Matti Pellonpää

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee näyttelijää. Matti Pellonpää on myös juristi.

Matti Kalervo "Peltsi" Pellonpää (28. maaliskuuta 1951 Helsinki13. heinäkuuta 1995 Vaasa)[1] oli tunnettu suomalainen näyttelijä. Hän tuli tunnetuksi etenkin Aki Kaurismäen elokuvien vakionäyttelijänä.

Pellonpää palkittiin uransa aikana muun muassa Euroopan elokuva-akatemian myöntämällä parhaan eurooppalaisen miesnäyttelijän Felix-palkinnolla roolistaan elokuvassa Boheemielämää (1992) ja valtion elokuvataiteilijapalkinnolla roolista elokuvassa Varjoja paratiisissa (1986).

Vuonna 1999 perustettiin Pellonpään kunniaksi vuosittain jaettava Matti Pellonpää -palkinto.

Ura näyttelijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Pellonpää aloitti näyttelijänuransa klassisen aseman saavuttaneissa elokuvissa Pojat (1962) sekä Akseli ja Elina (1970).[2] Pellonpään ensimmäinen päärooli oli Mika Kaurismäen elokuvassa Arvottomat (1982).[3]

Elokuvarooliensa ohella Pellonpää teki myös merkittävän uran ääninäyttelijänä. Hän esimerkiksi esiintyi äänenä lasten animaatiosarjassa Vili Vilperi. Lisäksi hän muun muassa luki radiolle lastenkirjallisuutta (Jänis Vemmelsääri, Nalle Puh, Pinterin pihassa, Liisa Ihmemaassa, Pekka Töpöhäntä, Grimmin sadut) ja näytteli useissa kymmenissä kuunnelmissa, joista mainittakoon esimerkiksi Pikku ystävätär, Yksi päivä Toivo Hyytiäiselle, Dostojevskin ikonit, Moskovan marraskuu, Fallesmannin Arvo ja minä, Maailmanrannan mies, Kukkia madonnalle, Tulen viemää, Nuku mut, Lyhtykaloja, Lokakuussa ilman naista, Voodoo Chile sekä Neurovelho-sarja ja Jorge Luis Borges -sarja.

Pellonpää esiintyi postuumisti valokuvien ja elokuvakatkelmien muodossa myös Aki Kaurismäen elokuvissa Kauas pilvet karkaavat (1996) ja Mies vailla menneisyyttä (2002) sekä Mika Kaurismäen elokuvassa LA Without a Map (1998).

Musiikkiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellonpää toimi laulajana ja sanoittajana 1989–1995 toimineessa Peltsix-yhtyeessä. Aiemmin 1970-luvulla hän toimi rumpalina ja laulajana teatterikoululaisten kokoonpanossa Johan Lewis & Korjaa Bois (roolinimellä Tino Sandos). Juice Leskisen kanssa Pellonpää teki lastenlauluja. Ajoittain hän toimi myös Leskisen Grand Slam -yhtyeessä näennäiskitaristina ja Popeda-yhtyeessä näennäisbasistina. Popeda myös nimesi Pellonpään yhtyeensä kummisedäksi. Hänelle pidettiin muistokonsertti Tavastialla elokuussa 1995, jossa esiintyivät muun muassa Peltsix, Johan Lewis & Korjaa Bois, Eppu Normaali, Popeda, Leningrad Cowboys ja Juice Leskinen Grand Slam.

Pellonpää julkaisi lastenmusiikkia sisältävän albumin Jurtzantaa vuonna 1985, jonka yksi tunnetuimmista kappaleista on Keke Rosberg formula rock. Lauluja olivat tekemässä muun muassa Leskinen, Mika Sundqvist ja Jukka Siikavire. Sovittajana toimi Anssi Tikanmäki.[4]

Palkintoja ja kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellonpää sai Berliinin elokuvajuhlilla 1992 Euroopan elokuva-akatemian myöntämän parhaan eurooppalaisen miesnäyttelijän Felix-palkinnon roolistaan elokuvassa Boheemielämää.[1]

Vuonna 1986 Pellonpää palkittiin valtion elokuvataiteilijapalkinnolla roolistaan elokuvassa Varjoja paratiisissa. Vuonna 1987 hänelle ojennettiin Viitasaaren elokuvaviikoilla elokuvasta myös Humanismin käsi -palkinto.[1]

Pellonpää sai Parhaan miespääosan Jussin elokuvasta Räpsy & Dolly eli Pariisi odottaa (1990). Vuonna 1995 hän sai Sokeain kuunnelmapalkinnon kuunnelmasta Isäni, sankari.[1][5]

Elokuvan 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistiin 1996 postimerkkisarja suomalaisista elokuvista. Yhdessä merkissä komeilee Matti Pellonpää Varjoja paratiisissa -elokuvan roskakuski Nikanderina.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Pellonpää muistetaan paitsi lahjakkaana näyttelijänä, myös boheemina. Helsingissä hän viihtyi varsinkin ravintola Kosmoksessa, jonne hänen postinsakin tuli pitkään. Tampereella Pellonpää oli tuttu näky muun muassa ravintola Tillikassa. Asunnottomana pitkään elänyt Pellonpää nukkui usein myös Kaurismäen veljesten tuotantoyhtiön sohvalla. Rahan pyytäminen kuului "kohteliaaksi pummiksi" luonnehditun näyttelijän imagoon.[6]

Matti Pellonpää seurusteli vuosia Sanna Fransmanin kanssa.[7]

Pellonpää menehtyi Vaasassa 13. heinäkuuta 1995 sairauskohtaukseen 44-vuotiaana. Hän oli lapsesta saakka potenut sydänvikaa. Hänet haudattiin Malmin hautausmaalle.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkät elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dubbauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisio- ja dokumenttielokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suvi (1981)
  • Onnentyttö (1983)
  • Juna (1984)
  • Se minun töistäni (1984)
  • Yöjuttu: Merkitty (1984)
  • Meedio (1985)
  • Likaiset kädet (1989)
  • Soutaja (1990)
  • Missä on Musette? (1992)
  • Pieniä valheita (1994)
  • Pudonneita (1994)
  • Jukopliut - Sakari Pälsin monta elämää (1995)

Televisionäytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sunnuntai (1978)
  • Karannut hevonen (1978)
  • Päivä ennen (1978)
  • Ystävyys (1979)
  • Kummalliset (1981)
  • Kauhea murhamies Lalli (1981)
  • Vanavedessä (1984)
  • Juhani on kuumeessa (1985)
  • Ottakaa juna kiinni (1986)
  • Kallis oli maa (1990)
  • Taulukkomies (1993)
  • Chaplinesque (1993)
  • Sutki (1993)

Televisiosarjat ja viihdeohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Perjantaita (1977-1978)
  • Lomake (1979)
  • Hepskukkuu (1979-1981)
  • Tatsia, tatsia (1981-1982)
  • Tuubi (1981)
  • Casino (1983-1984)
  • Viemäri-TV (1989)
  • Lentsu (1990)
  • Uhkapeli (1990-1991)
  • Rock-vuosi (1983)
  • Hobitit (1993)
  • Pankkiherroja (1993)
  • Konstan Pylkkerö (1994)
  • Hyvät herrat (1995)

Lyhytelokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valehtelija (1981)
  • Jackpot2 (1982)
  • Rocky VI (1986)
  • Shit happens (1992)
  • Papukaijamies (1992)
  • Det var väl själva fan också (1993)
  • Sirpaleita (1996)

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johan Lewis & Korjaa Bois "Jätenauhaa", (Love Records, 1977)
  • Matti Pellonpää ystävineen "Jurtzantaa", (Sateenkaari, 1985)
  • Peltsix "Lihaa ja leikkeleitä", (Megamania, 1991)
  • Peltsix "Silkkaa kryptoniittia", (Flamingo music, 1993)
  • Peltsix "Pikku juttu sadan vuoden päästä 1989-1995- Cd-juhlakokoelma", (Poko Rekords, 2010)
  • Matti Pellonpää "BOHEMIAN EYES - BOHEEMI ELÄÄ" Original soundtrack - Music by Pale Saarinen, (Presence Recoords, 2011)

Vierailijana levyillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suosituimpia levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keke Rosberg Formula Rock (säv. san. Juice Leskinen)
  • Poppeli on puu (säv. san. Juice Leskinen)
  • Pakeliittia ja kuttaperkkaa (säv. Kari Makkonen, san. Matti Pellonpää)
  • Lihaa ja leikkeleitä (säv. Pale Saarinen-Kari Makkonen, san. Matti Pellonpää)
  • Älä mulle (säv. Pale Saarinen, san. Matti Pellonpää)
  • Tärinää (säv. Jukka Haikonen, san. Matti Pellonpää)
  • Aimo (säv.san. Esko Asikainen)
  • Tuomari-Tatu ja Viemäri-Ville (säv. Anssi Tikanmäki, San. Juice Leskinen)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Matti Pellonpää Elonetissä Viitattu 26.11.2013
  2. Matti Pellonpää. Seura, 2011, nro 12, s. 39.
  3. Arvottomat (1982) Elonetissä Viitattu 26.11.2013
  4. Suomen Äänitearkisto
  5. Matti Pellonpää. Seura, 2011, nro 12, s. 39.
  6. Jukka Vuorio: Muistoissamme Peltsi. Seura, 2011, nro 12, s. 36 - 38.
  7. Jukka Vuorio: Muistoissamme Peltsi. Seura, 2011, nro 12, s. 39.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]