Pentti Haanpää
Wikipedia
| Pentti Haanpää | |
|---|---|
| Syntynyt | 14. lokakuuta 1905 Pulkkila, Suomi |
| Kuollut | 30. syyskuuta 1955 Pyhäntä, Suomi |
| Ammatit | kirjailija |
| Kansallisuus |  Suomi |
| Ensiteokset | Maantietä pitkin (1925) |
Pentti Mikael Haanpää (14. lokakuuta 1905, Pulkkila – 30. syyskuuta 1955, Pyhäntä) oli suomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti laajasta novellituotannostaan. Haanpää kirjoitti yli 300 novellia ja kymmenen romaania. Hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1948.
Pentti Haanpää syntyi Pohjois-Pohjanmaalla silloisessa Pulkkilan Leskelän kylässä (myöhemmin Leskelä liitettiin Piippolan kuntaan) yhteiskunnallisesti ja kirjallisesti toimeliaaseen sukuun. Hänen isoisänsä Juho Haanpää oli valtiopäivämies, joka kirjoitti "opettavaisia kertomuksia". Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä. Isä on kirjailija Mikko Haanpää ja äiti on Maria Susanna o.s. Keckman. Itse Haanpää hankki kirjoittamistottumusta julkaisemalla salanimellä tarinoita siihen aikaan suosituissa viihdelukemistoissa.
Haanpää meni 1940 naimisiin kirjanpitäjä Aili Karjalaisen kanssa. Pariskunnalle syntyi tytär Elsa vuonna 1945. Pentti Haanpää hukkui kalastusretkellä 30. syyskuuta 1955 Pyhännän Iso-Lamujärveen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maine tuli ja meni
Haanpää julkaisi ensimmäisen novellikokoelmansa Maantietä pitkin 1925. Arvostelut olivat kiittävät. Häntä verrattiin jopa Aleksis Kiveen ja pidettiin suomalaisen kirjallisuuden suurena lupauksena.
Haanpää kuitenkin kirjoitti itsensä pannaan vuonna 1928 ilmestyneellä tarinakokoelmalla Kenttä ja kasarmi. Se perustui hänen armeijakokemuksiinsa. Haanpään alkuperäinen kustantaja WSOY vaati kirjailijaa poistamaan teoksesta "brutaalisia" kohtia, mutta Haanpää ei suostunut: "Kuvaa ei saa kauniimpaa kun malli on", hän vastasi.
Lopulta Kentän ja kasarmin julkaisi pieni vasemmistolainen kustantaja Kansanvalta. Kirjan aiheuttama järkytys oli syvä, ja yleensä sovitteleva Mika Waltari näki jopa tarpeelliseksi julkaista oman, "oikeamman" näkemyksensä tasavallan armeijasta (Siellä missä miehiä tehdään, 1931). Jälkiviisauden valossa Haanpää oli kuitenkin kirjoittanut esiin nuoren tasavallan armeijan todelliset ongelmat ja epäoikeudenmukaisuudet.
Haanpää jatkoi tinkimättömällä linjallaan ja joutui mielipiteidensä vuoksi pitkään paitsioon, joka kesti aina 1940-luvulle. Hänen oli vaikeaa löytää tekstilleen julkaisijoita. Monet hänen keskeisistä teoksistaan julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen.
[muokkaa] Korpisota palautti arvon
Armeijaan kriittisesti suhtautunut Haanpää taisteli talvisodassa rintamajoukoissa ja jatkosodassa huoltojoukoissa. Hänelle sota oli kuitenkin selvästi kärsimystä, pelkoa ja uupumusta. Välirauhan aikana alkoi Haanpään maineen palautus, kun Otava julkaisi Haanpään talvisodasta kertovan teoksen Korpisotaa, joka oli sijoittunut palkintosijalle yhtiön sotakuvauksia koskevassa kirjoituskilpailussa. Jatkosodan tuntojaan Haanpää kirjoitti kokoelmaan Yhdeksän miehen saappaat.
Sodan jälkeen julkaistu Haanpään parhaita novelleita sisältänyt Jutut-kokoelma vakiinnutti Haanpään aseman arvostettuna mestarina ja normalisoi kustantajasuhteen niin, että ennen boikotoidut sisällytettiin nyt koottuihin teoksiin.
[muokkaa] Pohjoisen ja maaseudun kuvaaja
Haanpään tuotannossa toistuvia aiheita ovat yhteiskunnan ongelmat, maaseutu ja sen ihmiset sekä luonto ja sen kiertokulku, maa ja maattomuus. Haanpää oli leimallisesti pohjoisen Suomen kirjailija.
Haanpään tekstille tyypillistä oli realismi ja yhteiskuntakritiikki. Hän oli myös yksi Suomessa harvinaisia veijari-teeman kehittelijöitä kuvaamalla poikkeuksellisen nokkelia selviytyjiä.
Markkinatalouden ilmiöitä tarkasti erittelevän ja niitä kritisoivan, vuosikymmeniä julkaisematta lojuneen Noitaympyrän (1931) perusteella jotkut ovat leimanneet Haanpään kommunistiksi. Vasemmistosympatioistaan huolimatta hän kuitenkin kaihtoi kaikkia yksilöä sitovia massaliikkeitä.
[muokkaa] Klassikko
Haanpään jälkimainetta on tukenut hänen maineensa kirjailijoiden suosimana kirjailijana. Muiden ohella Erno Paasilinna piti tätä tehokkaasti näkyvillä. Kouluja käymättömän jätkämiehen maine on kauan sitten käsitetty rooliksi. Jälkeen jääneistä papereistaan päätellen Haanpää suhtautui kirjailijan tehtäväänsä poikkeuksellisen syvällisesti ja pitkäjännitteisesti. Hän jopa opetteli kieliä kyetäkseen lukemaan aikakauden merkkiteoksia. Hänen eräs novellinsa näyttäisi saaneen suoria vaikutteita James Joycelta niin varhain, ettei tätä tunnettu edes Suomen akateemisissa piireissä.
Kirjallisuuden klassikkona Haanpää on harvoja lyhyen tekstin mestareitamme. Sangen yleisesti hänen romaaninsa arvioidaan – Noitaympyrää ehkä lukuun ottamatta – novelleja heikommiksi.
[muokkaa] Pentti Haanpään tuotantoa
- Maantietä pitkin 1925, ruots. Hemfolk och strykare
- Rikas mies (näytelmä) 1925/1956
- Kolmen Töräpään tarina 1927
- Tuuli käy heidän ylitseen, kertomuksia 1927
- Kenttä ja kasarmi: kertomuksia tasavallan armeijasta 1928
- Hota-Leenan poika 1929
- Karavaani ja muita juttuja 1930
- Noitaympyrä 1931/1956
- Väljän taivaan alla 1932/1956
- Ilmeitä isänmaan kasvoilla 1933/1956
- Pojan paluu (näytelmä) 1933/1956
- Vääpeli Sadon tapaus 1935/1956
- Isännät ja isäntien varjot: romaani talonpojan sortumisesta 1935
- Syntyykö uusi suku eli Kaaleppi Köyhkänän vanhuus, romaani 1937
- Lauma, kertomuksia 1937
- Taivalvaaran näyttelijä, romaani 1938
- Ihmiselon karvas ihanuus, novelleja 1939
- Korpisotaa 1940, ransk. Guerre dans le Désert Blanc
- Nykyaikaa, kertomuksia 1942
- Yhdeksän miehen saappaat 1945
- Jutut: valikoima tuotannosta 1946/1952
- Heta Rahko korkeassa iässä: uusia juttuja 1947
- Jauhot: tarina pakkasen jäljiltä 1949
- Atomintutkija 1950
- Iisakki Vähäpuheinen: muutamia muistelmia hänen elämästään 1953
- Kiinalaiset jutut: muistikuvia (matkakirja) 1954
- Kolme mestarijuttua 1955
- Puut (kesken jäänyt romaani) 1955
- Valitut teokset 1955
- Kootut teokset 1956–1958 (10 osaa)
- Maa- ja metsäkyliltä: Iltalehden alakertasarja 1927–1928 (koonnut Eino Kauppinen) 1968
- Kirveeniskuja. (valikoinut Veikko Huovinen) 1971
- Kootut teokset 1976 (8 osaa)
- Kairanmaa: valitut jutut. (toim. Erno Paasilinna) 1985
- Vanha voiman mies: novelleja ja kirjoituksia. (toim. Vesa Karonen) 1995
- Kiinalaiset jutut ja Kiinan-matkan päiväkirja. (toim. Esko Viirret) 2001
[muokkaa] Muita julkaisuja
Varsinaisen kirjallisen tuotannon lisäksi Haanpään jäämistöstä on toimitettu kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä sisältäviä teoksia.
- Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925–1939: toim. Hannu Taanila, Otava 1976
- Kirjeitä kahdesta sodasta – Pentti Haanpään kirjeet vaimolleen Aili Haanpäälle talvisodasta ja jatkosodasta: Otava 1977
- Pentti Haanpää Kirjeet: toim. Esko Viirret ja Vesa Karonen, Otava 2005
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Aarne Kinnunen: Haanpään pitkät varjot Pentti Haanpään kertomataiteesta (1982)
