Vårdö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vårdö
Vårdö.vaakuna.svg Vårdö.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.vardo.ax
Sijainti 60°14′40″N, 20°22′30″EKoordinaatit: 60°14′40″N, 20°22′30″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands skärgård
Pinta-ala ilman merialueita 101,99 km²
307:nneksi suurin 2014 
Kokonaispinta-ala 572,59 km²
203:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 101,59 km²
– sisävesi 0,40 km²
– meri 470,60 km²
Väkiluku 443
316:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 4,36 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 55,9 %
– yli 64-v. 28,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 5,0 %
ruotsinkielisiä 90,8 %
– muut 4,3 %
Kunnallisvero 18,50 %
304:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Magnus Sandberg
Venevajoja Västra Simskälassa

Vårdö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Vårdön asukasluku on 443 (30. syyskuuta 2014)[2] ja pinta-ala 572,59 km² (1. tammikuuta 2014), josta 101,59 km² on maata, 0,40 km² sisävesiä ja loput 470,60 km² merta.[1] Vårdön naapurikunnat ovat Föglö, Kumlinge, Lumparland, Saltvik, Sottunga ja Sund.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vårdö sijaitsee välittömästi Ahvenanmantereen itäpuolella. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja 90,8 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä.[3] Kunnan vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.[5]

Vårdön suurin kylä on pääsaaren keskiosassa sijaitseva Vargata, jossa sijaitsevat kauppa ja Ålandsbankenin konttori. Kirkko ja peruskoulu sijaitsevat vajaan kilometrin päässä Vargatasta itään. Kirkon naapureina ovat rukoushuone ja vuodelta 1877 oleva pappila, joka on rakennettu tuhotusta Bomarsundin linnoituksesta tuoduista tiilistä.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vårdössä sijaitsevasta Hummelvikin satamasta on autolauttayhteys Kumlingeen, Brändöhön ja Kustaviin sekä linja-autoyhteys Maarianhaminaan. Töftön kautta on lossiyhteys Sundin Prästöhön, josta alkavaa päätietä 2 pitkin on noin 35 kilometrin matka Maarianhaminaan ja vajaan 20 kilometrin matka pohjoisen Ahvenanmaan keskustaajamaan Godbyhyn. Kunnan pohjoisosassa sijaitseviin Simskälan saariin on niin ikään lossiyhteys. Vårdön alueisiin kuuluviin Ängön ja Bussön saariin on kierrettävä maanteitse Maarianhaminan, Lemlandin ja Lumparlandin kautta. Kesäisin liikennöi polkupyörälautta Simskälasta Saltvikin Tengsödavikiin.

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vårdön pääsaari on pinta-alaltaan Ahvenanmaan saarista viidenneksi suurin. [6] Muita huomattavia saaria ovat Västra Simskäla, Östra Simskäla, Sandö ja Töftö. Suurin osa Vårdön saarista on hyvin pieniä ja ne ovat levittäytyneet laajalle alueelle Ahvenanmantereen itäpuolelle. Kunnan eteläosan asutut saaret ovat melko reheviä, pohjoisosan saaret sen sijaan paikoin hyvinkin karuja. Ympärivuotista asutusta on vain pääsaarella ja sen suurehkoilla lähisaarilla. Vårdön ja Kumlingen välillä on Teilin merenselkä, Vårdön ja Sundin välillä taas Vargatanselkä. Lounaisosassaan Vårdö rajoittuu Lumparnin selkään.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vårdön alueelle on muodostunut pysyvä asutus huomattavasti myöhemmin kuin Ahvenanmantereelle. Ensimmäinen asiakirjamaininta Vårdöstä on vuodelta 1367. Vårdössä sijaitsee 1500-luvun alussa rakennettu, 1700- ja 1800-luvuilla laajennettu kirkko.[7] Vårdön seurakunta muodostettiin Sundin kappeliksi 1500-luvulla. Vuonna 1544 sen tiedetään jo varmasti olleen olemassa, koska tuona vuonna kruunu takavarikoi siltä toisen kirkonkellon. Seurakunta itsenäistyi vuonna 1866,[8] mutta nykyisin Vårdön ja Sundin seurakunnat toimivat jälleen yhdistyneinä.

Vårdön kautta kulki historiallinen, Tukholman ja Turun välinen Suuri Postitie, joka otettiin käyttöön Ruotsin postilaitoksen perustamisen myötä vuonna 1638. Tie saapui Sundin puolelta Bomarsundin laiturista Vargatanselän yli Vargatan laituriin, josta se eteni Vårdön pääsaaren poikki itärannalle Hullvikiin ja edelleen Teilin selän yli Kumlingeen. Tien reitti on merkitty puisin kilometripaaluin.

Suuren Pohjan sodan aikana Vårdön Lövö valittiin Ahvenanmaan kongressin pitopaikaksi, koska se sijaitsi suunnilleen postitien puolivälissä ja koska sillä oli hyvä satama. Kongressin aikana kylän asukasluku kasvoi tilapäisesti yli kahteentuhanteen.[9]

Vårdön asukasluku oli suurimmillaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, jolloin kunnassa asui lähes tuhat henkeä. Myös monet pienehköt ja melko syrjäiset saaret olivat tällöin asuttuja. Jo 1900-luvun alusta lähtien väkiluku kuitenkin laski poismuuton vuoksi. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan Vårdössä oli 552 asukasta[10], kymmenen vuotta myöhemmin asukkaita oli 460[11] ja vuoden 1985 lopussa enää 381.[12] Viime vuosikymmeninä väkiluku on jälleen alkanut nousta; vuoden 2001 alussa Vårdössä oli 409 asukasta.[13]

Tunnettuja vårdöläisiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vårdöstä olivat kotoisin musiikintutkija ja säveltäjä Otto Andersson sekä kirjailijat Aili Nordgren, Runar Salminen, Sally Salminen ja Anni Blomqvist. Anni Blomqvist asui itse Simskälassa, mutta sijoitti Myrskyluodon Maijan tapahtumat Väderskärin saarelle Vårdön pohjoisosaan.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Vårdön väestönkehitys 1980–2013
Vuosi Asukkaita
1980
  
387
1985
  
379
1990
  
386
1995
  
404
2000
  
409
2005
  
426
2010
  
452
2013
  
423
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Vuoden 2011 taajamarajauksen mukaan Vårdössä ei ole lainkaan taajamia.[15]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 13 kylää: Bergö, Bussö, Grundsunda, Ledsöra, Listersby, Lövö, Mickelsö, Sandö, Simskäla, Töftö, Vargata, Vårdö ja Ängö.[16]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vårdön kirkko
  • Ahvenanmaan koulumuseo

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b c Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979, s. 174. Otava 1979, Helsinki.
  6. Suomen merialueiden sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 64
  7. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 420. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  8. Otavan iso tietosanakirja, osa 10, palsta 186, 1965, Helsinki.
  9. När storpolitiken kom till Lövö 2010. Ålandstidningen. Viitattu 15.12.2013.
  10. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1963, s. 162. Helsinki: Otava, 1962.
  11. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 140. Helsinki: Otava, 1971.
  12. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1987, s. 176. Helsinki: Otava, 1986.
  13. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2002, s. 202. Helsinki: Otava, 2001.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  15. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
  16. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.