Hankoniemi
Wikipedia
Hankoniemi (ruots. Hangö udd, josta muodostunut ven. Гангут, Gangut) on niemimaa Manner-Suomen lounaiskolkassa, Suomenlahden rannikon länsipäässä. Siellä on Uddskatanin luonnonsuojelualue. Niemen kärjessä on Hangon kaupunki.
[muokkaa] Historiaa
Hankoniemeä on käytetty satamana ainakin 1200-luvulta alkaen. [1]
Hankoniemen sijainti on tärkeä Suomenlahden sotilaallisen hallinnan takia. Ensimmäisiä linnoituksia niemelle rakensivat ruotsalaiset vuonna 1656. Linnoitustahti kiihtyi vuosina 1790-1807, kun Venäjän uhka koettiin voimakkaammaksi. Suomen sodassa 1808-1809 Hankoniemen varuskunnan sotilaat komennettiin Suomenlinnan suojaksi, ja venäläiset miehittivät linnoituksen ilman taisteluita.
Krimin sodassa venäläiset puolustajat räjäyttivät perääntyessään linnoituksen itse. 1900-luvun alussa Hankoniemen linnoitusta taas kohennettiin Pietarin suojaksi.
Talvisodassa Hankoa pommitettiin raskaasti. Sodan päättäneessä Moskovan rauhansopimuksessa 1940 Hankoniemi oli luovutettava 30 vuodeksi Neuvostoliitolle, joka linnoitti alueen. Jatkosodassa alueella taisteltiin verisesti. Viimeiset neuvostojoukot vetäytyivät Hankoniemeltä 2. joulukuuta 1941. Virallisesti Neuvostoliitto luopui ennenaikaisesti vuokraoikeudestaan jatkosodan lopettaneessa Moskovan välirauhassa 1944. [2]
