Pirjo Honkasalo
Sivulta puuttuu 
Pirjo Irene Honkasalo[1] (s. 22. helmikuuta 1947 Helsinki)[1] on suomalainen elokuvaohjaaja, jota pidetään yhtenä tärkeimmistä eurooppalaisista dokumenttielokuvien ohjaajista. Honkasalo on toiminut taiteilijaprofessorina 2001–2006.[1]
Honkasalo lähti opiskelemaan elokuva-alaa 17-vuotiaana ja valmistui 21-vuotiaana. Samana vuonna hän kuvasi ensimmäisen pitkän elokuvansa. Toimiessaan assistenttina Templen yliopistossa Philadelphiassa hän jatkoi työn ohessa opiskeluja.
Vuonna 1998 Honkasalo sai Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien Suomi-palkinnon (arvoltaan 50 000 markkaa eli noin 8 400 euroa). Vuonna 2004 hänelle myönnettiin Aho & Soldan -elämäntyöpalkinto työstään ohjaaja-kuvaajana. Melancholian 3 huonetta sai Jussi-palkinnot parhaana dokumenttina ja musiikista vuonna 2005. Honkasalo on Taideteollisen korkeakoulun kunniajäsen vuodesta 2006.[2]
Honkasalo on Suomen Elokuvaajien Yhdistyksen jäsen.[3] Honkasalo on toiminut Suomen elokuvasäätiön hallituksen jäsenenä 1989–1990 ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen (AVEK) johtokunnan puheenjohtajana 1993–1999.[1]
Honkasalon puoliso on kirjailija Pirkko Saisio.
[muokkaa] Elokuvia
- Ikäluokka (yhdessä Pekka Lehdon kanssa) (1976)
- Vaaran merkki (yhdessä Pekka Lehdon kanssa) (1978)
- Kainuu 39 (yhdessä Pekka Lehdon kanssa) (1979)
- Tulipää (yhdessä Pekka Lehdon kanssa) (1980)
- 250 grammaa (yhdessä Pekka Lehdon kanssa) (1983)
- Da Capo (yhdessä Pekka Lehdon kanssa) (1985)
- Leonardon ikkunat (TV-draama) (1986)
- Mysterion (1991)
- Tanjuska ja 7 perkelettä (1993)
- Atman (1996)
- Tulennielijä (1998)
- Melancholian 3 huonetta (2004)
- Seitti - kilvoittelijan päiväkirja (2009)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b c d Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 259. Honkasalo, Pirjo. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
- ↑ Tunnustukset, palkitut / Kunniajäsenet Taideteollinen korkeakoulu. Viitattu 25.10.2010.
- ↑ http://www.fscfinland.fi/?main=memberinfo&id=42
