Eija-Elina Bergholm

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eija-Elina Anneli Bergholm (os. Neuvonen[1], s. 27. huhtikuuta 1943 Lahti[2]) on suomalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hän on tehnyt elokuvia sekä televisioon että elokuvateattereihin.

TV-työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergholmin ehkä tunnetuin työnsä on Maria Jotunin romaaniin perustuva TV-sarja Huojuva talo (1990). Se on traagisen avioliiton kuvaus, tarina ihmisistä, jotka ovat oman biologiansa ja oman yhteisönsä vankeja. Pääosaa näyttelivät silloin vielä naimisissa olleet Kari Heiskanen ja Sara Paavolainen. Avioliittokuvaus oli myös Bergholmin käsikirjoittama ja Tuija-Maija Niskasen ohjaama TV-elokuva Enkeli tulessa (2004). Elokuvan pohjana oli Panu Rajalan samanniminen romaani, jossa hän proosan keinoja hyväksikäyttäen kertoi itsensä ja ensimmäisen vaimonsa välisestä avioliitosta. Tumma ja hehkuva veri (1997) on Bergholmin töistä kaikkein eniten kohua herättänein. Se oli tiivistä romaniyhteisöä kriittisesti käsittelevä TV-sarja, jonka alkuperäiskäsikirjoituksen oli tehnyt Kiba Lumberg, itsensä 13-vuotiaana romaniyhteisöstä "irtisanonut" nainen.

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bergholmin elokuvaura alkoi käsikirjoittajana. Yhdessä miehensä, Timo Bergholmin, kanssa hän käsikirjoitti elokuvan Punahilkka (1968). Se oli tarina nuortenkodista karkaavasta teini-ikäisestä Anjasta, jota näytteli Kristiina Halkola. Timo Bergholm ohjasi elokuvan. Tämän jälkeen Eija-Elina Bergholm käsikirjoitti yhdessä Jörn Donnerin kanssa Donnerin ohjaaman elokuvan Anna (1970). Seuraavan käsikirjoituksensa Bergholm saikin sitten ohjata itse. Marja pieni! (1972) on elokuva itseään ja elämäänsä etsivästä pankin konttoristista. Yhteistyö Donnerin kanssa jatkui 1980-luvulla. Bergholm sovitti ja ohjasi Donnerin romaaniin pohjautuvan elokuvan Angela ja sota (1984). Elokuva sijoittui toisen maailmansodan aikaiseen Suomeen ja se kertoi Angela-nimisen nuoren naisen suhteesta saksalaiseen sotilaaseen. Angela ja sota oli ensimmäinen suomalainen elokuva, joka käsitteli myönteisesti suomalaisnaisen ja saksalaisen sotilaan rakkaussuhdetta. Donner toimi elokuvassa tuottajana ja näytteli yhtä sivuosaa. 80-luvulla valmistui myös Tuija-Maija Niskasen Vivica Bandlerin romaaniin pohjautuva elokuva Jäähyväiset (1982). Elokuvaa pidetään ensimmäisenä naisten homoseksuaalisuutta viitteellisesti käsittelevänä suomalaisena elokuvana.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]