Mökki
Wikipedia
Mökki on pienikokoinen, yleensä puusta rakennettu lomarakennus. Mökki voi olla virkistykseen ja lomailuun tarkoitettu kesämökki tai siirtolapuutarhamökki. Historiallisessa yhteydessä mökki viittaa usein mäkitupaan, vuokratilallisen asuntoon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kesämökki
Kesämökki on haja-asutusalueella tai saaressa sijaitseva virkistäytymiseen käytettävä loma-asunto. Vuoden 2006 lopussa Suomessa oli 475 051 kesämökkiä. Eniten mökkejä on Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Savon maakunnissa.[1]
Suomessa on kuntia, joiden väkimäärä vähintään tuplaantuu keskikesän loma-aikoina ja viikonloppuina. Vuoden 2009 alun kuntaliitosten myötä Suomen suurin mökkikunta on Länsi-Turunmaa (8 300 mökkiä). Seuraavina tulevat Hämeenlinna (7 600), Kouvola (7 500), Salo (7 000), Kuusamo (6 300), Raasepori (6 200), Mikkeli (5 700) ja Kuopio (5 200). Kuusamo oli pitkään johtava mökkikunta. Vuoden 2009 kuntamuutosten seurauksena Kuusamon ohitti mökkimäärässä peräti neljä kuntaa [2]
Suosituimpia kesämökkien paikkoja ovat vesistöjen rannat. Suomalainen kesämökki on perinteisesti hirsirakenteinen, mutta usein myös tolpparunkoinen ja puuverhoiltu. Kesämökkiin tai sen yhteyteen kuuluu lähes poikkeuksetta sauna ja tulisija: takka tai kamiina. Varustuksena on joskus sähkö. Ruuanvalmistus käy sähköllä tai kaasulla. Mökki voi olla kytketty vesijohtoverkostoon, tai siinä voi olla oma kaivo. Joihinkin mökkeihin talousvesi joudutaan tuomaan astioissa. Mikäli kesämökissä on viemäröinti, se on tyypillisesti saostuskaivon ja imeytysputkiston yhdistelmä, eikä yhdisty kunnalliseen viemäriverkostoon.
Loma-asuntojen kiinteistövero on useimmissa kunnissa suurempi kuin vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten verotus.
Kesämökkien varustus on parantunut viime vuosina suuresti, yhä useampi mökki rakennetaan täysillä mukavuuksilla varustetuksi talviasuttavaksi kakkosasunnoksi. Kaava- ja muut kunnan rakennusmääräykset voivat rajoittaa loma-asuntojen peruskorjausta ympärivuotiseen käyttöön.
Kesämökkeilyä on kritisoinut luonnonvaroja kuluttavana ja aivan erityisesti rantoja luonnolta ja siellä liikkuvilta ihmisiltä valtaavana muiden muassa Pentti Linkola. VTT:n laskelman mukaan keskimääräinen talvimökkeily syyskuusta toukokuuhun, 15 kertaa 200 kilometrin päähän aiheuttaa automatkoineen hiilidioksidipäästöjä 3 145 kg eli saman verran kuin yksi meno-paluulento Thaimaahan. Tästä puolet syntyy sähkölämmityksestä ja muusta sähkön kulutuksesta, kolmasosa automatkoista.[3]
[muokkaa] Mummonmökki
Joskus vanhoja pieniä lautarakenteisia mökkejä kutsutaan "mummonmökeiksi", erityisesti jos mökin väri on punamulta. Niissä on yleensä vain tupa ja yksi kamari.
[muokkaa] Siirtolapuutarhamökki
Kaupunkeihin rakennetuissa siirtolapuutarhoissa on palstoille usein oikeus rakentaa pieni siirtolapuutarhamökki. Tyypillisesti siirtolapuutarhamökkien koko, varustus ja ulkonäkö ovat puutarhan säännöissä tiukkaan rajoitettuja. Koko voi vaihdella 5-15 m² välillä, joskus sallitaan suurempiakin. Siirtolapuutarhamökeissä ei yleensä ole mitään mukavuuksia, joskin jotkut saattavat olla varustettuja sähköllä.
[muokkaa] Mökkikylä
Nykyisin erityisen suositut mökkialueet kaavoitetaan suhteellisen tiiviiksi ryhmiksi, mökkikyliksi. Tyypillisesti ranta jätetään tällöin yhteiskäyttöiseksi, ja rakennuspaikat ovat varsin pieniä.
Mökkikyliä löytyy myös runsaasti myös laskettelukeskusten yhteydestä, tällöin mökit on varusteltu ympärivuotista käyttöä varten. Usein varustelu vastaa täysin asuinrakennuksia. Tunturikylien mökit myydään usein lomaosakkeina, joihin voi liittyä eritasoisia siivous- ja kinteistönhuoltopalveluja.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Tilastokeskus: Suomessa 475 000 kesämökkiä 2006 23.05.2007. Tilastokeskus. Viitattu 26.12.2008.
- ↑ Tilastokeskus, Markku Nieminen: Kesämökkibarometri 2009 (pdf) (sivu 25) 19.3.2009. Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.5.2009. suomi
- ↑ Saarinen, Juhani: Mökkeily talvella voi rasittaa ilmastoa Thaimaan-loman verran HS.fi. 07.09.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.12.2008.
