Joni Skiftesvik
Sivulta puuttuu | Joni Skiftesvik | |
|---|---|
 Joni Skiftesvik lokakuussa 2008. |
|
| Syntynyt | 26. heinäkuuta 1948 Haukipudas |
| Ammatit | kirjailija |
| Kansallisuus |  Suomi |
| Ensiteokset | Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983) |
 |
|
Jon (Joni) Harald Skiftesvik (s. 26. heinäkuuta 1948, Haukipudas) on oululainen kirjailija. Hänet tunnetaan monipuolisena kirjoittajana ja etenkin taitavana novellistina.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ura
Tuottelias Skiftesvik on kirjoittanut muun muassa novelleja, romaaneja, näytelmiä, kuunnelmia, dramatisointeja sekä televisio- ja kokoillan elokuvien käsikirjoituksia. Skiftesvik on aikaisemmin työskennellyt toimittajana, toimitussihteerinä, uutispäällikkönä, toimituspäällikkönä, päätoimittajana ja julkaisujohtajana yhteensä kaksikymmentä vuotta. Työpaikkoina ovat olleet muun muassa Oulu-lehti, Liitto (nykyinen Suomenmaa), Iltaset, Kainuun Sanomat ja Kolmiokirja. Vapaa kirjailija hän on ollut vuodesta 1988.
Skiftesvik sai J. H. Erkon palkinnon esikoisteoksestaan novellikokoelmasta Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja vuonna 1983. Tasavallan presidentin myöntämän Pro Finlandia -mitalin hän sai vuonna 2005. Hän on ollut kolmesti Finlandia-palkintoehdokkaana; teokset ovat Pystyyn haudattu, Tuulenpesä ja Yli tuulen ja sään.
Lisäksi hän on saanut muun muassa Kalevi Jäntin palkinnon, Oulun läänin taidepalkinnon, Oulun kaupungin tunnustuspalkinnon, Suomen Maakuntakirjailijoiden kirjallisuuspalkinnon, Suuren Suomalaisen kirjakerhon palkinnon sekä Uudet Kirjat -kerhon palkinnon. Sokeain kuunnelmapalkinnon hän on saanut kaksi kertaa (1994 ja 2001). Nordisk Panoraman palkinnon parhaasta pohjoismaisesta tv-elokuvakäsikirjoituksesta hän sai 2003.
Skiftesvikin tuotantoa on käännetty kahdelletoista kielelle.
[muokkaa] Perhesuhteet
Skiftesvikillä on neljä lasta. Hänen vanhempansa ovat ahtaaja Aila Eriksson (o.s. Enojärvi) ja merikapteeni Otto Skiftesvik.
[muokkaa] Kirjallinen tyyli
Skiftesvikin kirjoissa on äkillisiä ja arvaamattomia, elokuvan leikkauksia muistuttavia käänteitä sekä nopeita ajallisia siirtymiä ja takaumia. Hänen kirjallinen esitystapansa on tiivistä, iskevää ja värikästä. Varsinkin merellisissä teoksissa on myyttisiä piirteitä. Tapahtumat sijoittuvat monesti meren läheisyyteen yhtä hyvin Pohjanlahdelle kuin Englannin kanaalin rantamille. Skiftesvikin kotikylä Haukiputaan Martinniemi näyttäytyy usein hänen teksteissään satamineen, sahoineen ja lähihistoriaan liittyvine tapahtumineen (esim. lakot, sodat, eräät ihmiskohtalot).
Skiftesvikille on tyypillistä kirjoittaa isän ja pojan suhteesta sekä ihmisen elämästä meren ja pohjoisen luonnon ehdoilla. Menneisyys hyvine ja huonoine tekoineen ja monenlaisine arvoituksineen vaikuttaa usein ratkaisevasti henkilöiden kohtaloihin. Skiftesvik sijoittaa novellinsa ja romaaninsa mielellään lähihistorian taite- ja kriisikohtiin. Sellaisia ovat esimerkiksi jääkärivärväyksen aika, sisällissota, kieltolaki, talvi- ja jatkosota, desanttien toiminta, asekätkentä, vaaran vuodet, lakot ja pula-ajan loikkaukset Neuvostoliittoon. Mielellään hän asettuu pienen ihmisen asemaan ja tarkkailee sieltä tapahtumien käänteitä.
Myös näytelmissään kirjailija liikkuu lähihistoriassa. Niistä tunnetuin on merikapteeni H. W. Snellmanista ja legendaarisesta Toivo-fregatista kertova Laiva Toivo, Oulu. Skiftesvik on myös tuottelias radiokuunnelmien kirjoittaja ja palkittu ainoana suomalaisena kirjailijana kaksi kertaa sokeain kuunnelmapalkinnolla.
Kirjallisiksi esikuvikseen hän on maininnut lehtimieskirjailijat Ernest Hemingwayn, Gabriel Garcia Marquezin ja Curzio Malaparten.
[muokkaa] Tuotanto
Kaikki novellikokoelmat ja romaanit sekä antologiat ovat saatavissa kasettikirjoina (ei koske teosta Töitä arkkunikkarille).
[muokkaa] Novellikokoelmia
- Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja: Lyhyttä proosaa. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11697-1.
- Tuulen poika (1985)
- Suolamänty (1988)
- Vallaton Skiftesvik (1989)
- Petsamon kultatynnyri (1991)
- Gagarin kinoksessa (2000)
- Viltteri ja Mallu (2003)
- Apteekkilaiva (2006)
- Aavistaja ja muita novelleja (2008)
- Töitä arkkunikkarille. Suomalaisia lännennovelleja. Yhdessä Totti Karpelan kanssa (2008)
- Katsastus. Kertomuksia. WSOY (2010)
[muokkaa] Romaaneja
- Pystyyn haudattu (1984)
- Mika ja isä (1986)
- Isäni, sankari (1987)
- Korpisoturi (1988, vain kasettikirjana)
- Likinäköinen adjutantti (1989)
- Tuulenpesä (1990)
- Copnorin valkoinen laiva (1992)
- Pirtukuningas (1993)
- Luotsin tarina (1994)
- Salli Koistisen talvisota (1995)
- Mika mutkamäessä (1996)
- Yli tuulen ja sään (1997)
- Kotikoivuinen mies (1999)
- Lipsauttajat (2002)
- Perämies Jokelan kotiinpaluu (2011)
[muokkaa] Tietokirjat
- Iin Röyttä. Laivoja ja ihmisiä (1996, yhdessä Kari Aleniuksen kanssa)
- Kyllä Veikko voi (2007), Veikko Lesosen elämäkerta
[muokkaa] Toimittamat antologiat
- Jo viheltää takilassa (1993)
- Edessä tyrskyjä (2004)
- Petsamo – Suomen itäinen käsivarsi (2008)
[muokkaa] Näytelmät ja dramatisoinnit
- Janssonin kiusaus, Kokkolan kaupunginteatteri 1989
- Puolitoista pudotusta, Oulun kaupunginteatteri 1990 (julkaistu kirjana, Pohjoinen 1990)
- Raja-Jooseppi ja Tilta, Rovaniemen kaupunginteatteri 1991
- Granfeltin sahalla, Haukiputaan Nurkkanäyttämö 1991
- Laiva Toivo, Oulu, Oulun kaupunginteatteri 1998
- Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja, Kajaanin kaupunginteatteri 1983
- Pystyyn haudattu, KOM-teatteri 1986 (Jorma Kairimon dramatisointi)
- Tuulen poika, Haukiputaan Nurkkanäyttämö 1988
- Valtuuskunta, Ylikiimingin harrastajateatteri 1988
- Isäni, sankari, Jyväskylän kaupunginteatteri 1989
- Vastuullinen tehtävä, Jyväskylän Pahnanpohjimmaiset 1994
- Pirtukuningas, Kemin kaupunginteatteri, 1996
- Näprääjä, Kaarlakosken kesäteatteri 1996 (Pekka Laasosen dramatisointi)
- Viltteri ja Mallu, Kokkolan Iltatähti-teatteri 1999 (Merja Björklindin dramatisointi)
- Laiva Toivo, Oulu, merispektaakkeli Meri Oulu 2001
- Pystyyn haudattu, Meri Oulu 2003
- Nikkelikukka, Oulun Kaupunginteatteri 2004
- Katsastus, Oulun Kaupunginteatteri 2010
[muokkaa] Kuunnelmat
- Joulukalaa Brasiliaan, YLE – Radioteatteri 1987
- Mies joka rakastui höyryfregattiin, YLE – Radioteatteri 1989
- Pystyyn haudattu, YLE – Radioteatteri 1988
- Liberty-tyyppinen alus, YLE – Radioteatteri 1994
- Palkittu mies, YLE – Radioteatteri 1994
- Isäni, sankari, YLE – Radioteatteri 1994
- Pirtukuningas, YLE – Radioteatteri 1997
- Petsamon kultatynnyri, YLE – Radioteatteri 1997
- Matkalla Maluriin, YLE – Radioteatteri 1998
- Kuin yhtä perhettä, YLE – Radioteatteri 2001
- Mies joka talutti Olavi Virtaa, YLE – Radioteatteri 2002
- Kännykkämasto, YLE – Radioteatteri 2007
- Ohjaaja Niskasen puheilla, YLE – Radioteatteri 2010
[muokkaa] Elokuvien käsikirjoitukset ja dramatisoinnit
- Matti Ijäksen ohjaama televisioelokuva Katsastus (1988). Elokuva on koottu kolmesta Skiftesvikin novellista, joissa on osittain samat henkilöt: "Vanha mies" (1983), "Näprääjä" (1983) ja "Katsastus" (1985).
- Ystävät, toverit, käsikirjoitus yhdessä ohjaaja-tuottaja Rauni Mollbergin kanssa, Filmi-Molle, ensi-ilta joulukuussa 1990
- Aarresaari, perustuu R. L. Stevensonin samannimiseen romaaniin, 1991 (ei toistaiseksi tuotettu)
- Salli Koistisen talvisota, perustuu Joni Skiftesvikin samannimiseen romaaniin, 2004 (ei toistaiseksi tuotettu)
- Pikkusisar, Raija Talvion käsikirjoituksen dramaturgi, Ohjaus Taru Mäkelä, Bueno-Pictures, ensi-ilta joulukuussa 1999
[muokkaa] TV-elokuvien ja -draamojen käsikirjoitukset
- Valtuuskunta, MTV-teatteri 1984
- Kenraalin poika, TV1 1985
- Yö Helsingissä, MTV-teatteri 1985
- Katsastus, TV1 1988
- Jose, TV2 1993
- Ammattimies, TV2 2000
- Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja, Mandart Entertainment ja TV2 2002
- Äiti ja Seija, TV2 2002
[muokkaa] Käännökset
Kirjat:
- Pystyyn haudattu käännetty venäjäksi (L. Virolainen, Raduga, Moskova).
- Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja käännetty venäjäksi (L. Virolainen, Raduga, Moskova).
- Pirtukuningas käännetty viroksi (Mari Vaba, Eesti Raamat, Tallinna).
- Pystyyn haudattu käännetty unkariksi (Eva Pap, Polar Könyvek, Budapest).
Kuunnelmat:
- Mies, joka rakastui höyryfregattiin (Der mann,der sich in eine Dampfregatte verliebte), käännetty saksaksi 1990, kääntäjä Volker Wehnert.
- Mies, joka rakastui höyryfregattiin, käännetty bulgariaksi 1990.
- Kuin yhtä perhettä (Akár egy nagy család), käännetty unkariksi, 2003, kääntäjä Fehervari Gyözö.
Muuta tuotantoa, lähinnä novelleja, käännetty ruotsiksi, norjaksi, venäjäksi, englanniksi, saksaksi, unkariksi, tsekiksi, ranskaksi, hollanniksi, viroksi, sorbiksi ja bulgariaksi.
