Suomi–Kiina-seura
| Suomi–Kiina-seura | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1951 |
| Tyyppi | ystävyysseura |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Jäsenet | 823 (31.12.2020) |
| Puheenjohtaja | Mikko Puustinen |
| Jäsenlehti | Kiina sanoin ja kuvin |
| Aiheesta muualla | |
| kiinaseura.fi | |
Suomi–Kiina-seura on vuonna 1951 perustettu ystävyysseura Suomen ja Kiinan kansantasavallan välillä. Seura pyrkii edustamaan kulttuurivaihtoa kahden maan välillä ja jakaa tietoa Kiinasta suomalaisille.[1] Yhdistyksen kotipaikkakunta on Helsinki.[2]
Seuran puheenjohtaja on Mikko Puustinen.[3] Vuoden 2020 lopussa seurassa oli 823 jäsentä, joista 712 olivat jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä.[4] Seura on julkaissut lehteä Kiina sanoin ja kuvin vuodesta 1956 lähtien. Lehden päätoimittaja on Hanna-Mari Ylinen.[5]
Yhdistyksellä on paikallisosastoja Iisalmessa, Joensuussa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa.[6]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomi–Kiina-seura perustettiin kesäkuussa 1951, reilu puoli vuotta sen jälkeen, kun Suomi oli solminut diplomaattiset suhteet Kiinan kansantasavaltaan. Seura toi Suomeen 1950-luvulla kiinalaisia akrobaatteja ja Peking-oopperan taiteilijoita. Suomi oli länsimaisittain aktiivinen kulttuurisuhteiden solmimisessa Kiinaan tuolloin. Vuodesta 1961 alkaen seura järjesti matkoja Kiinaan. Kulttuurivallankumous katkaisi yhteydet ja johti Kiinan eristäytymiseen. 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa seuran toiminta sai poliittisen leiman. Etenkin nuorison yhteiskunnallinen kiinnostus nosti seuran jäsenmäärää 1970-luvulla ja kulttuurivaihto alkoi taas. 1970-luvun lopulla politiikan ja ideologian painoarvo laski seurassa jälleen. Seura järjesti säännöllisesti matkoja Kiinaan 1971–1994. Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus 1989 aiheutti seurassa jäsenkadon. 2000-luvulla toiminta lisääntyi jälleen.[7]
Seuran puheenjohtajina ovat toimineet:[8]
- Mauno Pekkala 1951–30.6.1952
- Toivo Teranne 1.7.1952–1952
- Allen Järvenpää 1953–1955
- Urho Kähönen 1956–1960
- Toivo Teranne 1960–1969
- Matti Kajantie 1970–1976
- Urho Kähönen 1976–1984
- Pentti Suomela 1985–1990
- Elsi Hetemäki-Olander 1991–1995
- Tauno-Olavi Huotari 1996–2001
- Veli Rosenberg 2002–2016
- Jyrki Kallio 2017–2018
- Mikko Puustinen 2018–
Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtakunnallisten ystävyysseurojen toimintaan yleisavustuksia eli vuotuiseen toimintaan tarkoitettuja toiminta-avustuksia. Ehtona on, että toiminta on vakiintunutta sekä yhteiskunnallisesti ja kulttuuripoliittisesti vaikuttavaa. Eduskunta päättää vuosittain, minkä enimmäissumman ministeriö käyttää avustuksiin. Vuosina 2012–2022 ministeriö on myöntänyt Suomi–Kiina-seuralle yleisavustuksia valtakunnalliseen ystävyysseuratoimintaan seuraavasti:[9]
| Avustus | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| OKM:n ystävyysseurojen yleisavustus | 39 000 € | 37 500 € | 38 000 € | 38 000 € | 40 000 € | 40 000 € | 50 000 € | 50 000 € | 50 000 € | 48 200 € | 48 200 € |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Suomi–Kiina-seura ry Suomi–Kiina-seura. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Suomi-Kiina-seura - Samfundet Finland-Kina r.y. Yhdistysrekisterin tietopalvelu. 15.12.2020. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Hallitus 2021 Suomi–Kiina-seura. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Toimintakertomus vuodelta 2020 Suomi–Kiina-seura. Viitattu 9.4.2022.
- ↑ Kiina sanoin ja kuvin Suomi–Kiina-seura. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Paikallisosastot Suomi–Kiina-seura. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Litukka, Satu-Maaria: Suomi-Kiina -seuran ja sen kirjaston rooli kulttuurisen tiedon välittäjänä (PDF) (Sivut 42–43) Trepo. 2008. Tampereen yliopisto. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Suomi−Kiina-seuran hallintoelimien jäsenet 1951−2021 Suomi–Kiina-seura. Viitattu 9.4.2022.
- ↑ Yleisavustukset valtakunnallisten ystävyysseurojen toimintaan Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 8.4.2022.