Kaarlo Halttunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarlo Halttusen esittämä roolihahmo sotamies Rahikainen elokuvassa Tuntematon sotilas (1955).

Kaarlo Einari Halttunen (18. elokuuta 1909 Lappeenranta8. maaliskuuta 1986 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, joka loi huomattavan uran Helsingin Kansanteatterissa ja Suomen Kansallisteatterissa vuodesta 1952 alkaen. Halttunen oli vivahteikas luonnenäyttelijä, ja hänen roolitulkintaansa kuvattiin usein ”kokonaisuutta sitovaksi voimaksi”.

Halttunen syntyi Lappeenrannassa kirjaltaja Kaarle Halttusen ja näyttelijä Maija Parviaisen perheeseen. Jo kuusivuotiaana hän esiintyi näytelmien avustajarooleissa.

Halttunen kävi Suomen Näyttämöopiston 1932–34 ja näytteli sen jälkeen Turussa, Viipurissa ja Tampereella. Sotien jälkeen hänet kiinnitettiin Helsingin Kansanteatteriin ja vuonna 1952 Suomen Kansallisteatteriin, jossa hän työskenteli eläkkeelle jäämiseensä asti.[1]

Halttusen luonnehtimiskykyä kiitettiin jo uran alkuaikoina Turun Teatterin näytelmässä Pyhä Johanna (1937), jossa hän oli Ranskan kuninkaana. Viipurissa ja Tampereella Halttunen oli operettien sankari, ja hänen rooleihinsa kuuluivat muun muassa Jääkärin morsiamen Isak ja Masurkan Kasimir. Erityistä kiitosta hän sai roolistaan Ukko Rotteeruksena Ilmari Turjan näytelmässä Tuomari Martta. Halttusen muita merkittäviä töitä olivat muun muassa Seitsemän veljeksen Eero vuonna 1936 ja Aapo 1946, Karamazovin veljesten Smerdjakov, Huomenna hän tulee -näytelmän Vladimir ja Vanja-enon Telegin. Hän jäi Kansallisteatterista eläkkeelle vuonna 1976.[1]

Halttunen esiintyi kaikkiaan 62 elokuvassa vuosien 1933–1973 aikana. Hän teki tunnetuimmat suorituksensa Edvin Laineen elokuvissa Niskavuoren Heta (1952), Tuntematon sotilas (1955), Vieras mies (1957), Täällä Pohjantähden alla (1968) ja Pohjantähti (1973). Halttusella oli myös pääosa Jack Witikan elokuvassa Mies tältä tähdeltä (1958). Hän sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1959.

Halttunen avioitui näyttelijä Hilkka Helinän kanssa kesällä 1939, jolloin molemmat olivat Viipurin Kaupunginteatterin näyttelijöitä. Talvisodan jälkeen kumpikin sai kiinnityksen Tampereelle. Pariskunnalla oli kolme lasta: Pekka Kaarlo (1941–1985), Marjukka Hilkka (s. 1942) ja Elina Johanna (s. 1952). Marjukka Halttunen on vanhempiensa tavoin näyttelijä ja Elina Halttunen näyttelijä-käsikirjoittaja.

Halttunen on haudattu poikansa ja vaimonsa viereen Hietaniemen hautausmaan uurnalehtoon Helsinkiin.[2]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva Rooli
1933 Ne 45000 ylioppilas sivuhuoneessa
1938 Elinan surma Laukon huovi
1939 Rakuuna Kalle Kollola luutnantti Ora
1940 Kyökin puolella Veikko
1942 Kuollut mies rakastuu Pedro, Lopezin sihteeri
1945 Valkoisen neilikan velho lääkäri
Vuokrasulhanen Pentti, Erkin toveri
Kolmastoista koputus Lasse Mäkelä, Maduran 2. perämies
1946 Viikon tyttö Yrjö
1948 Sankari kuin sankari Jalmari Laivio, ”Janne”
Toukokuun taika tavaratalon osastopäällikkö
Ihmiset suviyössä tohtori
Ruusu ja kulkuri säestäjä Eliasson
Neljästoista vieras kamreeri
1949 Kanavan laidalla Kaapro, pelimanni
Kalle-Kustaa Korkin seikkailut gigolo
1950 Orpopojan valssi 1. mies Helikonin katsomossa
Maija löytää sävelen isoisä
Tanssi yli hautojen Speranski
1951 Gabriel, tule takaisin! pastori
Lakeuksien lukko Sameli, työmies
Radio tekee murron Leo Rikhard Laakso, radioamatööri
Pitkäjärveläiset Yrjö, Sikalan isäntä
1952 Kulkurin tyttö metsänvartija Tohko
Yhden yön hinta Ville
Niskavuoren Heta Akusti Harjula
Yö on pitkä komisario Laine
Radio tulee hulluksi ääniteknikko Leo Laakso
Mitäs me taiteilijat Olympos-teatterin johtaja
Tervetuloa aamukahville radioteknikko

Vuosi Elokuva Rooli
1953 Se alkoi sateessa Tornionjokilaakson nimismies, Vuokon setä
Jälkeen syntiinlankeemuksen maisteri Harjula
1954 Morsiusseppele ekspeditööri
Kovanaama Eemeli, kokki
Kasarmin tytär tykkimies Tuppurainen
Mä oksalla ylimmällä tohtori Himmelschein
Herrojen Eeva tuomari Lasse Lehtinen
1955 Tuntematon sotilas Rahikainen
Lähellä syntiä komisario Juuso Vehviläinen
Pastori Jussilainen Janne, renki
1956 Silja – nuorena nukkunut Salmeluksen Kustaa
Yhteinen vaimomme tuomari Korteoja
Viisi vekkulia lehtimies Hermanni Kultala
1957 Vieras mies insinööri Alfred Jönsson
Herra sotaministeri maanviljelijä Anselmi Järvinen, Kallen isä
1918 – mies ja hänen omatuntonsa patruuna Bro
1958 Verta käsissämme Toivo Hietari
Mies tältä tähdeltä Eero Koskinen
Niskavuoren naiset tohtori
Kahden ladun poikki Tupamäen isäntä
1959 Kovaa peliä Pohjolassa konsuli Hansen
1960 Skandaali tyttökoulussa professori Karl Stobenius
1961 Minkkiturkki Evert, Vanhuuseläkelaitoksen pääjohtaja
Pikku Pietarin piha kellomestari
1962 Ihana seikkailu tohtori
Yksityisalue tohtori Carlstedt
1963 Totuus on armoton kunnanlääkäri Hela
1968 Täällä Pohjantähden alla Leppäsen Preeti
1973 Pohjantähti

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Verneri Veistäjä (toim.): Teatterin maailma 1965, Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 157. Helsinki: Tammi, 1965.
  2. Kaarlo Halttunen 1909-1986 Hautahaku. Viitattu 29.11.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]