Pärnu

Wikipedia

Sivulta puuttuu ensiarviointi. Tämä ilmoitus näytetään vain seulojille.

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pärnu


vaakuna	lippu

Maakunta

44 083 (1.1.2010)

32,22 km²

1 368,2 as./km²

Kaupunginjohtaja

Toomas Kivimägi

Sivusto

www.parnu.ee

Pärnu (saks. Pernau) on kaupunki Pärnumaan maakunnassa, Virossa. Sen asukasluku on 44 083 (2010), pinta-ala 33,22 neliökilometriä ja asukastiheys 1368,2 asukasta neliökilometrillä.^[1] Se sijaitsee Itämeren rannalla, eteläisessä Virossa. Kaupungin läpi virtaa Pärnujoki. Pärnua kutsutaan Viron kesäpääkaupungiksi, koska Viron tasavallan hallinto ja virallinen pääkaupungin asema siirtyy Pärnuun aina kesäisin. Pärnun lentoasema sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Pärnun keskustasta.

[muokkaa] Historia

Historiankirjoissa Pärnu mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1251. Pärnusta tuli osa Viron valtiota sen itsenäistyttyä ensimmäisen kerran vuonna 1918. Toisen maailmansodan aikana heinäkuusta 1941 syyskuuhun 1944 kaupunki oli saksalaisten miehittämänä.

Pärnun nykyisen torin paikalla oli kapearaiteisen rautatien Pärnun asema. Vuonna 1936 Pärnu sai uuden kapearaiteisen rautatien kautta suoran yhteyden Tallinnaan. Välimatka lyheni 146 kilometriin. Samalla asetettiin kulkuun Tallinnan sataman ja Pärnun välille kapearaiteisen rautatien moottorivaunujuna joka oli lajissaan maailman nopein. Nopein matka-aika oli 3 tuntia 20 minuuttia.

Vuonna 1939 Pärnu jakautui neljään kaupunginosaan. Pärnujoen pohjoispuolella sijaitsi itäisempänä Räämä alev, joka oli lähinnä teollisuuskaupunginosa. Siitä länteen oli Ülejoe alev, joka oli yhdistetty kaupungin keskustaan Pärnujoen maantiesillalla. Saugajoen ja Pärnun lahden välissä oli Vana-Pärnu alev, josta johti Saugajoen ylittävä maantiesilta Ülejoen aleviin. Kaupungin keskusta oli Pärnujoen ja Pärnun lahden välisellä kannaksella. Siitä käytettiin nimeä Riia alev. Siellä sijaitsivat kaikki kaupungin tärkeimmät rakennukset, kuten Eesti Pankin paikalliskonttori, Nikolain kirkko, Raatihuone, Posti ja Lennätin, Tyttökymnaasi, Poikakymnaasi, Kauppakoulu, Endla teatteri, Rannasalong, Rannahotell, Rannapaviljon, Jahtklubi sekä Stadion, Naisten uimalaitos ja Miesten uimalaitos. Pärnujoen pohjoispuolella oli yksityisen kapearaiteisen rautatien rata Rabalta sekä Lavassaaren kuntaan että Sindiin.

Vuoden 2005 talvimyrsky nosti vedet kaupungin kaduille, ja monia rakennuksia jouduttiin evakuoimaan.

[muokkaa] Väestö

1881	1897	1922	1934	1959	1970	1979	1989	2000	2009
12966	12898	18499	20334	22367	50224	54051	53885	46476	44024

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Pärnun ortodoksikirkko.

Pärnun ranta on suosittu matkakohde kesäisin.

Pärnu on suosittu kylpyläkaupunki, tunnetuin majoituspaikka lienee Rannahotell (Rantahotelli). Vuosina 1935–1937 rakennettu hotelli on Viron funkkiksen tunnetuimpia näytteitä.

Pärnun raatihuone rakennettiin vuonna 1797 kauppias P.R. Harderin asuintaloksi. Vuonna 1819 talo remontoitiin linnoituspäällikön eli komendantin taloksi. Rakennuksen pääosa on puhtaasti klassinen, ja jugend-tyylisessä lisärakennuksessa on myös uusgoottilaisia ja uusbarokkilaisia vivahteita.

Ortodoksinen Katariinan kirkko on rakennettu keisarinna Katariina II:n määräyksestä vuosina 1764–1768.

Tallinnan portti on ainoa säilynyt 1600-luvun suojavallin portti Baltian maissa (1675-1686). Portin vieressä on ainoa säilynyt pätkä koko kaupunkia ympäröineestä vallihaudasta, josta on vesiyhteys Pärnujokeen.