Raasepori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Raaseporin linnasta on oma artikkelinsa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Raasepori
Raseborg
Raasepori.vaakuna.svg Raasepori.sijainti.suomi.2009.svg

vaakuna

sijainti

www.raasepori.fi
Sijainti 59°58′30″N, 23°26′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Raaseporin seutukunta
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Karjaa (2009)
Pohja (2009)
Tammisaari (2009)
Pinta-ala ilman merialueita 1 215,35 km²
73:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 2 354,19 km²
34:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 1 147,99 km²
– sisävesi 67,36 km²
– meri 1 138,84 km²
Väkiluku 28 726
39:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 25,02 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 15,8 %
– 15–64-v. 61,5 %
– yli 64-v. 22,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 30,7 %
ruotsinkielisiä 65,6 %
– muut 3,7 %
Kunnallisvero 21,00 %
20:nneksi suurin 2013 [4]
Kunnanjohtaja Mårten Johansson

Raasepori (ruots. Raseborg) on eteläsuomalainen kaupunki, joka syntyi 1. tammikuuta 2009, kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit sekä Pohjan kunta yhdistyivät. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 18. kesäkuuta 2007. Raaseporin kaupungissa on 28 726 asukasta[2], joista hieman yli puolet asuu Tammisaaressa. Väkiluvultaan Raasepori on Suomen 39. suurin kunta. Raaseporin asukkaista 65,6 prosenttia on ruotsinkielisiä.[3]

Kaupungin nimi on peräisin Tammisaaren Snappertunassa sijaitsevasta Raaseporin linnasta. Historiallisesti seutu on myös keskiajalla kuulunut Raaseporin lääniin. Kaupungille valittiin kutsukilpailun perusteella uusi vaakuna, jota on kritisoitu sen epäheraldisuudesta ja valinnan menettelytapojen vuoksi.[5]

Suomen kunnista Raaseporissa on kuudenneksi eniten kesämökkejä. Vuoden 2009 alussa niitä oli 6 200.[6]

Raaseporin naapurikuntia ovat Hanko, Kemiönsaari, Salo, Inkoo ja Lohja. Raaseporin seurakuntayhtymään (ruots. Raseborgs kyrkliga samfällighet) kuuluu kahdeksan seurakuntaa: Bromarvin, Snappertunan, Tammisaaren ja Tenholan seurakunnat sekä Karjaan ja Pohjan suomen- ja ruotsinkieliset seurakunnat.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raasepori syntyi vuonna 2009, kun Tammisaari, Pohja ja Karjaa yhdistyivät kaksivuotisen liitosprosessin jälkeen. Alueella on sijainnut useita kuntia.

Raaseporin linna rakennettiin Snappertunaan 1300-luvulla. Karjaasta ja Tammisaaresta on myös ensimmäiset kirjalliset lähteet noilta ajoilta.

Tammisaari sai kaupunginoikeudet 1528, jolloin alueen hallinto siirtyi Snappertunasta sinne. Kaupungin merkittävän kirkon olemassaolo saattoi pelastaa sen kaupunkioikeudet, sillä kuningas Kaarle XI oli vielä 1690-luvulla aikeissa peruuttaa ne. 1600-luvulla kaupungin kaupankäynti kärsi myös merkantilismista eli valtion sääntelystä ja holhouksesta. Muun muassa vuonna 1614 ulkomaisten alusten tulo kaupungin satamaan kiellettiin ja vuonna 1636 ulkomaankauppa kiellettiin kokonaan.

1500-luvulla Raaseporin alueelle perustettiin useita Suomen ensimmäisistä ruukeista. Alueelle kehittyi merkittäviä ruukkikyliä kuten Fiskars, Billnäs, Fagervik, Antskog ja Åminnefors.

Usean kunnan alue alkoi yhdentyä 1900-luvun loppupuolella. Tosin Mustio oli liitetty Karjaan maalaiskuntaan jo 1929. Karjaan mlk puolestaan liitettiin Karjaaseen 1969. Vuonna 1977 alueella tehtiin suuria kuntaliitoksia; Snappertuna ja Tammisaaren mlk liitettiin Tammisaareen ja Bromarv jaettiin Tenholan ja Hangon kesken. Vuonna 1993 Tenhola liitettiin vielä Tammisaareen.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raasepori sijaitsee Länsi-Uudellamaalla aivan Hankoniemen kannassa. Kaupungin suuresta pinta-alasta ison osan vie sen halkova Pohjanpitäjänlahti. Kaupungin rannikkoa hallitsevat lukuisat saaret, joista suurimmat sijaitsevat Hankoniemen länsipuolella.

Yleisesti Raaseporin maaperää hallitsee Salpausselän pääasiassa moreeni- ja saviperäinen maa-aines. Kaupungin alueen metsät ovat pääasiassa kuivaa kangasta. Vesistöt koostuvat pääasiassa syvälle yltävistä lahdista ja saarien välisistä salmista, sekä muutamista järvistä. Suuria jokia ei ole; merkittävin on Mustionjoki.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Raaseporin väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
27 972
1985
  
28 140
1990
  
28 565
1995
  
28 567
2000
  
28 436
2005
  
28 396
2010
  
29 065
Lähde: Tilastokeskus.[7]

Kyliä ja taajamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin suurimmat taajamat ovat Tammisaaren ja Karjaan entiset kaupunkikeskustat. Tammisaari on vanha, 1500-luvulla perustettu kaupunki. Karjaa sen sijaan kehittyi asutuskeskukseksi vasta 1900-luvulla rautatieaseman ympärille.

Huomattavia taajamia ovat myös Mustio, Pohjan kirkonkylä (Pohjankuru) sekä Fiskars.

Tammisaaren alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Box, Bredvik, Bromarv, Båsa, Dragsvik, Fagernäs, Finby, Finby gränd, Gammelboda, Hangist, Harparskog, Hylta, Höstnäs, Ingvalsby, Jomalvik, Jussaari (Jussarö), Kalvdal, Kansjärvi (Kansjärv), Kelkkala (Kälkala), Kisa (Leksvall), Kivitok, Koivuniemi (Björknäs), Kuivasto (Kvigos), Kulla, Kårböle, Langansböle, Långstand, Malarby, Niitlahti (Nitlax), Norrstrand, Näset, Orvlax, Padva, Pargas, Parkkala (Barkala), Prästkulla, Raasepori (Raseborg), Rekuby, Riilahti (Rilax), Rösund, Siggby, Sillböle, Skogby, Skräddarböle, Skåldö, Sköldargård, Snappertuna, Sommarö, Svenkby, Tallbacka, Tenhola (Tenala), Trollböle, Trollshovda, Västervik, Vättlax, Öby, Östanberg, Österby

Karjaan alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Backby, Backgränd, Bengtsmora, Björnbollstad, Bondby, Brasby, Bredvik, Brynikbacka, Bålaby, Båtsmora, Bällarby, Bällby Bäljars , Degerby, Domargård, Dönsby, Finnbacka, Finnby, Grabbacka, Gösbacka, Heimos, Hållsnäs, Högben, Ingvallsby, Joddböle, Jällsby, Kansbacka, Karjaan asema (Karis station), Karjaan keskusta (Karis centrum), Kasabacka, Kasaby, Kaunislahti (Grundsjö), Kiila (Kila), Kleven, Knapsby, Konungsböle, Kroggård, Kudiby, Kurby, Kvarvbacka, Leppi (Läpp), Lågbacka, Lövkulla, Mangård, Meltola (Mjölbolsta), Mjölnarby, Mustio (Svartå), Nyby, Osmundsböle, Pappila (Prästgården), Päsarby, Reiböle, Romsarby, Sannäs, Sepänkylä (Smedsby), Snällböle, Starkom, Sutarkulla, Svarvarböle, Svedja, Tallmo, Torsböle, Visanbacka, Västanby, Österby

Pohjan alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Joensuu (Åminne), Åminnefors

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin kautta kulkee valtatie 25 Hyvinkäältä Hankoon. Se kulkee sekä Karjaan että Tammisaaren keskustojen ohi, ja noin kolmen kilometrin päässä Karjaan keskustasta siitä erkanee Helsinkiin johtava kantatie 51. Tammisaaresta Saloon johtaa kantatie 52.

Karjaan rautatieasema on risteysasema, jossa Helsingin ja Turun välinen rantarata leikkaa Hyvinkäältä Hankoon johtavan radan. Karjaalla pysähtyvät kaikki Helsingin ja Turun väliset junat. Sieltä kulkee myös taajamajunia Hankoon ja lähijunia Helsinkiin. Hyvinkään ja Karjaan välillä on vain tavaraliikennettä. Kunnassa on neljä henkilöliikenteen asemaa, Karjaa, Dragsvik, Tammisaari ja Skogby, joista kolmelta jälkimmäiseltä on yhteyksiä sekä Hankoon että Karjaalle kahden tunnin välein suuntaansa.

Yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. Pitäjään perustettiin noin vuonna 1630 Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki.

Nykyään huomattavimpia Raaseporin alueella toimivia yrityksiä ovat:

  • SBA-Interior Ab, Mustio, laivateollisuus (huonekalut, seinä- ja lattiaelementit), sekä laser- ja metallityöalihankinta. Suurin yksittäinen työnantaja Karjaan kaupungissa (v. 2004)
  • Oy Sisu Auto Ab, Suomen ainoa kuorma-autovalmistaja
  • Fiskars
  • Sirkus Finlandian kotikaupunki on Raasepori.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin tunnetuin nähtävyys on Raaseporin linnanrauniot, joka on Tammisaaren ja koko läntisen Uudenmaan merkittävin historiallinen jäänne. Linna on osittain entisöity ja kesäisin linnan läheisyydessä toimii kesäteatteri, jonka näyttelijät toimivat linnassa myös oppaana. Keskiajalta on peräisin myös Grabben kanava.

Kaupungissa on lukuisia kirkkoja, joista suurin on 1600-luvulla rakennettu Tammisaaren kirkko. Sen rakennustyöt pani alulle vuonna 1651 kreivi Gustaf Adolf Lejonhufvud. Kirkko sai nykyisen ulkoasunsa kaupunkia vuonna 1821 tuhonneen tulipalon jälkeen. Tenholan[8], Karjaan[9] ja Pohjan[10] kirkot ovat keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Muut kaupungin alueen kirkot Snappertunassa ja Mustiossa ovat 1600- ja 1700-lukujen puukirkkoja. Nykyinen Bromarvin kirkko on rakennettu aikaisemman palaneen kirkon paikalle 1980–1981.

Raaseporissa sijaitsee myös monia muistomerkkejä. Harparskogissa sijaitsee Mannerheimin kivi, joka on pystytetty paikalle, jossa sotamarsalkka Mannerheim vastaanotti vuonna 1941 Hangon rintamalla taistelleiden joukkojen ohimarssin. Karjaalla sijaitsee Maasillan taistelun muistomerkki ja Dragsvikissä sijaitsee Tammisaaren vankileirillä kuolleiden punaisten muistomerkki.

Mustionjoen varrella sijaitsee useita historiallisia ruukkikyliä. Tammisaaren vanhin kaupunginosa, Barckens Udde on suojeltu ja rauhoitettu uusilta rakennuksilta. Sen rakennuskanta koostuu pelkästään 1700- ja 1800-luvun rakennuksista.

Tammisaaren saariston kansallispuisto käsittää osan Raaseporin laajasta saaristosta. Tammisaaressa sijaitsee saariston luontoa esittelevä Tammisaaren luontokeskus. Tammisaaren saaristoon on mahdollista tutustua saaristoristeilyllä, joita tekee M/S Sunnan II. Laiva on entinen sisävesihöyrylaiva Saimaalta. Karjaan Lepinjärvi (Läppträsket) on lintujärvi.

Kaupunginalueella on lukuisia vanhoja kartanoita ja linnoja, kuten Mustion linna ja raunioituneet Grabbackan linna ja Junkarsborgin puulinna.

Kauan asutulla alueella on paljon hautakalmistoja eri aikakausilta. Niitä löytyy muun muassa Brobackasta, Stora ja Lilla näsetistä, sekä Kroggårdsmalmenista.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaseporin valtuuston enemmistö koostuu Ruotsalaisen Kansanpuolueen sekä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen valtuutetuista. Valtuuston puheenjohtaja on RKP:n Thomas Blomqvist. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on SDP:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ja toinen varapuheenjohtaja Kokoomuksen Erkki Rissanen. Alla puolueiden paikkaluvut kun jäseniä on 43:

Eduskuntavaalit 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla Raaseporin alueen puoluekannatuslukemat.

  • RKP 42,7 %
  • SDP 30,1 %
  • Kokoomus 7,6 %
  • Perussuomalaiset 6,4 %
  • Vihreät 5,3 %
  • Vasemmistoliitto 3,4 %
  • Keskusta 1,9 %
  • KD 1,5 %

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisen Pohjan kunnan alueella on myös kaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto.

Urheiluseuroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varuskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudenmaan Prikaati toimii Raaseporin alueella Dragsvikissä.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueella ennen sijainneet kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Vieläkö Raaseporin vaakunaa vatvotaan? Länsi-Uusimaa.
  6. Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009. suomi
  7. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  8. Tenholan seurakunta
  9. Karjaan kirkko
  10. Pyhän Marian kirkko - Pohjan Suomalainen Seurakunta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raasepori.