Elina Salo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Elina Salo
Elina Salo Moskovan Punaisella torilla filmifestivaalien aikaan vuonna 1961.
Elina Salo Moskovan Punaisella torilla filmifestivaalien aikaan vuonna 1961.
Syntymäaika 9. maaliskuuta 1936 (ikä 78)
Syntymäpaikka Sipoo
Aktiivisena 1956
Oikea nimi Aino Elina Salo
Merkittävät roolit Pikku Myy (Muumilaakson tarinoita) ja (Muumipeikko pyrstötähti), Airi Rykämö (Komisario Palmun erehdys), Kirsti Skrof (Kaasua, komisario Palmu!), Ritva Vehoniemi (Työmiehen päiväkirja), L. Onerva (Runoilija ja muusa), äiti (Tulitikkutehtaan tyttö), rouva Sjöholm (Kauas pilvet karkaavat), Claire (Le Havre)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Palkinnot

Aino Elina Salo (s. 9. maaliskuuta 1936 Sipoo) on suomalainen näyttelijä. Salo on tehnyt pitkän uran elokuvanäyttelijänä aina 1950-luvulta alkaen nykypäivän kansainvälisiin filmatisointeihin asti. Parhaiten hänet tunnettaneen vahvoista roolitöistään esimerkiksi Lilla Teaternissa ja Aki Kaurismäen elokuvissa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterikoulun vuosina 1955–1958 käynyt Elina Salo näytteli Suomen Filmiteollisuuden elokuvissa 1950-luvun puolivälistä saakka. Ensimmäinen muistettavampi elokuvarooli Salolla oli Maunu Kurkvaaran elokuvassa Patarouva (1959). Vuosikymmenen vaihteen tienoilla hän sijoittui useina vuosina ensimmäiselle sijalle Elokuva-Aitta-lehden järjestämissä ”Suomen suosituin elokuvanäyttelijätär” -äänestyksissä. Sittemmin hän on ollut niinkin erityyppisten ohjaajien kuin Aarne Tarkaksen, Matti Kassilan, Risto Jarvan ja Aki Kaurismäen luottonäyttelijöitä. Tuolloin Salo teki mieleenjääneet roolit muun muassa Kassilan ohjaamassa klassikossa Komisario Palmun erehdys (1960) sekä sitä seuranneessa Kaasua, komisario Palmu! -elokuvassa.

Alkuaikojen yksiulotteisten farssien ja pirteiden tyttöroolien jälkeen Salon vahva näyttelijäpersoonallisuus pääsi kunnolla esiin suomalaisen elokuvan ”uuden aallon” myötä muun muassa Jarvan ja Jaakko Pakkasvirran esikoiselokuvassa Yö vai päivä (1962) sekä etenkin Jarvan elokuvassa Työmiehen päiväkirja (1967).

Näiden vahvojen elokuvaroolien rinnalla Salo teki myös uraa teatterin puolella, muun muassa Intimiteatterin ja vuodesta 1967 lähtien myös Lilla Teaternin riveissä.

1970-luvulle tultaessa Elina Salon elokuvaura hiljeni, ja muutaman vuoden ajan hän teki vain pieniä sivurooleja. Rooli runoilija L. Onervana Jaakko Pakkasvirran Eino Leino -elokuvassa Runoilija ja muusa (1978) käynnisti taas uuden aktiivisemman suhdanteen. Tämän myöhäisemmän kauden merkittäviä tapauksia ovat olleet myös lukuisat taiten tehdyt luonneroolit Aki Kaurismäen elokuvissa. Sydäntäsärkevä osasuoritus rouva Sjöholmina elokuvassa Kauas pilvet karkaavat (1996) palkittiinkin Jussi-palkinnolla. Vuonna 2009 Salolle myönnettiin arvostetun ranskalaisen Ordre des Arts et des Lettres -ritarikunnan komentajamerkki. Salon viimeisin elokuvatyö on Clairen rooli elokuvassa Le Havre vuonna 2011. Tästä roolista hän sai jälleen parhaan naissivuosan Jussi-palkinnon.

Salo on näytellyt kaikkiaan yli 70 elokuvassa ja lukuisten pikkuroolien ohella hän on tehnyt sekä nuoruudessaan että vanhempana merkittäviä sivuosia, joista ilmenee hänen monilahjakkuutensa niin vakavan draaman tulkkina kuin komediennena.

Elina Salo on ollut pitkään myös lastenohjelmien rakastetuimpia televisioääniä. Hänet kuullaan Pikku Myyn ääniroolissa animaatiosarjassa Muumilaakson tarinoita sekä elokuvassa Muumipeikko ja pyrstötähti. Kyseistä roolia Salo on esittänyt aiemminkin Lilla Teaternin Muumi-näytelmissä sekä Vivica Bandlerin ohjaamassa ruotsinkielisessä televisionäytelmässä Mumintrollet (1969).

Näyttelijänuran lisäksi Elina Salo on levyttänyt musiikkia, joista suurin osa on lastenlauluja. Yksi tunnetuimpia hänen esittämiään kappaleita on vuonna 1979 levytetty ”Lähdetään Korkeasaareen”.[1]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elina Salo oli naimisissa Pertti Maisalan kanssa vuosina 1963–1976, ja heillä on tytär Saara (s. 1964).

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva Rooli
1956 Tyttö tuli taloon Lulu, sihteeri
1956 Rintamalotta Soilikki
1957 Herra sotaministeri Leena Autio
1958 Sotapojan heilat Sirkka Kolehmainen
1958 Kulkurin masurkka Annikki
1959 Taas tapaamme Suomisen perheen Laura Sorri
1959 Patarouva Kastehelmi Seppälä
1960 Skandaali tyttökoulussa Liisi Kortman
1960 Komisario Palmun erehdys Airi Rykämö
1960 Justus järjestää kaiken Bella
1960 Iloinen Linnanmäki Tuija
1961 Tähtisumua tyttö lyhdyn alla
1961 Minkkiturkki Liisa
1961 Kultainen vasikka Lahja Ahlroos
1961 Kaasua, komisario Palmu! Kirsti Skrof
1962 Yö vai päivä opettajatar Mattila
1962 Tie pimeään Anita Salmela
1962 Naiset, jotka minulle annoit Kati Korpi
1962 Älä nuolase... Elina Hankio
1963 Villin Pohjolan salattu laakso Tapion Inga, päällikön tytär
1965 Vaaksa vaaraa Liisa Liljefors, Paavon morsian
1966 Uhrina Helena Hermione
1967 Työmiehen päiväkirja Ritva Vehoniemi
1968 Liejukana Helen Webster
1969 Tre långa år Ritva Ekholm
1970 Bensaa suonissa baarin avustaja
1971 Niilon oppivuodet alakansakoulun opettaja
1971 Kreivi Toini
1973 Rakennetaan sauna Kikka
1978 Runoilija ja muusa L. Onerva
1979 Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti apteekkineiti
1981 Pedon merkki sairaanhoitaja
1981 Läpimurto valvova opettaja
1982 Jäähyväiset Fräulein, kotiopettajatar
1986 Lumikuningatar Pohjoisen velho
1986 Linna Mizzi, kunnanjohtajan vaimo
1987 Hamlet liikemaailmassa Gertrud
1988 Petos postikonttorin kassanhoitaja
1990 Tulitikkutehtaan tyttö äiti
1991 Kuolleita unelmia ministeri
1993 Pidä huivista kiinni, Tatjana hotellin emäntä
1996 Kauas pilvet karkaavat rouva Sjöholm
1999 Juha Shemeikan sisar
2002 Mies vailla menneisyyttä telakan konttoristi
2011 Le Havre Claire

Televisiosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Televisiosarja Rooli
1963 Me Tammelat Kristiina
1963, 1965 Teatterituokio juopunut nainen / Mathilda, kreivin vaimo
1969 Mumintrollet Pikku Myy
1976 Tuuti ja kirjaimet Anita
1984 Vandrande skugga Cecilia Reding
1993 Nitroliiga Inga Kontto, pankkineiti

Dubbaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva / Televisiosarja / Peli Rooli
1979 Minulla on tiikeri äänet
1984 Tove ja meri Toven ääni
1986 Romu-Nisse ja hänen ystävänsä (tv-sarja) Tuuren äiti, Magrit
1988 Stiller, Garbo ja minä Nadja-koiran ääni
1989 Pieni enkeli kertoja
1990–1992 Muumilaakson tarinoita (tv-sarja) Pikku Myy, Mymmelin tytär nuorena
1993 Kuinkas sitten

kävikään? (Lyhytelokuva)

Kertoja, Pikku Myy
1991 Rautamimmi Rautamimmin ääni
Kukon ja kanan sauna kaikki äänet
1992 Muumipeikko ja pyrstötähti Pikku Myy
1994 Meidän Vaakerpyy ääni
1996 Muumit meren aalloilla Pikku Myy
1997 Muumit ja Taikurin hattu Pikku Myy
2000 Poloiset (Marietta) (neitsytelokuva) kertoja
2004 Tove ja Tooti Euroopassa Toven ääni

Äänisadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Äänisatu Rooli
1979 Kolme Iloista Rosvoa (äänisatu) Kertoja yms.
1989 Hyppeli-hiiri Myökki-Pyökki-Metsässä (äänisatu) Kertoja yms.

Dokumentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen Filmiteollisuuden tarina / SF-tarina (1991), ohjaus Peter von Bagh
  • Pari kolme asiaa Elina Salosta (1998), ohjaus Marjaana Mykkänen
  • Aikamme elokuva - Aki Kaurismäki (2001), ohjaus Guy Girard

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elina Salo Äänitearkisto. Viitattu 1.10.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]