Arto Melleri
| Arto Melleri | |
|---|---|
| Syntynyt | 7. syyskuuta 1956 Lappajärvi, Suomi |
| Kuollut | 13. toukokuuta 2005 (48 vuotta) Helsinki, Suomi |
| Ammatit | runoilija, kirjailija |
| Kansallisuus |  Suomi |
| Ensiteokset | Schlaageriseppele (1978) |
 |
|
Arto Matti Vihtori Melleri (7. syyskuuta 1956 Lappajärvi – 13. toukokuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kirjailija.
Sisällysluettelo |
Elämäkerta ja ura [muokkaa]
Mellerin vanhemmat olivat kauppias Armas Johannes Melleri ja Katri Helena o.s. Kangas. Arto Melleri suoritti ylioppilastutkinnon 1975 Vimpelin lukiossa.[1] Hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja Teatterikorkeakoulussa 1976–1980 valmistuen dramaturgiksi.[2] Hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke 2003.
Melleri oli monipuolinen kirjoittaja. Julkisuuteen Melleri tuli 1970-luvulla yhtenä Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet -näytelmän kirjoittajana[2]. Hän debytoi vuonna 1970 pienoisromaanillaan Meno-paluu, joka ilmestyi nuorille lukijoille suunnatussa Kontakti-sarjassa.[3] Hänen tuotantoonsa kuuluu runoja, kertomus- ja novellikokoelmia, näytelmiä, elokuvakäsikirjoitus, oopperalibretto sekä yksi romaani. Yleisradiolle Melleri teki kolme kuunnelmaa, joista ensimmäisen kuunnelman nimeltä Seita hän teki vain 12-vuotiaana. Kaksi muuta kuunnelmaa ovat nimeltään Karanteeni ja Paholaisen sakramentti. Esikoisrunokokoelmallaan Schlaageriseppele (1978) Melleri nousi sukupolvensa johtavaksi runoilijanimeksi. Hän sai viimeisen runokokoelmalle myönnetyn Finlandia-palkinnon vuonna 1991 kokoelmallaan Elävien kirjoissa[2].
Melleri tunnetaan suomalaisen boheemin runoilijan arkkityyppinä.
Yksityiselämä [muokkaa]
Vuonna 1998 hän jäi suojatiellä auton alle saaden aivovamman. Hän vajosi koomaan ja hänet todettiin 80-prosenttisesti aivoinvalidiksi. Melleri kuitenkin kuntoutui vielä ja pystyi kirjoittamaan muutamia teoksia. Vuonna 2004 hänelle tapahtui toinen kaatumisonnettomuus, jossa hänen aivonsa saivat pahoja vaurioita. Kaatuminen aiheutti toispuolisen halvaantumisen ja luultavasti myös osittaisen sokeutumisen. Melleri kuoli vuonna 2005 vain 48 vuoden iässä. Hän oli naimisissa Nadja Pyykön kanssa.[4] Hänen veljensä Jorma Melleri on Anneli Jäätteenmäen puoliso.
Mellerillä on kaksi tytärtä, Vera ja Sara[5][6] hänen edellisestä avioliitostaan[7]. Vuonna 2003 Mellerin elämästä valmistui dokumenttielokuva Yksinäisen tähden harhailija, jonka on ohjannut Tahvo Hirvonen.[8][9]
Palkintoja [muokkaa]
- Kalevi Jäntin palkinto 1979
- Valtion kirjallisuuspalkinto 1986
- Finlandia-palkinto 1991 runokokoelmasta Elävien kirjoissa.
Teokset [muokkaa]
- Meno-paluu, 1970, kertomus (Kontakti-sarja, sarjassa 13-14-vuotiaat)
- Liftarien yö, 1973, kertomus
- Schlaageriseppele, 1978, runokokoelma
- Nuorallatanssijan kuolema eli kuinka Pete Q sai siivet, yhdessä Jukka Asikaisen ja Heikki Vuennon kanssa, 1978
- Mario ja taikuri, 1978, pienoisnäytelmä Thomas Mannin novellin pohjalta
- Zoo, 1979, runokokoelma
- Pete Q. Jälkeenjääneet paperit, yhdessä Jukka Asikaisen ja Heikki Vuennon kanssa, 1979
- Ilmalaiva 'Italia', 1980, runokokoelma
- Voimamies 1981, näytelmä
- Sopimus Mr. Evergreenin kanssa, 1983. näytelmä
- Kuulustelu 1983, näytelmä
- Mau-Mau, 1982, runokokoelma
- Siriuksen vieraat, 1984, näytelmä
- Rubiinisilmäinen pääkallosormus, 1985, novellikokoelma
- Tuomiopäivän sävärit, 1987, romaani
- Johnny B. Goethe, 1988, runokokoelma
- Rouva Fortuna, 1989, näytelmä
- Nuoruus, siivekästä ja veristä, Runot 1972–89, 1989,
- Viiden aistin todistus, 1990, runokokoelma
- Elävien kirjoissa, 1991, runokokoelma
- Kuningatar Hysteria, 1993, runokokoelma
- Aavekaupunki, 1995, näytelmä (sarjakuvana Jarmo Mäkilän kanssa)
- Puukkobulevardi, 1997, runokokoelma
- Kummitusjutun ilmakehä, 2001, lastuja
- Arpinen lemmen soturi, 2004, runokokoelma
- Runot, 2006, kootut runot (toimittanut ja jälkisanan kirjoittanut Martti Anhava)
- Pääkallolipun alla, 2011, proosateokset (toimittanut ja jälkisanan kirjoittanut Martti Anhava)
- Romua rakkauden valtatiellä – Arto Mellerin elämä, 2011, elämäkerta (toimittanut ja kirjoittanut Martti Anhava)
Kokoelmia muiden kanssa [muokkaa]
Muu tuotanto [muokkaa]
- Seita, kuunnelma (1968)
- Grand Hotel, käsikirjoitus, 1987 (TV-oopperan libretto televisiolle, ohj. A. af. Hällström)
- Paholaisen sakramentti, kuunnelma, runoelma radiolle (1990)
- Räpsy ja Dolly eli Pariisi odottaa, elokuvakäsikirjoitus Matti Ijäksen kanssa (1990)
- Kirotun rytmin viidakossa 1992, äänite Pekka Rechardtin kanssa (harvinaisuus; tuot. kirjakauppias Lasse Johansson)
- Karanteeni 1992, kuunnelma, tarina eurokuntoon menosta, radiopantomiimi)
- Otteita päiväkirjoista, Parnasso 3/2006
Teosten käännökset [muokkaa]
- Den rubinögda dödskalleringen (Rubiinisilmäinen pääkallosormus), ruotsi, Boklaget of Helsingfors 1992, käänt. Tapani Ritamäki
- Inskriven i livet (Elävien kirjoissa), ruotsi, Leander Malmsten 1995, käänt. Martti Soutkari
Bibliografia [muokkaa]
- Anhava, Martti: Romua rakkauden valtatiellä – Arto Mellerin elämä. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-23700-6.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Arto Melleri Sanojen aika – suomalaisia nykykirjailijoita. 13.11.2008. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 14.12.2010.
- ↑ a b c Arto Melleri Otava. Viitattu 14.12.2010.
- ↑ Koskinen, Sinikka: Viikon kirjailija: Arto Melleri Helsinki.fi. Lokakuu 2006. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 14.12.2010.
- ↑ Nadja Pyykön 60-vuotishaastattelu HS.fi. 10.12.2006. Sanoma News Oy. Viitattu 4.12.2009.
- ↑ Melleri kuoli perjantaina 7 päivää. 16.5.2005. Viitattu 14.12.2010.
- ↑ Laila Hirvisaari LittFestiin Pohjalainen. 5.5.2009. Vaasa Oy. Viitattu 4.12.2009.
- ↑ Runoilija Arto Melleri kuollut MTV3. 13.5.2005. Viitattu 14.12.2010.
- ↑ Runoilija Arto Melleri kuollut YLE Uutiset. 13.5.2005. Viitattu 14.12.2010.
- ↑ Yksinäisen tähden harhailija Suomen elokuvakontakti ry. Viitattu 14.12.2010.
