Mikko Niskanen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikko Niskanen
Mikko Niskanen.jpg
Syntymäaika 31. tammikuuta 1929
Syntymäpaikka Konginkangas
Kuolinaika 25. marraskuuta 1990 (61 vuotta)
Kuolinpaikka Helsinki
Ammatti elokuvaohjaaja ja näyttelijä
Tunnetuimmat ohjaukset Pojat (1962)
Käpy selän alla (1966)
Kahdeksan surmanluotia (1972)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Mikko Johannes Niskanen (31. tammikuuta 1929 Konginkangas25. marraskuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja professori. Hänen tunnetuimmat elokuvansa Pojat, Käpy selän alla ja Kahdeksan surmanluotia kuuluvat suomalaisen elokuvahistorian tärkeimpiin teoksiin. Hän voitti elokuvaohjauksistaan kaikkiaan kuusi Jussi-patsasta – enemmän kuin kukaan muu. Hän ohjasi kaikkiaan 14 pitkää elokuvaa.

Sukujuuret ja lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikko Niskasen sukujuuret ovat Keski-Suomessa Äänekoskella. Hänen vanhempansa Uuno Niskanen ja Lempi Niskanen (o.s. Argillander) olivat muuttaneet Konginkankaalle noin puolitoista vuotta ennen Mikon syntymää parempien ansioiden toivossa. Isä Uuno Niskanen oli ammatiltaan proomukärräri.

Perheeseen syntyi kaikkiaan kuusi lasta, näistä Mikko kolmantena. Mikon kerrotaan olleen puhelias ja vilkas lapsi, joka harrasti kepposia. Koska perheen äiti kulki ansiotyössä, osa lapsista lähetettiin kesäksi mummolaan Viitasaaren Keihärinkoskelle.

Näitä kesiä hän muisteli lämmöllä vuosikymmenienkin kuluttua. Maalaiselämä vaikutti Mikon kehitykseen ja maailmankuvan muodostumiseen.[1]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikko Niskanen lähti 13-vuotiaana ansiotyöhön. Hän työskenteli mm. uitossa ja metsätöissä ja osallistui Konginkankaan nuorisoseuran harrastustoimintaan. Pari vuotta myöhemmin hän siirtyi Jyväskylään opiskelemaan autonasentajaksi ja jatkoi teatteriharrastusta. Hän otti lausuntatunteja Terttu Pajunen-Kivekkäältä. Teatterikouluun Niskanen pääsi vuonna 1947, ja vähitellen hän pääsi mukaan myös elokuva-alalle.

Niskanen valmistui näyttelijäksi Teatterikoulusta vuonna 1950. Hän toimi näyttelijänä Jyväskylän ja Kuopion teatterissa sekä näyttelijäjärjestäjänä Suomen Filmiteollisuudessa vuosina 19541958. Elokuvaohjaajaksi hän opiskeli Moskovan elokuvakorkeakoulussa 1958–1961.

Elokuvaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niskanen näytteli 26-vuotiaana Edvin Laineen Tuntemattomassa sotilaassa Mielosta. Hän esiintyi Tuntemattoman lisäksi näyttelijänä mm. elokuvissa Tanssi yli hautojen (1950), Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä (1957), Verta käsissämme (1958), Täällä Pohjantähden alla (1968) sekä omissa elokuvissaan Lapualaismorsian (1967), Kahdeksan surmanluotia (1972), Pulakapina (1976), Syksyllä kaikki on toisin (1978), Ajolähtö (1982), Mona ja palavan rakkauden aika (1983), Elämän vonkamies (1986) ja Nuoruuteni savotat (1988).

Omissa ohjaustöissään Niskanen kuvasi maaseutua ja sen ihmisiä unohtumattomalla tavalla. Muutamat hänen elokuvistaan on kuvattu Konginkankaan ja Viitasaaren maisemissa. Niskanen rakensi kotimaisemiinsa Konginkankaalle myös ateljeekodin, Käpykolon.

Niskanen oli naimisissa kolmesti; kaikki avioliitot päättyivät eroon.

"Kun näen, että kamera käy, minulle ei ole enää muuta maailmassa olemassa kuin se maailma, mikä kulloinkin tulee tulkittavakseni. Perheasiat eivät enää jaksa mahtua tajuntani sisäpuolelle."[2]

Niskanen kuoli syöpään 61-vuotiaana. Hänet on haudattu Helsinkiin Malmin hautausmaalle.

Vuonna 1997 ilmestyi Gummerukselta Mikko Niskasesta kajaanilaisen toimittaja Eero Marttisen elämäkertateos Täyttä elämää – elokuvamies. Vuonna 1999 ilmestyi elokuvatutkija Sakari Toiviaiselta Niskasen elokuvauraa käsittelevä laaja teos Tuska ja hurmio: Mikko Niskanen ja hänen elokuvansa.

Peter von Bagh on tehnyt Niskasesta dokumentin Mikko Niskanen – ohjaaja matkalla ihmiseksi, joka on esitetty Ylen Dokumenttiprojektissa.[3]

Vuonna 2012 Yle Teema alkoi esittää kaikkia Mikko Niskasen ohjaamia pitkiä elokuvia. Kierros alkoi 2. helmikuuta 2012 elokuvalla Pojat,[4] ja päättyi 10. toukokuuta 2012 elokuvaan Nuoruuteni savotat.[5]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1964 Jussien voittajat. Kolmas vasemmalta Mikko Niskanen.

Ohjaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dokumenttielokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Argillander, Eino 2009: Proomukärrärin pojasta professoriksi. — Viitasaaren Seutu 5.2.2009.
  2. Niskanen, Mikko: Vaikea rooli. Kirjayhtymä, 1971lähde tarkemmin?
  3. Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi, Yle.fi
  4. Pojat, Telkku.com
  5. Nuoruuteni savotat, Telkku.com

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]