Peking-ooppera

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Peking-oopperaa

Peking-ooppera tai Jingju eli pääkaupunkilaisteatteri, on kiinalaisen teatteritaiteen laajimmalle levinnyt ja myös länsimaissa tunnetuin muoto. Se luotiin vuonna 1790, kun kulttuuriharrastuksistaan tunnettu keisari Qianglong pyysi 70-vuotissyntymäpäiviensä yhteydessä kahta anhuilaista teatteriryhmää esiintymään yhdessä. Ryhmien edustamien erilaisten teatteriperinteiden yhdistäminen synnytti uuden tyylin, joka 1800-luvun kuluessa levisi koko maahan ja saavutti dominoivan aseman.

Jingju perustuu soitinmusiikin, laulun, resitoinnin, akrobatian ja symbolisen liikkeen yhdistelmälle. Kaikkea näyttelijäntyötä ohjaavat tiukat konventiot. Roolihahmon esittäminen voidaan nähdä rituaalisena suorituksena. Dynastioiden aikoina näyttelijät olivatkin munkkien ja muiden tuonpuoleisen kanssa operoivien ohella ainoina poissuljetut keisarillisista virkatutkinnoista.

Jingjun ominaispiirteisiin kuuluvat myös tarkoin määritellyt roolikategoriat, joita yleensä katsotaan olevan neljä: dan eli naisroolit, sheng eli miesroolit, jing eli "maalatut kasvot" ja chou-klovni (joka ainoana käyttää tavallista puhekieltä ja onkin "kansan" edustaja). Kaikki kategoriat jakaantuvat useampaan eri roolityyppiin.

Jingju-näytelmistä suosituimmat ovat lähtöisin Yuan-kauden kirjailijoiden kynistä. Aihepiiriin kuuluvat erityisesti yhteiskunnan eliitti, vanhat legendat, rakkaus sekä klassiset kungfutselaiset arvot.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun-ooppera