Matti Ijäs
| Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
Matti Kalevi Ijäs (s. 25. helmikuuta 1950 Helsinki)[1] on suomalainen käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja.
Ijäksen elokuvien tyylilajin ja huumorin yhteydessä on usein viitattu Veijo Mereen. Hänen elokuviensa tarinoita luonnehditaan usein hillityn novellimaisiksi ja dialogia hersyvän moniulotteiseksi.kenen mukaan? Usein Ijäksen elokuvissa käsitellään syntymisen ja kuoleman tematiikkaa, alkamisia ja loppumisia. Näitä outoja, mutta lämpimän huumorin siivittämiä näkyjään Ijäs toteuttaa tarkoin, pienin keinoin.
Matti Ijäs on Suomessa Aki Kaurismäen ohella harvoja edelleen aktiivisia niin sanottuja auteur-ohjaajia; hän käsikirjoittaa ja ohjaa elokuvansa pääosin itse. Lisäksi auteur-statukseen kuuluu tekijän persoonallinen, valtavirran elokuvista poikkeava kerrontatyyli.
Sisällysluettelo |
Ura [muokkaa]
Matti Ijäs opiskeli yhteiskuntatieteitä Tampereen yliopistossa 1970-luvulla, kunnes ajautui vähitellen elokuvan pariin vuosikymmenen lopulla. Aluksi hän toimi käsikirjoittajana muun muassa János Zsombolyain elokuvassa Tullivapaa avioliitto (1980) sekä Mikko Niskasen elokuvassa Ajolähtö (1982). Hänen ensimmäiset omat elokuvansa olivat lastenelokuvia, jotka saivat Tampereen lyhytelokuvajuhlilla monia palkintoja.
1980-luvun alkupuolella Ijäs siirtyi TV1:n televisioteatteriin, jossa syntyi sarja omaleimaisia televisioelokuvia, kuten Venla-palkittu Viimeinen keikka (1984), Painija (1985) sekä kulttimainetta nauttiva Katsastus (1988), joka perustui Joni Skiftesvikin novelleihin.
Ijäksen ensimmäistä teatterielokuvaa Koomikko (1983) on pidetty hahmotukseltaan vielä jokseenkin haparoivana tuotoksena, mutta vuonna 1990 valmistunut Räpsy ja Dolly lunasti katsojien odotukset. Groteskin ja surrealistisen huumorin siivittämä elokuva sai hyvän vastaanoton, aivan kuten myös pari vuotta myöhemmin valmistunut Pilkkuja ja pikkuhousuja (1992).
Matti Ijäksen ura on jatkunut tasaisesti vuorotellen television ja teatterielokuvien välillä. Hetken aikaa Ijäs toimi myös TV1:n Kotikatu -sarjan ohjaajana 1990-luvun lopulla. Ijäksen tuoreemmista teatterielokuvista Sokkotanssi (1999) ja Haaveiden kehä (2002) keskittyvät kuvaamaan lapsen kokemusmaailmaa, kun taas televisioelokuvissa Pala valkoista marmoria (1998), Lahja (1997), Aita (2001) ja Tuulikaappimaa (2003) henkilökohtaisia irtiottojaan ottavat niin keski-ikäiset kuin vanhuksetkin.
Matti Ijäksen tuotanto [muokkaa]
Pitkät elokuvat [muokkaa]
- Tullivapaa avioliitto (käsikirjoitus, 1980)
- Ajolähtö (käsikirjoitus, 1982)
- Koomikko (käsikirjoitus ja ohjaus, 1983)
- Räpsy ja Dolly eli Pariisi odottaa (käsikirjoitus ja ohjaus, 1990)
- Pilkkuja ja pikkuhousuja (käsikirjoitus ja ohjaus, 1992)
- Sokkotanssi (käsikirjoitus ja ohjaus, 1999)
- Haaveiden kehä (käsikirjoitus ja ohjaus, 2002)
- Kaikella rakkaudella (ohjaus, 2013)
TV- ja lyhytelokuvat [muokkaa]
- Läskilinssi (käsikirjoitus ja ohjaus, 1976)
- Taiteilijakuvia 1–2 (käsikirjoitus ja ohjaus, 1978)
- Muni maailmani, muni (käsikirjoitus ja ohjaus, 1980)
- Lompakko (käsikirjoitus, 1980)
- Näyteikkuna (käsikirjoitus ja ohjaus, 1981)
- Kehvelit (käsikirjoitus ja ohjaus, 1981)
- Delegaatio (käsikirjoitus, 1982)
- Minä, siili ja trumpetti (käsikirjoitus ja ohjaus, 1983)
- Viimeinen keikka (käsikirjoitus ja ohjaus, 1984)
- Painija (käsikirjoitus ja ohjaus, 1985)
- Kastematojen aika (ohjaus, 1986)
- Siriuksen vieraat (ohjaus, 1987)
- Katsastus (käsikirjoitus ja ohjaus, 1988)
- Kolme yötä (ohjaus, 1989)
- Jonakin päivänä (ohjaus, 1993)
- Johanneksen leipäpuu (käsikirjoitus ja ohjaus, 1994)
- Pieniä valheita (käsikirjoitus ja ohjaus, 1994)
- Syrjähyppyjä (ohjaus, 1996)
- Lahja (käsikirjoitus ja ohjaus, 1997)
- Pala valkoista marmoria (ohjaus, 1998)
- Aita (ohjaus, 2001)
- Tuulikaappimaa (käsikirjoitus ja ohjaus, 2003)
- Tarpeettomia ihmisiä (käsikirjoitus ja ohjaus, 2005)
- Kolme suudelmaa (käsikirjoitus ja ohjaus, 2006)
- Puolueet: Perintölakana (ohjaus, 2006)
- Katve (ohjaus, 2007)
- Enon opetukset (ohjaus, 2011)
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Timonen, Lauri: Matti Ijäksen elokuvat. Helsinki: Like, 2013. ISBN 978-952-01-0751-2.
Sivulta puuttuu