Harmaakivikirkko

Wikipedia

Harmaakivikirkko on luonnonkivestä rakennettu keskiaikainen kirkko, jonka pohjakaava on suorakaiteen muotoinen. Rakennusaineena on yleensä ollut graniitti. Suomen vanhimmat harmaakivikirkot on rakennettu Ahvenanmaalle 1200-luvun lopussa. Vanhin niistä on 1275–1285 rakennettu Jomalan kirkko, joka on samalla koko Suomen vanhin kivirakennus. ^[1] Manner-Suomessa ryhdyttiin rakentamaan kivikirkkoja 1400-luvun alussa, aluksi Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle.

Sisällysluettelo 1 Suomen harmaakivikirkkoja 1.1 Varsinais-Suomessa 1.2 Satakunnassa 1.3 Ahvenanmaalla 1.4 Uudellamaalla 1.5 Itä-Uudellamaalla 1.6 Hämeessä 1.7 Päijät-Hämeessä 2 Lähteet 3 Viitteet

[muokkaa] Suomen harmaakivikirkkoja

Pääartikkeli: Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista

[muokkaa] Varsinais-Suomessa

• Naantalin kirkko
• Nousiaisten kirkko
• Raision kirkko

[muokkaa] Satakunnassa

• Sastamalan kirkko

[muokkaa] Ahvenanmaalla

• Finströmin kirkko
• Eckerön kirkko
• Jomalan kirkko

[muokkaa] Uudellamaalla

• Lohjan Pyhän Laurin kirkko
• Kirkkonummen kirkko
• Espoon tuomiokirkko
• Helsingin pitäjän kirkko

[muokkaa] Itä-Uudellamaalla

• Pernajan kirkko
• Porvoon tuomiokirkko
• Sipoon vanha kirkko

[muokkaa] Hämeessä

• Hattulan Pyhän Ristin kirkko

[muokkaa] Päijät-Hämeessä

• Hollolan kirkko
• Sysmän kirkko

[muokkaa] Lähteet

• Markus Hiekkanen: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2007. ISBN 978-951-746-861-9.

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Hiekkanen 2007, s. 24

Tämä kirkkoa käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.