Komisario Palmun erehdys (elokuva)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuoden 1960 elokuvaa. Komisario Palmun erehdys on myös vuonna 1940 ilmestynyt kirja.
Komisario Palmun erehdys
Komisario Palmun erehdys DVD.jpg
Ohjaaja Matti Kassila
Käsikirjoittaja Matti Kassila
Perustuu Mika Waltarin romaaniin Komisario Palmun erehdys (1940)
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Osmo Lindeman
Kuvaaja Olavi Tuomi
Leikkaaja Elmer Lahti
Lavastaja Aarre Koivisto
Pääosat Joel Rinne
Matti Ranin
Elina Pohjanpää
Leo Riuttu
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus
Ensi-ilta 16. syyskuuta 1960
Kesto 103 min
Alkuperäiskieli suomi
Seuraaja Kaasua, komisario Palmu!
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Engelinaukio noin vuonna 1915. Kuvan talo esitti Bruno Rygseckin kotia.

Komisario Palmun erehdys on Matti Kassilan ohjaama vuonna 1960 valmistunut rikoskomedia.[1] Se perustuu Mika Waltarin romaaniin Komisario Palmun erehdys. Elokuva on ensimmäinen neljästä Palmu-filmatisoinnista, ja sitä pidetään yleisesti sarjan parhaimpana.[2] Elokuva valittiin syksyllä 2012 Yleisradion kriitikkokyselyssä ylivoimaisesti eniten mainintoja saaneena kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi elokuvaksi.[3]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komisario Palmu on vanhan ajan poliisimies, äreä ja helposti ärsyyntyvä hahmo. Henkilöohjauksessaan Kassila otti Palmun hahmoon piirteitä sekä Suomen Filmiteollisuuden johtajasta, maisteri Toivo Särkästä että presidentti J. K. Paasikivestä. Komisario Palmun roolissa on Joel Rinne. Myös Aku Korhonen ja Tauno Palo olivat Kassilan mielessä, mutta Korhonen oli jo niin vakavasti sairas, ettei kyennyt näyttelemään, vaikka jälkikäteenkin Kassilan muistelee haastattelussa, että hän olisi ehkä ollut juuri oikea tyyppi. Joskin hän sanoo sitten, että Rinne oli rooliin ainoa oikea ja teki hienon suorituksen, Kassilan hakeman suurpersoonan. Palon painolastina taas olivat romanttisen sankarin roolit, ja lisäksi hän oli Kassilan mielestä vailla roolissa tarvittavaa arvovaltaa.[4]

Kaksi muuta keskeistä hahmoa ovat etsivä Virta ja etsivä Kokki. Näistä Virta on nuori ja ihanteellinen herraskodin kasvatti, Kokki puolestaan käytännössä kouliintunut stadin kundi. Virtaa näyttelee Matti Ranin, joka keksittiin rooliin elokuvan suunnitteluvaiheessa. Kokin rooliin oli puolestaan alun perin valittu Uljas Kandolin, mutta hänen estyttyään rooliin valittiin Leo Jokela. Kokin rooli on Waltarin kirjassa varsin pieni, mutta Jokela teki elokuvahahmosta ikimuistoisen.

Bruno Rygseckin talona käytettiin elokuvassa Engelinaukio 8:ssa sijaitsevaa vaaleaa kivitaloa.[5] Sisäkuvausten tilat lavastettiin tuotantoyhtiön studiolle Liisankadulle[6].

Elokuvan tunnetuimpiin kohtauksiin kuuluu Jokelan ravintola Kämpissä esittämä tulkinta kappaleesta ”Silmät tummat kuin yö”.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarina kertoo Helsingissä Eiran hienostokaupunginosassa tapahtuvasta rikkaan rattopojan Bruno Rygseckin murhasta.[7]

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva oli jo ensi-iltansa aikoihin sekä yleisö- että arvostelumenestys. Soraäänenä kiitosten joukossa on Hufvudstadsbladetin Greta Brotherus, jonka mielestä Kassila ei ole täysin onnistunut etääntymään Waltarin romaanin puisevuudesta.[8]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Näyttelijä  … Rooli  
 Joel Rinne  … komisario Frans J. Palmu  
 Matti Ranin  … lain ylioppilas Toivo Virta  
 Leo Jokela  … etsivä Väinö Kokki  
 Leevi Kuuranne  … hovimestari "Batler" Veijonen  
 Matti Oravisto  … insinööri Erik Vaara  
 Elina Pohjanpää  … Irma Vanne, vuorineuvos Vanteen tytär  
 Pentti Siimes  … Aimo Rykämö  
 Elina Salo  … Airi Rykämö  
 Leo Riuttu  … kirjailija K. V. Laihonen  
 Saara Ranin  … Amalia Rygseck, Brunon täti  
 Aino Mantsas  … Alli Rygseck, Brunon puoliso  
 Jussi Jurkka  … Bruno Rygseck  
 Arvo Lehesmaa  … johtaja Gunnar Rygseck  
 Risto Mäkelä  … päällikkö Hagert  
 Pentti Irjala  … tohtori Dahlberg  
 Toivo Mäkelä  … Kämpin pianisti  
 Näyttelijä  … Rooli  
 Irja Rannikko  … keittäjätär  
 Anton Soini  … koksimies  
 Arttu Suuntala  … koksiauton kuljettaja  
 Kaarlo Wilska  … päivystävä konstaapeli  
 Oiva Luhtala  … päivystävä konstaapeli  
 Rose-Marie Precht  … tyttö uima-altaassa  
 Katriina Rinne  … tyttö uima-altaassa  
 Esko Salminen  … poika uima-altaassa  
 Eero Maijala  … poika uima-altaassa  
 Orma Aunio  … poika uima-altaassa  
 Arno Carlstedt  … mies Kappelissa  
 Tauno Söder  … murharyhmän jäsen  
 Leo Pentti  … murharyhmän jäsen  
 Paavo Hukkinen  … murharyhmän jäsen  
 Arvo Kuusla  … murharyhmän jäsen  
 Leo Lastumäki  … puuseppä  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 28.5.2012, s. D 7.
  2. Päivän elokuvia, Tv-maailma 30/2011, s. 17.
  3. Sundqvist, Janne: Kriitikot valitsivat kaikkien aikojen parhaan kotimaisen elokuvan. Yle Uutiset. Viitattu 12.11.2012.
  4. Arto Nyberg, Matti Kassila otti Palmu-filmeihinsä mallia Paasikiven ärhäkkyydestä, Yle.fi, Elävä arkisto
  5. Komisario Palmun jalanjäljillä 18.5.2010. Helsingin kaupungin liikennelaitos. Viitattu 12.1.2014.
  6. Raitaranta, s. 156
  7. Komisario Palmun erehdys (elokuva) Elonetissä Sisältöseloste
  8. Komisario Palmun erehdys (elokuva) Elonetissä Lehdistöarvio

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]