Vilho Siivola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vilho Siivola

Vilho Eemeli Siivola (10. huhtikuuta 1910 Valkeakoski28. marraskuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterineuvos.

Vilho Siivola syntyi Valkeakoskella paperitehtaan hevosmiehen poikana 1910 ja kuoli 74 vuoden ikäisenä 1984 Helsingissä.

Kipinän näyttelemiseen Siivola sai Valkeakosken Työväennäyttämön esirippupoikana 1920-luvulla. Hän oli myös aktiivisesti mukana työväenliikkeessä, toimien nuoriso-, osuustoiminta- ja urheiluseuroissa, sekä ennen kaikkea erilaisten taideharrastusten piirissä.

Vilho Siivola opiskeli Työväen Akatemiassa vuosina 19311932. Akatemia antoi hänelle sysäyksen ammattinäyttelijän uralle. Akatemian äidinkielen opettajana toiminut kirjailija Lauri Haarla järjesti Vilho Siivolalle näyttelijäharjoittelijan paikan Koiton näyttämölle Helsinkiin 1932. Helsingin Kansanteatterin, Tampereen ja Viipurin kautta hän tuli Kansallisteatteriin 1943, josta jäi eläkkeelle 1977. Hän julkaisi kaksi muistelmateosta, Myllykylästä maailmalle (1975) ja Maailmassa maailmaa (1983).

Aleksis Kiven tuntijana ja tulkitsijana Siivola oli tunnettu. Hän näytteli Nummisuutarien Eskoa ensimmäisen kerran jo 17-vuotiaana. Hänet tunnettiin rehevän kansanihmisen huumorilla höystetyn luonteen tulkitsijana. Muita merkittäviä rooleja Siivolan uralla olivat Tšehov-tulkinnat Kolmen sisaren Andrei, Kirsikkapuiston Lopahin sekä Gogolin Reviisorin kaupunginpäällikön rooli.

Vilho Siivolan lukuisista elokuvarooleista tärkeimmät olivat suomalais-neuvostoliittolaisessa yhteistyöelokuvassa Luottamus, jossa hän esitti tulevaa presidentti Svinhufvudia, Väinö Linnan romaanin pohjalta ohjatun Tuntemattoman sotilaan Mäkilä ja televisioelokuvassa Pakolaiset Uutelan Juhana. Viimeksi mainitusta hän sai Prahan filmijuhlilla kansainvälisen näyttelijäpalkinnon parhaasta osasuorituksesta.

Vilho Siivola tunnettiin myös ohjaajana. Hän ohjasi Nurmijärven Palojoen kylän Taaborin vuoren Kivi-juhlien Nummisuutarit neljännesvuosisadan aina juhlien alusta vuodesta 1953. Hän ohjasi eri teattereissa, ja hänen ohjaamansa Nummisuutarit vietiin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Venäjänkielisen Nummisuutarit hän ohjasi 1971 Petroskoissa.

Radiossa hän esitti varsinkin F. E. Sillanpään ja Pentti Haanpään tekstejä. Hän oli myös Hella Wuolijoen radio-sarjan Työmies Rantasen perheen nimiosassa.

Siivola oli mukana järjestöelämässä Suomen Näyttelijäliiton, Aleksis Kiven Seuran, sekä Suomi-Neuvostoliitto-Seuran piirissä. Hän oli Suomi-Romania-Seuran puheenjohtajana 25 vuotta. Hän suunnitteli teatterikursseja ja myös johti niitä kesäyliopistoissa, kouluhallituksen, sivistysjärjestöjen ja teatterijärjestöjen piirissä. Hän oli monta kymmentä vuotta sekä Työväen Akatemian että Helsingin Työväenopiston opettaja.

Pro Finlandia -mitalin Siivola sai 1960. Hänelle myönnettiin teatterineuvoksen arvonimi 1974.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]