärnusta tuli osa Viron valtiota sen itsenäistyttyä ensimmäisen kerran vuonna 1918. Toisen maailmansodan aikana heinäkuusta 1941 syyskuuhun 1944 kaupunki oli saksalaisten miehittämänä.

Pärnun nykyisen torin paikalla oli kapearaiteisen rautatien Pärnun asema. Vuonna 1936 Pärnu sai uuden kapearaiteisen rautatien kautta suoran yhteyden Tallinnaan. Välimatka lyheni 146 kilometriin. Samalla asetettiin kulkuun Tallinnan sataman ja Pärnun välille kapearaiteisen rautatien moottorivaunujuna, joka oli lajissaan maailman nopein. Nopein matka-aika oli 3 tuntia 20 minuuttia.

Vuonna 1939 Pärnu jakautui neljään kaupunginosaan. Pärnujoen pohjoispuolella sijaitsi itäisempänä Räämä alev, joka oli lähinnä teollisuuskaupunginosa. Siitä länteen oli Ülejoe alev, joka oli yhdistetty kaupungin keskustaan Pärnujoen maantiesillalla. Saugajoen ja Pärnun lahden välissä oli Vana-Pärnu alev, josta johti Saugajoen ylittävä maantiesilta Ülejoen aleviin. Kaupungin keskusta oli Pärnujoen ja Pärnun lahden välisellä kannaksella. Siitä käytettiin nimeä Riia alev. Siellä sijaitsivat kaikki kaupungin tärkeimmät rakennukset, kuten Eesti Pankin paikalliskonttori, Nikolain kirkko, Raatihuone, Posti ja Lennätin, Tyttökymnaasi, Poikakymnaasi, Kauppakoulu, Endla teatteri, Rannasalong, Rannahotell, Rannapaviljon, Jahtklubi sekä Stadion, Naisten uimalaitos ja Miesten uimalaitos. Pärnujoen pohjoispuolella oli yksityisen kapearaiteisen rautatien rata Rabalta sekä Lavassaaren kuntaan että Sindiin.lähde?

Vuoden 2005 talvimyrsky nosti vedet kaupungin kaduille, ja monia rakennuksia jouduttiin evakuoimaan.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1840 [2] 1881lähde? 1897 [3] 1922lähde? 1934 [4] 1959 [5] 1970 [6] 1979 [7] 1989 [8] 2001 [1] 2006 [1] 2012 [1]
2 968 12 966 12 898 18 499 20 334 36 067 46 316 51 254 53 885 45 282 44 198 43 813

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pärnun ortodoksikirkko.
Pärnun ranta on suosittu matkakohde kesäisin.

Pärnu on suosittu kylpyläkaupunki, tunnetuin majoituspaikka lienee Rannahotell (Rantahotelli). Vuosina 19351937 rakennettu hotelli on Viron funktionalismin tunnetuimpia esimerkkejä.lähde?

  • Pärnun raatihuone rakennettiin vuonna 1797 kauppias P.R. Harderin asuintaloksi. Vuonna 1819 talo remontoitiin linnoituspäällikön eli komendantin taloksi. Rakennuksen pääosa on puhtaasti klassinen, ja jugend-tyylisessä lisärakennuksessa on myös uusgoottilaisia ja uusbarokkilaisia vivahteita.
  • Ortodoksinen Katariinan kirkko on rakennettu keisarinna Katariina II:n määräyksestä vuosina 17641768.
  • Tallinnan portti on ainoa säilynyt 1600-luvun suojavallin portti Baltian maissa (1675-1686). Portin vieressä on ainoa säilynyt pätkä koko kaupunkia ympäröineestä vallihaudasta, josta on vesiyhteys Pärnujokeen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Statistical Database: Population (PO0291: Population number, area and density by administrative unit or type of settlement, 1 January: Pärnu city (Tietokantahaku Viron tilastokeskuksen tietokannasta) Statistics Estonia, Tallinn. Viitattu 2013-05-03. (englanniksi)
  2. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki löytyy nimellä nimellä Pernov (Перновь) julkaisun sivulta 19/41 otsikon Liftljandskaja gubernija (Liivinmaan kuvernementti) yhteydestä.) Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  3. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Liftljandskaja gubernija. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Liivinmaan kuvernementti, kaupunki löytyy nimellä g. Pernov (г. Пернов)) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  4. Rahvastiku koostis ja korteriolud. 1. III 1934 Rahvaloenduse andmed, vihk II. (pdf) Riigi statistika keskbüroo. Tallinn, 1934.. Viitattu 2013-05-03. (viroksi)
  5. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  6. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-05-03. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pärnu.